Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vallankaappausyritys tulehdutti Saksan turkkilaisten välit – presidentti Erdoğanin kannattajat ovat käyneet äänekkäämmiksi

Vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülenin kannattajat on myös Saksassa leimattu pettureiksi.

Ulkomaat
 
Zacharie Scheurer
Mevlanan moskeija on Berliinin turkkilaistaustaisten suosimassa Kreuzbergissa.
Mevlanan moskeija on Berliinin turkkilaistaustaisten suosimassa Kreuzbergissa. Kuva: Zacharie Scheurer
Fakta

2,5 miljoonaa turkkilaistaustaista

 Saksassa on EU-maista ylivoimaisesti eniten turkkilaistaustaisia, joista valtaosa tuli alun perin vierastyöläisiksi 60- ja 70-luvuilla.

 Seuraavaksi eniten heitä on Bulgariassa, noin 10 prosenttia koko väestöstä.

 Vuodesta 2005 lähtien Saksasta on muuttanut enemmän turkkilaistaustaisia Turkkiin kuin mitä turkkilaisia Turkista Saksaan.

Berliini

Sekavasta perjantaiyöstä on kulunut kuukausi. Oli heinäkuun 15. päivän ilta, ja kansainvälisiltä televisiokanavilta alkoi tulla kymmenen ja yhdentoista välillä outoja uutisia. Ankarasta raportoitiin, että ilmassa on taisteluhelikoptereita.

Ercan Yaşaroğlu seurasi tilannetta televisiosta Berliinissä useiden turkkilaisten tuttavien kanssa yhtä epäuskoisena kuin lähes kaikki Saksassa asuvat turkkilaistaustaiset. Mistään ei voinut saada varmaa tietoa siitä, ketkä ovat sotilasvallankaappauksen takana. Onko tämä tosiaan vallankaappausyritys? Ainakin osa armeijan keskeisistä upseereista on mukana, mutta onko heidän taustallaan vielä joku taho?

Zacharie Scheurer
Ercan Yaşaroğlun omistama Cafe Kotti tunnetaan vapaamielisten ja vasemmistolaisten saksanturkkilaisten kokoontumispaikkana.
Ercan Yaşaroğlun omistama Cafe Kotti tunnetaan vapaamielisten ja vasemmistolaisten saksanturkkilaisten kokoontumispaikkana.

Yaşaroğlu on sosiaalityöntekijä yhdessä Berliinin turkkilaistaustaisen väestön keskittymistä, Kreuzbergin kaupunginosassa. Hän omistaa Cafe Kottin, joka tunnetaan vapaamielisten ja vasemmistolaisten saksanturkkilaisten kokoontumispaikkana. Siitä huolimatta Yaşaroğlulla on ystäviä ja tuttavia myös Erdoganin puolueen AKP:n kannattajissa. Hän jos kuka tietää, millaiset tuulet Berliinin turkkilaisyhteisössä puhaltavat.

Kuukauden ajan on koko Saksan 2,5 miljoonan saksanturkkilaisten keskuudessa herännyt paine valita, kenen joukoissa seisoa. Berliinissä joko turkkilaistaustaisia saksalaisia tai Turkin kansalaisia on noin 200 000 – lähes Tampereen väkiluvun verran.

”Sinä yönä me kaikki, Recep Tayyip Erdoganin kannattajat, vasemmistolaiset, kurdit ja aleviitit olimme osoittamassa mieltämme Berliinin Turkin-suurlähetystön edessä armeijan toimia vastaan”, Ercan Yasaroglu kertoo.

”Kun me, erilaisista poliittista taustoista tulevat ihmiset istuimme taas television ääreen neljältä yöllä, aloimme todella pelätä sisällissodan syttymistä. Erdogan oli kehottanut ihmisiä lähtemään kaupungeissa kaduille, vaikka liikkeellä oli sotilaslentokoneita ja panssarivaunuja. Tuhansia voisi kuolla, pelkäsimme”, hän lisää.

Seuraavana päivänä Turkista alkoi kantautua vahvoja huhuja, että kaappausyrityksen takana olisi saarnaaja Fethullah Gülen ja hänen kannattajansa. Gülenistejä on paljon myös Berliinissä ja kaikkialla Saksassa.

Yaşaroğlu kertoo, että Gülenin kannattajat Berliinissä vetäytyivät pian koteihinsa ja pysyivät siellä. Kun tuli maanantai, monet katkaisivat paikallisten Gülenin kannattajiksi tiedettyjen kanssa kauppasuhteet tai ottivat lapsensa pois liikkeen kouluista. Heistä tuli nopeasti oman kansan pettureita, joita Turkin presidentti Erdogan syyttää sotilasvallankaappauksen kätyreiksi.

Saksassa toimii Gülen-liikkeen lähellä esimerkiksi hyvässä maineessa olevia kouluja ylläpitävä Hizmet-liike, jota monet pitävät islamin lahkona. Liikkeen äänitorvena toimii säätiö nimeltä ”Dialog und Bildung” eli ”dialogi ja koulutus”.

Säätiön mukaan Saksassa on 24 liikkeen koulua ja 150 koululaisten tukiopetuskerhoa. Sen oman arvion mukaan Saksan yli kahdesta ja puolesta miljoonasta turkkilaistaustaisesta noin 100 000–150 000 on Gülen-liikkeen kannattajia.

”Nyt meitä nimitellään maanpettureiksi. Internetissä kiertää vetoomus ilmiantaa gülenistejä. Whatsapp-palvelussa taas on ketjuviestejä, joissa listataan Gülenin kannattajien yrityksiä”, sanoi Dialog und Bildung -säätiön puhemies Ercan Karakoyn heinäkuun lopussa RBB-yleisradioyhtiölle.

Saksan eri turkkilaisryhmien välit ovat hyvin kireät ja tulehtuneet. Erdoganin kannattajat ovat viime viikkoina tulleet entistä äänekkäämmiksi. Tämä taas vaikuttaa suoraan Saksankin sisäpolitiikkaan.

Sunnuntaina Berliinin pormestari Michael Müller kertoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa, kuinka Turkin presidentti Recep Tayip Erdoğan pyrkii vaikuttamaan Saksassa asuviin Turkin kansalaisiin.

”Hän yrittää levittää konflikteja Turkista Saksaan ja käyttää sitä hyväkseen”, Müller sanoi.

Müller antoi esimerkin sotilasvallankaappauksen jälkeisiltä päiviltä. Erdoganin hallituksen edustaja oli ottanut häneen yhteyttä ja kysynyt, tukisiko Berliinin kaupunki mahdollisia toimia gülenistien kouluja vastaan.

”Kieltäydyin ja sanoin, ettemme me sekaannu turkkilaisiin konflikteihin. Berliinissä on selkeät säännöt koulujen pidolle, ja jos Gülen-liikkeen koulut pitävät niistä kiinni, ei asiaan ole tarvetta puuttua. Emme tarvitse herra Erdoğanin antamia tyylipisteitä, kun kyse on demokratiasta ja ihmisoikeuksista”.

Erdoganin kannatus Saksassa on jonkin verran vahvistunut. Heinäkuun lopussa Kölnissä noin 40 000 saksanturkkilaista osoitti mieltään Erdoganin puolesta. Saksan perustuslakituomioistuin kielsi Erdoganin videopuheen mielenosoituksessa. Ankara kritisoi päätöstä tiukasti.

Sosiaalityöntekijä Ercan Yaşaroğlu on hyvin huolissaan siitä, että monien saksanturkkilaisten poliitikkojen ainoa teema on se, mitä Turkissa tapahtuu. Jopa yleispoliitikkona tunnettu Saksan vihreiden puheenjohtaja Cem Özdemir on keskittynyt kesällä vain kritisoimaan Turkkia.

”Yritän muistuttaa ihmisiä siitä, että hei, olemme Saksassa ja Saksan politiikan asiat, kuten integraation onnistuminen tai rasismin torjunta, ovat meille täällä tärkeitä”, Yaşaroğlu sanoo.

Hän näkee, että varsinkin nuorempien ikäluokkien, kolmannen ja neljännen polven Saksassa koulutetut turkkilaiset ovat alkaneet pitää hyvin houkuttelevana vaihtoehtona hakeutua töihin Turkkiin. Siellä voi avautua sellaisia työmahdollisuuksia, joihin turkkilaisella nimellä on yhä Saksassa kivinen tie.

”Se tarkoittaa kuitenkin, että nämä ihmiset hyväksyvät vähintään hiljaisesti Erdoganin politiikan tai eivät ainakaan arvostele sitä”, hän sanoo.

Sotilasvallankaappauksen yrityksestä on kulunut vain yksi kesäkuukausi. Turkin hallitus on tuhansien pidätysten lisäksi sulkenut tai peruuttanut luvat 35 sairaalalta, 1 045 koululta, 15 yliopistolta ja 29 ammattiyhdistykseltä. Syynä on ollut epäilyt työntekijöiden osallistumisesta Gülen-liikkeen toimintaan.

Silti kukaan ei voi toistaiseksi olla varma, ketkä kaappausyrityksen takana olivat.

Zacharie Scheurer
Turkkilainen tori Maybachuferilla on Kreuzköllnin kaupunginosassa Berliinissä.
Turkkilainen tori Maybachuferilla on Kreuzköllnin kaupunginosassa Berliinissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat