Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Koulu alkaa, onko opettajia? Ruotsissa pahenevaa opettajapulaa paikataan muun muassa eläkeläisten avulla

Suuri maahanmuutto ja koulun pitkä kriisi näkyvät pahenevana opettajapulana. Ruotsissa opettajia ei arvosteta niin kuin ennen.

Ulkomaat
 
Magnus Laupa
Erityisopettajat Birgitta Lundqvist (vas.) ja Kerttu Timoniemi jatkavat työssään vielä eläkeiässä, koska opettajapula on niin kova. Ensi viikolla he aloittavat työnsä Årbyskolanissa Eskilstunassa.
Erityisopettajat Birgitta Lundqvist (vas.) ja Kerttu Timoniemi jatkavat työssään vielä eläkeiässä, koska opettajapula on niin kova. Ensi viikolla he aloittavat työnsä Årbyskolanissa Eskilstunassa. Kuva: Magnus Laupa

Vuosittain tarvittaisiin tuhansia opettajakoulutettavia lisää

  Opettajien ammattiliitto Lärarförbundet on arvioinut, että vuonna 2025 Ruotsista puuttuu tarpeeseen nähden 65 000 opettajaa.

  Opettajankoulutukseen hakeutuneiden määrä on viime vuosina kasvussa. Vuotuinen opettajankoulutuksessa aloittavien määrä on silti noin 60 prosenttia tarpeesta, laskee Ruotsin yliopiston kanslerivirasto (UKÄ).

  Tänä syksynä koulutuspaikan sai 13 980 opiskelijaa, kun koulutustarve on noin UKÄ:n mukaan 21 000. Vaatimukset täyttävien hakijoiden määrä laski tällä kertaa yliopistoista vastaavan viranomaisen mukaan hieman.

  Ruotsin kouluissa oli viikon ennen syyslukukauden alkua täyttämättä vielä t 5 110 opettajan pestiä. Luku kattaa esi- ja peruskoulun sekä lukion ja ammattiopettajat, joita on mm. lukioissa. Avoimien paikkojen määrä oli 22 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Eskilstuna

Keväällä Birgitta Lundqvist, 68, päätti, että nyt saisi loppua.

Lundqvist oli ajatellut jäädä eläkkeelle opettajantyöstään Ruotsin Eskilstunassa jo kolme vuotta sitten, 65-vuotiaana. Töitä silti riitti aina.

Tällä kertaa hän jätti avaimensa ja sanoi koululla, ettei enää olisi houkuteltavissa töihin syksyn alkaessa.

Jo juhannuksen tienoilla kunnalta tuli silti kirje: eläkeläisiä tarvitaan kipeästi, koska opettajapula on niin kova.

”Ajattelin, että eihän minun pitänyt. Että viettäisin aikaa lasteni, lastenlasteni ja ystävieni kanssa”, Lundqvist sanoo.

Hän päätti lopulta taipua pariksi päiväksi viikossa, rakastaahan hän ammattiansa.

”Lähetin kunnalle viestin noin puolilta päivin. Puoli yksi he jo soittivat, että tervetuloa”, hän kertoo nauraen vielä lapsista tyhjällä Årbyskolanin koululla.

Lundqvistin tapaan eläkeikäiset ovat tänä syksynä kovaa valuuttaa Ruotsin kouluissa.

Pitkin maata otsikot kertovat opettajapulasta, ja kouluissa jännitetään, saadaanko kaikkiin luokkiin palkattua väkeä ennen oppilaiden tuloa.

Taustalla on oppilaiden määrän suuri kasvu muun muassa turvapaikanhakijoiden tulon seurauksena, arvioi analyytikko Johan Bissman Ruotsin työvoimaviranomaisesta.

Lisäksi pätevyysvaatimuksia on kiristetty hiljattain ja eläkkeelle lähtijöiden määrä kasvaa.

Yhteensä koko maan kouluista puuttui työvoimaviranomaisen laskujen mukaan viikko ennen syyslukukauden alkua vielä runsaat 5 100 opettajaa, yli viidennes enemmän kuin viime vuonna.

Eskilstunassa kunnan virkamiehet saivat tehdä töitä koko kesän, jotta luokat eivät olisi tyhjillään syksyllä.

”Olemme etsineet opettajia kissojen ja koirien kanssa”, sanoo kunnan peruskoulusta vastaava johtaja Hans Ringström.

Kesän alussa kunnan peruskoulujen luokista puuttui vielä noin sata opettajaa, kymmenisen prosenttia kaikista.

”Tilanne on ollut paljon vaikeampi kuin viime vuonna.”

Asiaan kuuluu, että kunnat kilpailevat keskenään opettajista ja köyhemmät kunnat saattavat hävitä niille, joilla on varaa nostaa palkkausta.

Eskilstunassa palkkataso ei ollut tänä vuonna ongelma. Kunta joutui silti paitsi kirjelmöimään eläkeläisille myös mainostamaan laajasti haaliakseen opettajia. Viikko ennen koulun alkua opettajia puuttui Ringströmin mukaan vielä parikymmentä. Osalla palkatuista ei ole virallista pätevyyttä.

Pelkästään viime vuonna Ruotsiin tuli turvapaikanhakijana yli 70 000 lasta, moni heistä kouluikäisiä. Määrä on valtava, jos ajattelee, että jokaisen ikäluokan koko on noin 110 000 oppilasta.

Opettajapulan taustalla on silti oppilasmäärän kasvua laajempi kehityskulku. Ruotsissa on jo vuosia puhuttu koulun kriisistä, heikentyneistä oppimistuloksista ja koulujen kasvavista eroista.

”Perusongelma on, että opettajien työolosuhteet ovat heikentyneet hyvin paljon eivätkä palkat ole pysyneet mukana”, sanoo ammattiliitto Lärarnas Riksförbundetin puheenjohtaja Åsa Fahlén ja viittaa esimerkiksi kasvaneeseen hallintotyön määrään.

Opettajien palkkataso Ruotsissa on ollut OECD:n vertailussa hivenen alhaisempi kuin esimerkiksi Suomessa, ja palkkakehitys on ollut eri selvitysten mukaan joihinkin muihin vastaavan tasoisen koulutuksen aloihin nähden hidasta. Opettaminen ei ole houkuttanut tarpeeksi monia.

Aivan viime aikoina palkkakehitys on parantunut muun muassa siksi, että hallitus on osoittanut kunnille lisärahoitusta. Sitä Fahlén pitää tärkeänä.

Opettajien arvostus on silti yhä kehnoa.

”Suuri kysymys on, miten koulun, koulutuksen ja opettajien arvostus palautetaan Ruotsissa, kun sitä on nakerrettu niin pitkään. Kouluista on tullut paikkoja, joissa oppilaista pidetään huolta sen sijaan, että kyse olisi koulutuksesta.”

Ruotsin kuntien ja maakäräjäkuntien liitossa katsotaan, ettei opettajapulaa pidä silti liioitella.

”On selvää, että on ongelma, jos kaikkiin luokkiin ei saada opettajia. Puuttuvien yli 5 000 opettajan osuus on silti pieni. Yksin peruskoulussa ja lukiossa on 120 000 opettajaa”, muistuttaa työantajakysymyksistä vastaava Agneta Jöhnk.

Eskilstunan luokkahuoneessa Lundqvist ja toinen eläkeikäinen opettajapulaa paikkaava opettaja Kerttu Timoniemi, 68, pohtivat alan heikkoa arvostusta.

Harva hakeutuu koulutukseen ja moni jättää kesken, Timoniemi toteaa. ”Opettajan ammatilla ei ole minkäänlaista statusta.”

Lundqvist muistelee, kuinka vielä hänen uransa alkuaikoina opettaja oli niin arvostettu ja vähän pelättykin hahmo, että niin lapset kuin vanhemmat niiasivat tavatessa. Ei se silti ollut yksin hyvä asia, hän sanoo.

Ylipäätään kriisipuhe jättää kaksikon mukaan varjoonsa sen, että koulujen arki on myös parantunut monella tavalla.

”Lapset ovat esimerkiksi niin spontaaneja ja iloisia nykyisin. He uskaltavat haastaa myös meidät”, Timoniemi sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat