Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turkin horjuttamisesta syytetään salaperäisiä gülenisteja ja nyt he ovat avanneet koulujaan myös Suomeen

Salaperäisen muslimi­saarnaajan Fethullah Gülenin tukijat ovat avanneet kouluja myös Suomeen.

Ulkomaat
 
Alkis Konstantinidis / Reuters
Mielenosoittajat hirttivät muslimisaarnaaja Fethullah Gülenia muistuttavan nuken Taksim-aukiolla heinäkuussa.
Mielenosoittajat hirttivät muslimisaarnaaja Fethullah Gülenia muistuttavan nuken Taksim-aukiolla heinäkuussa. Kuva: Alkis Konstantinidis / Reuters
Tästä on kyse

Entisten liittolaisten valtataistelu

 Fethullah Gülen, 75, on turkkilainen eläkkeellä oleva imaami, jonka uskonnollisella liikkeellä on tuhansia seuraajia sekä Turkissa että ympäri maailman.

 Gülen ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan olivat aluksi liittolaisia, mutta ovat sittemmin ajautuneet katkeraan valtataisteluun.

 Vuonna 2013 Gülenin tukijoiksi uskotut syyttäjät paljastivat ison korruptioskandaalin, jonka lonkerot ulottuivat Erdoğanin lähipiiriin.

 Turkissa tapahtui 15. heinäkuuta sotilasvallankaappausyritys, josta hallitus syyttää Gülenin liikettä. Gülen on kiistänyt osallisuutensa jyrkästi.

 Vallankaappausyrityksen jälkeen Turkki on puhdistanut muun muassa hallinnosta ja opetuslaitoksesta tuhansia Gülenin tukijoiksi epäiltyjä.

 Turkki on julistanut Gülenin liikkeen FETO-nimiseksi terrorijärjestöksi.

Terroristijärjestö, joka halusi kaataa Turkin demokraattisesti valitun hallituksen ja kahmia vaikutusvaltaa maailmassa?

Vai rauhanomainen uskonnollinen liike, jonka tavoitteena on rakentaa silta islamin ja tieteen, muslimien ja länsimaailman välille?

Turkkilaisen muslimisaarnaajan Fethullah Gülenin seuraajat ovat olleet otsikoissa sen jälkeen, kun osa armeijasta yritti Turkissa kaapata vallan heinäkuun puolivälissä. Turkki sanoo Gülenin olleen epäonnistuneen kaappausyrityksen takana. Gülen kiistää tämän.

Gülenin vastustajille vallankaappausyritys oli taivaan lahja, joka paljasti verkoston kavalat aikeet ja mahdollisti sen kannattajien siivoamisen Turkin hallinnosta.

Liikkeen jäsenille taas vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset vertautuvat juutalaisten vainoihin toisen maailmansodan alla Euroopassa. Heille ne ovat osoitus Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin halusta kasata kaikki valta omiin käsiinsä ja raivata säälittä tieltään vastustajat.

Kummat ovat oikeassa?

Kysymys ei ole merkittävä vain Turkin kannalta.

Gülenin kannattajat ovat levittäytyneet ympäri maailman. Heidän Hizmet-niminen (suomeksi ”palvelu”) niminen liikkeensä on perustanut satoja kouluja niin Yhdysvaltoihin, Aasiaan, Afrikkaan kuin Eurooppaankin.

Myös Suomeen.

HS:n tietojen mukaan Helsinkiin ja Espooseen avattiin tiistaina kaksi yksityistä kansainvälistä koulua, joiden omistaja on Gülenin tukija. Tämän mukaan koulut eivät kuitenkaan ole liikkeen alaisuudessa, eivätkä ne saa rahoitusta ulkomailta.

Koulujen oppilaat ovat enimmäkseen Suomeen lyhyelle työkomennukselle tulleiden ulkomaalaisten lapsia. Koulun omistajan mukaan englanninkielistä opetuksesta on ollut pääkaupunkiseudulla pulaa.

Aiemmin Helsingissä toimi liikkeen tukijan omistama yksityinen päiväkoti, mutta se lopetti kannattamattomana toimintansa kesäkuussa.

Vaikka avoimesti Güleniä kannattavien määrät ovat vähentyneet, Suomessa on yhä noin 50 liikkeen jäsentä. Liikkeen Suomessa toimiva yhdistys, Finland Dialog, järjesti vain muutama vuosi sitten Helsingissä kulttuuritapahtumia esimerkiksi kulttuurikeskus Kaisassa ja Stoassa. Nyt toiminta on kuihtunut.

Vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on aloitettu valtavat puhdistukset. Torstaihin mennessä vajaat 18 000 ihmistä oli uutistoimisto Reutersin mukaan pidätetty. Lisäksi tuhannet ovat menettäneet työnsä ja asemansa.

Nyt Turkki yrittää kitkeä liikkeen vaikutusvaltaa myös maailmalla. Suhteita Yhdysvaltoihin tulehduttaa pahasti se, ettei Yhdysvallat ole Turkin vaatimuksista huolimatta suostunut luovuttamaan Pennsylvaniassa asuvaa Güleniä Turkkiin.

Lisäksi Turkki vaatii esimerkiksi Saksaa luovuttamaan Gülenin tukijoita.

Turkki on painostanut useita maita sulkemaan Gülenin liikettä lähellä olevat koulut. Maat, joissa Turkin vaikutusvalta on voimakas, ovat näin tehneetkin. Somalia sulki Reutersin mukaan kaikki liikkeen koulut vain viikko vallankaappausyrityksen jälkeen. Esimerkiksi Indonesia ei ole tähän suostunut.

Suomeakin on varoitettu liikkeestä, sanoo Turkin Suomen-suurlähettiläs Adnan Basağa. Turkki otti hänen mukaansa asian esiin myös presidentti Sauli Niinistön Turkin-vierailulla lokakuussa.

Vallankaappausyritys paljasti Basağan mukaan selvästi, että hallintoon soluttautuneiden gülenistien tavoitteena oli kaataa Turkin tasavalta.

Gülenistejä on ollut paljon Turkin valtion instituutioissa kuten poliisissa, armeijassa, oikeuslaitoksessa ja kouluissa. Niin kauan kuin Erdoğan ja Gülen olivat liittolaisia, hallitukselle tämä ei ollut ongelma. Päinvastoin – koulutetut gülenistit syöttivät hallinnossa kipeästi tarvittua osaavaa mutta konservatiivista virkamiesainesta. Güleniä ja Erdoğania yhdisti myös yhteinen vihollinen: Turkin vanha maallinen eliitti ja armeija.

Kun gülenistien vaikutusvalta kasvoi liikaa, Erdoğanilla ja Gülenillä menivät sukset pahanpäiväisesti ristiin vuoden 2013 korruptioskandaalin aikana. Sen jälkeen Turkin hallitus alkoi syyttää Güleniä yrityksistä perustaa Turkkiin ”rinnakkaisvaltio”. Gülenin liike on Turkissa julistettu FETÖ-nimiseksi terrorijärjestöksi.

”He halusivat ottaa valtion täydelliseen hallintaansa”, suurlähettiläs Basağa sanoo nyt.

”Olemme aina kertoneet suomalaiselle vastapuolellemme tämän liikkeen pahansuovasta puolesta.”

Basağa ei halua kommentoida Güleniin liittyviä yksittäisiä kouluja Suomessa. Sen sijaan hän sanoo pelkäävänsä, että Turkissa tehdyt puhdistukset saavat gülenistit siirtymään muihin maihin.

”He menettivät mahdollisuuden yritystoiminnalleen Turkissa. Nyt he etsivät paikkaa, mihin muuttaa.”

Tämä on totta, kertovat HS:n haastattelemat liikkeen Suomessa asuvat tukijat. He eivät halua puhua nimellään, koska pelkäävät Turkissa asuvien perheenjäsentensä puolesta.

Heidän mielestään Suomen pitäisi ottaa vastaan Turkista pakenevia gülenistejä. Uutta tulevaisuutta etsivät Güleniä tulevien liikemiesten lisäksi työnsä menettäneet opettajat tai opiskelijat, joiden opinahjot on suljettu.

Gülenistien mukaan totta on myös, että liikkeelle koulutuksen lisäksi jäsenten nousu virkamieskuntaan on tärkeää. Näin voitiin pitää silmällä Turkin hallintoa.

”Tarkoituksemme oli pitää huoli siitä, että Turkkiin ei tulisi enää koskaan sotilasvallankaappauksia eikä korruptiota”, perustelee yksi liikkeen jäsenistä.

Suomessa asuvat Gülenin kannattajat vakuuttavat, että heidän päämääränsä eivät ole poliittiset. Ainoa tavoite toiminnalle on heidän mukaansa rakentaa keskusteluyhteyttä eri uskontojen ja kulttuurien välille. Heidän mielestään liike voisi auttaa myös sen estämisessä, että Euroopan muslimit radikalisoituvat.

Vaikka liike on arvoiltaan konservatiivinen eivätkä esimerkiksi sen naisjäsenet juuri esiinny julkisuudessa, moniin muihin islamilaisiin liikkeisiin ja Erdoğaniinkin verrattuna se suhtautuu myönteisesti länsimaihin ja Israeliin.

”Ihmiskunta sekoittuu nopeasti. Ainut tapa selviytyä tästä on oppia elämään yhdessä ja pyrkiä suvaitsevaisuuteen”, sanoo HS:n haastattelema Gülenin tukija.

Gülenin liike on kasvattanut jo vahvat juuret Eurooppaan. Esimerkiksi Saksassa sen kannattajilla on 24 koulua ja 150 koululaisten tukiopetuskerhoa.

Liikettä tutkineen Svante E. Cornellin mukaan vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset Turkissa olivat liikkeelle kova isku. Juurtuminen länsimaisiin demokratioihin edistää sen selviytymistä.

Sen sijaan vähemmän demokraattisissa maissa se voi joutua ahtaalle, jos niiden johtajat alkavat epäillä liikkeen tarkoitusperiä.

Mitä ne tarkoitusperät sitten ovat? Ovatko gülenistit vainottuja toisinajattelijoita vai lahkolaisia, jotka puuhaavat vallankaappausta?

Cornelliltakaan ei varmaa vastausta saa.

”Liike on kuin jäävuori. Siitä näkyy vain huippu”, ruotsalaista Institute for Security & Development -tutkimuslaitosta johtava Cornell sanoo. Näkyvä osa on miellyttävä, aivan kuten HS:n tapaamat liikkeen jäsenet. He ovat kohteliaita, koulutettuja ja hyväntahtoisia.

Mutta sitten on piilossa oleva osa: Cornellin mukaan on olemassa laaja todistusaineisto siitä, että liikkeen nimenomainen tarkoitus on Turkissa ollut vallata kannattajiensa haltuun valtion instituutiot kuten poliisi, armeija ja oikeuslaitos.

”Jos liike ei ole poliittinen, miksi se haluaisi tehdä niin? Emme tiedä, mikä tavoite on”, Cornell sanoo.

Gülenistien arvioidaan olleen taustalla esimerkiksi Turkin laajoissa Ergenekon- ja Balyoz-oikeudenkäynneissä, joissa satoja ihmisiä syytettiin vallankaappauksen suunnittelusta osin tekaistuin todistein. Niiden avulla armeijasta siirrettiin syrjään joukoittain vanhan liiton maallisia upseereita, jotka korvattiin gülenisteillä.

Liikkeen päämäärien ymmärtämistä vaikeuttaa, että sillä ei ole näkyvää organisaatiota. Cornell sanoo, ettei hän tiedä yhtäkään liikkeen johtajaa Turkissa. Sen ainoat kasvot kuuluvat Fethullah Gülenille.

Cornell arvioi, että liikkeen tavoitteena on ollut samankaltainen valta, joka Turkissa aiemmin oli armeijalla. Armeija piti itseään maallisen tasavallan ylimpänä vartijana ja puuttui politiikkaan, jos se koki Turkin olevan vaarassa ajautua liian kauaksi tältä tieltä.

”Käsitykseni on, että gülenistit haluavat veto-oikeuden poliittisiin päätöksiin”, Cornell sanoo.

”Heidän tavoitteenaan on varmistaa, että vaaleilla valitut poliitikot ovat pakotettuja tekemään, mitä he haluavat.”

Satoja kouluja ympäri maailman

Koulujen perustaminen on Fethullah Gülenin liikkeen ytimessä. Sen tukijat ovat perustaneet satoja kouluja eri arvioiden mukaan 140–150 maahan.

”Liikkeen yksi perusideoista on islamin ja tieteen yhdistäminen”, sanoo liikettä tutkinut Svante E. Cornell ruotsalaisesta Institute for Security & Development -tutkimuslaitoksesta.

Turkissa gülenisteillä oli yliopistojen ja lukioiden lisäksi preppauskouluketjuja, joiden avulla liike keräsi rahoitusta. Vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on suljettu kouluja, joiden epäiltiin kuuluneen gülenisteille.

Gülenistien koulut ovat olleet erityisen suosittuja maissa, joissa koulutus on heikkoa.

Yhdysvalloissa kouluja on arvosteltu siitä, että ne kierrättävät valtion rahoja Gülenin liikkeelle. Koulut saavat osittain yhteiskunnan rahoitusta. Niiden opettajat puolestaan maksavat osan palkastaan lahjoituksina takaisin liikkeelle.

Cornellin mukaan gülenistien kouluja yhdistää englanninkielinen opetus ja tieteen sekä matematiikan painottaminen. Uskontoa ei koulussa opeteta.

Sen sijaan koulujen yhteydessä olevissa asuntoloissa islaminusko ja Cornellin mukaan jopa aivopesu ovat voimakkaasti läsnä. Niissä on epämuodollinen mutta tiukka hierarkia ja opiskelijoita valvotaan tarkasti. ”Kaikki on hyvin ystävällistä, mutta hyvin autoritääristä. Liike muistuttaa lahkoa”, Cornell sanoo.

Mutta miksi liike haluaa perustaa satoja kouluja ympäri maailman?

”En usko, että siihen on yksiselitteistä vastausta”, Cornell sanoo. Hänen mukaansa tavoitteena voi olla ideologian levittäminen ja uusien jäsenien rekrytointi.

Agata Skowronek
Saruhan Yagci (edessä oik.) kävi gülenistien FEM-koulun preppauskurssilla Istanbulissa marraskuussa 2013.
Saruhan Yagci (edessä oik.) kävi gülenistien FEM-koulun preppauskurssilla Istanbulissa marraskuussa 2013.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat