Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hyökkäys Lauttasaareen mursi Helsingin saarron, kurdit miehittävät Oulunkylää ja Isis Sipoota – tältä taistelu Alepposta näyttäisi pääkaupunkiseudulla

HS siirsi Aleppon taistelutilanteen pääkaupunkiseudun kartan päälle helpottaakseen mittasuhteiden hahmottamista Syyrian sodan merkittävimmässä taistelussa.

Ulkomaat
 

Taistelua Alepposta on luonnehdittu yhdeksi historian kauheimmista kaupunkisodista. Tapahtumien mittakaavaa on kuitenkin vaikea käsittää uutisista, koska syyrialainen kaupunki on useimmille suomalaisille vieras ja paikannimet tuntemattomia. Siksi HS siirsi Aleppon taistelutilanteen pääkaupunkiseudun kartan päälle.

Aleppon keskusta sijoittuu kartassa Helsinginniemelle. Mittakaava ja ilmansuunnat ovat identtiset. Kartan alla uutinen taistelutilanteesta on kirjoitettu niin kuin sotaa käytäisiin Helsingissä.

Yli viisi vuotta kestänyt verinen sisällissota todennäköisesti ratkaistaan maan suurimmassa kaupungissa Helsingissä [Aleppossa], jonne taistelut levisivät kesällä 2012.

Rintamalinja kulkee Meilahdesta Pasilan kautta Arabianrantaan [Aleppon historiallisen keskustan läpi]. Presidenttiä tukeva armeija pitää hallussaan linjan pohjois- ja länsipuolta, hajanaiset kapinallisjoukot etelä- ja itäpuolta.

Hallitus pudottaa kapinallisalueille tynnyripommeja helikoptereista, ja kapinalliset ampuvat linjan toiselle puolelle monenlaisia räjähteitä – kumpikin osapuoli ilmeisen summamutikassa säälimättä siviilejä. Viime viikolla kapinallisalueella Taka-Töölössä [Zabadiyah’ssa] useiden siviilien kerrottiin joutuneen ilmeisesti kloorikaasuiskun uhriksi.

Kymmeniätuhansia kaupunkilaisia on kuollut. Sadattuhannet ovat paenneet, suurin osa maan sisällä muihin kaupunkeihin tai naapurimaihin mutta merkittävä osa aina Keski-Eurooppaan asti.

Aivan rintamalinjalla on suhteellisen rauhallista. Siellä ei ole enää juurikaan ihmisiä, mutta riski joutua tarkka-ampujien tähtäimeen on suuri. Varsinaiset iskut kohdistuvat tyypillisesti esikaupunkialueille. Esimerkiksi kapinallissaarekkeen keskellä sijaitseva Latokartano [Masaken Hanano] on pommitettu autioksi.

Rintamalinjalla armeija pitää tukikohtanaan Pohjoismaiden tiettävästi suurinta sisäpihakorttelia Vallilan Apinalinnaa [Aleppon keskiaikaista linnoitusta], jonka jykeviä kiviseiniä ammukset ovat nakertaneet. Kapinallisalueella lapsetkin polttavat autonrenkaita hämätäkseen ilmaiskuja tekeviä sotilaskoneita.

Kapinallisilla on tiukka ote Espoosta [läntisestä maaseudusta]. Suurin osa Vantaasta [muusta ympäröivästä alueesta] on hallituksen hallussa lentoasemaa myöten.

Kurdienemmistöistä Oulunkylän seutua [Sheikh Maqsoodia] puolustavat kurdien YPG-asevoimat.

Jihadistijärjestö Isis väijyy loitommalla Sipoon [al-Babin] suunnalla. Sen ei uskota enää kykenevän etenemään Helsinkiin [Aleppoon]. Heikentynyt Isis vaikuttaakin jo kääntäneen katseensa Keski-Euroopassa tehtäviin terrori-iskuihin.

Kuluneena kesänä sota on edennyt mahdolliseen taitekohtaan, kun Venäjän ilmavoimien tukemana hallitus on ajanut kapinalliset yhä ahtaammalle. Helsingin [Aleppon] kaatuminen olisi todennäköisesti ratkaiseva käänne, sillä se on suurin kapinallisten hallussa oleva kaupunkitukikohta.

Heinäkuussa hallituksen joukot onnistuivat katkaisemaan Kehä I:n Pirkkolan urheilupuiston kohdalta [al-Kastello-tien]. Se oli kapinallisten viimeinen huoltoyhteys, jota pitkin toimitettiin aseita ja ruokaa kantakaupungin itäosaan.

Perunoiden kilohinnan kerrottiin nelinkertaistuneen hetkessä huoltoreitin katkettua. Kulkutaudit jylläävät, koska puhtaasta vedestä on paha pula rintamalinjan kummallakin puolella pommitusten katkaistua vesijohtoverkon toiminnan toistuvasti.

Jo helmikuussa hallitus purki kapinallisten ylläpitämän saarron Nurmijärven Klaukkalan [Nublin ja Zahraan pikkukaupunkien] ympäriltä, mikä katkaisi kapinallisten selvästi merkittävimmän huoltoyhteyden 50 kilometrin päähän pohjoiseen Hyvinkäälle [Turkin rajalle].

Hallitus ahdisti kapinalliset kantakaupungin itäosassa täydelliseen saartoon, minkä myötä kansainvälinen yhteisö alkoi pelätä yhä pahenevaa humanitaarista katastrofia, ehkä jopa uutta pakolaisaaltoa kohti Keski-Eurooppaa.

Elokuun alussa kapinalliset kuitenkin kävivät yllättäen suurhyökkäykseen Etelä-Espoosta [lounaisilta viljelyalueilta] käsin. He mursivat saarron valtaamalla Lauttasaaren [Ramouseh’n esikaupunkialueen]. Sen myötä saarto uhkaa vaihteeksi armeijan hallitsemaa läntistä kantakaupunkia, jossa asuu itäpuolta enemmän siviilejä.

Toistaiseksi pattitilanne ja päivittäiset pommitukset jatkuvat. Kumpikaan osapuoli ei ole halukas neuvotteluihin, mikä synkentää sodan keskellä elävien siviilien ahdinkoa entisestään.

HS kertoo viisi vuotta sotaa käyneen Syyrian monista todellisuuksista joka päivä kuluvalla viikolla. Voit lukea ulkomaantoimittaja Jukka Huuskon ja valokuvaaja Kaisa Rautaheimon reportaasin Damaskoksesta ja Homsista tästä, vierailusta pakolaisleirillä tästä, sodan keskellä tehtävistä elokuvista tästä, sodan särkemistä sydämistä tästä, taistelujen mittasuhteista ja murheellisista tilastoista tästä, ja katsoa asiantuntijoiden keskustelun sekä vastaukset lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä.

Mitä ihmettä Syyriassa on tapahtunut?
Mitä ihmettä Syyriassa on tapahtunut?
Kauhea sota sai alkunsa vuosia sitten kansan uudistusvaatimuksista.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat