Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Karl Vainon Virossa puhuttiin pakkovenäjää – Putinin hallinnon uusi päällikkö on inhotun kommunistijohtajan pojanpoika

Karl Vaino johti neuvosto-Viroa kovin ottein 70- ja 80-luvuilla. Pojanpoika Anton Vaino on ylennyt Kremlissä Venäjän korkeimmaksi virkamieheksi.

Ulkomaat
 
Pentti Koskinen / HS
Karl Vaino oli kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri eli Viron vaikutusvaltaisin mies vuosina 1978–88. Arkistokuva vuodelta 1986.
Karl Vaino oli kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri eli Viron vaikutusvaltaisin mies vuosina 1978–88. Arkistokuva vuodelta 1986. Kuva: Pentti Koskinen / HS

Tallinna

Tuskin kellään Viron neuvostoaikaisella johtajalla Stalinin kauden jälkeen on Virossa yhtä huono maine kuin Karl Vainolla, Vladimir Putinin hallinnon uuden päällikön Anton Vainon isoisällä.

”Karl Vainosta puhuminen madaltaisi omanarvontuntoani”, sanoi neuvosto-Viron viimeinen johtaja Vaino Väljas puhelimessa perjantaina.

Karl Vaino oli kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri eli Viron vaikutusvaltaisin mies 1978–88. Vainon kausi muistetaan venäläistämispolitiikasta ja koventuneista otteista. Lopulta vastarintaan noussutta kansaa pyrittiin rauhoittamaan siirtämällä Vaino Moskovaan. Tallinnaan kutsuttiin uudistusmielinen Vaino Väljas.

”Hurraa Vaino Väljas”, luki julisteissa laululavalla, jossa kansa kokoontui. Väljas tarkoittaa viroksi ulkona: Inhottu Vaino oli ulkona, ja Vaino Väljas hänen paikallaan.

Karl Vainon aikana virolaiset alkoivat kokea olonsa entistä ahtaammaksi. Kouluissa lisättiin venäjän opetusta, ja viron kielen asema heikkeni.

Liettuan kommunistijohtajat eivät noudattaneet Moskovan ohjeistamaa venäläistämispolitiikkaa yhtä kirjaimellisesti kuin Vaino Virossa.

Tutkija Seppo Zetterberg on Viron historiassa rinnastanut Vainon aikana toteutetun operaation 1800-luvun lopun venäläistämispolitiikkaan.

Viroon muutti eri puolilta Neuvostoliittoa kymmeniätuhansia ihmisiä. Tallinnaan kohosi uusi Lasnamäen lähiö. Kymmenessä vuodessa väkiluku kasvoi 100 000:lla yli puoleentoista miljoonaan, ja virolaisten osuus pieneni 62 prosenttiin väestöstä.

Samaan aikaan pula peruselintarvikkeista lisääntyi ja jonot ruokakaupoissa kasvoivat.

”Karl Vaino oli periaatteiltaan ja toimiltaan Neuvostoliiton puolesta. Hän ei sopeutunut Viroon”, arvioi Viron entinen presidentti Arnold Rüütel.

”Keskusteluissa kansallisuuskysymyksistä päädyimme aina erimielisyyksiin”, sanoo Rüütel.

Rüütel oli neuvostoaikana korkeassa asemassa kommunistisessa puolueessa ja tunsi Vainon virkansa puolesta.

ANTTI JOHANSSON
Neuvosto-Viron yksi symboli Lasnamäe asutti varsinkin maahan muuttaneita venäläisiä. Kuva on maaliskuulta 1995.
Neuvosto-Viron yksi symboli Lasnamäe asutti varsinkin maahan muuttaneita venäläisiä. Kuva on maaliskuulta 1995.

Tavalliselle kansalle Vaino jäi etäiseksi hahmoksi, joka esiintyi julkisuudessa virallisissa tilaisuuksissa pitäen uuvuttavan pitkiä, byrokraattisia puheita, jotka olivat ristiriidassa ihmisten oman kokemuksen kanssa.

”Porvarihallinnon aikakautena Viro oli täysin riippuvainen imperialistisista suurvaltioista, oli niiden agraarijatke. Neuvostojärjestelmä lopetti pysyvästi luokkaan ja kansallisuuteen perustuvan painostuksen”, Vaino sanoi yhdessä ensimmäisistä julkisista puheistaan Viron työväen kommuunin 60-vuotispäivänä.

”Neuvostoliiton kansojen internationaalisen kanssakäymisen voimaisa katalysaattori on venäjän kieli”, hän jatkoi.

Vainon puheelle naureskeltiin, koska hän puhui venäläisittäin, muistelee toimittaja ja tietokirjailija Tarmo Vahter.

Useimmiten Vaino puhuikin venäjää.

”Ellei häntä olisi vaihdettu, tilanne Virossa olisi todennäköisesti kiristynyt entisestään”, arvioi Vahter.

Tomskissa Venäjällä virolaisten kommunistien perheeseen vuonna 1923 syntynyt Vaino opiskeli insinööriksi, työskenteli rautateillä ja päätyi vanhempiensa kotimaahan Viroon vuonna 1947 neuvostomiehityksen aikana.

Viron lehdistö on seurannut neutraaliin sävyyn pojanpojan Anton Vainon uran etenemistä Moskovassa.

93-vuotias Karl Vaino asuu tiettävästi yhä Moskovassa, jonne hänet kutsuttiin 1988 niin kutsutun laulavan vallankumouksen tieltä.

Myös Helsingin Sanomat seurasi Vainon uraa ja toimia Neuvosto-Viron johdossa. Huhtikuussa 1983 Vainon uutisoitiin vaatineen kansallismielisyyden ja ”muiden Neuvostoliitossa kiellettyjen suuntausten” kitkemistä Viron tasavallasta.

Seuraavan vuoden keväällä HS kertoi Viroon perustetusta vastapropagandakomiteasta, jonka tehtävänä oli ”tukahduttaa läntiset vaikutukset”. Elokuussa kommunistipuolue myönsi, että Virossa vallitsi ”laajalle levinnyt apatia marxilaisia ihanteita kohtaan” ja ilmoitti tekevänsä siitä lopun.

Kesällä 1987 Vainon uutisoitiin saapuvan Suomen kommunistisen puolueen kokoukseen. Tammikuussa 1988 Neuvostoliiton päälehden Pravdan puolestaan kerrottiin arvostelleen Viron kommunistipuoluetta harvinaisen kovasanaisesti. Karl Vainoa kritisoitiin lehden artikkelissa nimeltä mainiten.

Toukokuussa 1989 HS uutisoi Vainon pudonneen Viron keskuskomiteasta. Lehti arvioi tuolloin, että uudistusmielinen linja näytti vakiinnuttaneen otteensa kommunistipuolueesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat