Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiina kasvattaa armeijaansa ja hankkii nyt huipputeknistä aseistusta – vertailussa maailman suurimmat sotilasbudjetit

Jos tulisi sota, Kiina pystyisi aiheuttamaan suurta tuhoa jopa maailman mahtavimmalle sotilasmahdille Yhdysvalloille.

Ulkomaat
 
VCG
Kiinalainen ohjusfregatti osallistui sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä kesällä 2015.
Kiinalainen ohjusfregatti osallistui sotaharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä kesällä 2015. Kuva: VCG
Tästä on kyse

Suuri ja vanhanaikainen armeija

 Kiinalla on maailman suurimmat asevoimat, noin 2,3 miljoonaa sotilasta. Suuresta koosta huolimatta kansanarmeijaa on pidetty vanhanaikaisena ja tehottomana.

 Tilanne on muuttumassa, kun Kiinan nykyaikaistaa asevoimiaan. Kansanarmeija kykenisi jo nykyisellään aiheuttamaan merkittävää tuhoa jopa Yhdysvalloille.

 Kehitys jatkuu, ja Kiinasta on tulossa sotilasmahti, joka voi toimia myös kaukana kotimaasta.

Peking. Kaksi kiinalaista hävittäjälentokonetta ilmestyy ilmassa 15 metrin päähän yhdysvaltalaisesta vakoilukoneesta. Muutamaa viikkoa myöhemmin kiinalainen hävittäjä lentää kovaa vauhtia kohti yhdysvaltalaista vakoilukonetta, kunnes väistää viime hetkillä.

Tällaiset välikohtaukset sattuivat kiistellyn Etelä-Kiinan meren yläpuolella kansainvälisessä ilmatilassa touko- ja kesäkuussa. Ne kertovat Kiinan kasvaneesta itseluottamuksesta.

Kiina on viime vuosina käyttäytynyt entistä uhmakkaammin aluekiistoissa, joita sillä riittää. Linjansa vakuudeksi sillä on asevoimat, joiden iskukyky alkaa olla huomattava. Kiina on kehittänyt vanhanaikaisesta kansanarmeijastaan nykyaikaista sotilasmahtia.

”Enää Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten on hankala torjua Kiinaa aiheuttamatta suurta riskiä omille joukoilleen”, toteaa Australian kansallisen yliopiston turvallisuuden laitoksen johtaja Rory Medcalf puhelinhaastattelussa.

US NAVY / Reuters
Kiinalainen J-11-hävittäjä nähtiin lentämässä lähellä Yhdysvaltain pommikonetta vuonna 2014.
Kiinalainen J-11-hävittäjä nähtiin lentämässä lähellä Yhdysvaltain pommikonetta vuonna 2014.

Sotilasmenoilla mitattuna Kiinan asevoimat ovat maailman toiseksi suurimmat. Sotilasmenot ovat vuodesta 1989 noin 18-kertaistuneet Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tilastojen mukaan.

Vaikka rahaa kuluu enemmän, armeijan koko pienenee. Kiinalla on enemmän sotilaita kuin millään maalla, vaikka luku on muutamassa vuosikymmenessä pudonnut parilla miljoonalla. Nykyinen joukkojen määrä, 2,3 miljoonaa, on noin kymmenen kertaa Suomen puolustusvoimien sodanajan vahvuus.

Kiinassa kaikki kansalaiset ovat lain mukaan asevelvollisia. Suuren väestön vuoksi armeijaan meno on kuitenkin käytännössä vapaaehtoista. Maaseudulla armeijaan pääsystä on jopa kilpailua, koska muita työllistymismahdollisuuksia on vähän.

Joukkojen sijasta Kiina hankkii huipputeknistä aseistusta. Kiina kehittää esimerkiksi viidennen sukupolven hävittäjälentokoneita, ja se on ottanut käyttöön uusia ohjustyyppejä.

Kiina panostaa etenkin merivoimiin, joiden on tarkoitus toimia yhä kauempana kotirannoista. Kiinan ensimmäinen lentotukialus on ollut vesillä syksystä 2012, ja toinen on rakenteilla. Viime syksynä Kiina ilmoitti, että se aikoo perustaa tukikohdan Djiboutiin Afrikan sarvessa.

Suurin muutos pitkään aikaan on parhaillaan käynnissä, kun Kiina tekee asevoimien organisaatiomuutosta. Kiinaa hallitsevan kommunistipuolueen johtaja Xi Jinping on luonnehtinut sitä historialliseksi ja vallankumoukselliseksi.

”Lisää asevoimien uudistamista tarvitaan, jotta sopeudutaan muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen ja kehitetään sosialismia kiinalaisilla erityispiirteillä”, Xi sanoi heinäkuussa uutistoimisto Xinhuan mukaan.

Uudistusten tavoitteina on tiukentaa puolueen otetta asevoimista ja parantaa taistelukykyä entistä kauempana Kiinasta, todetaan Yhdysvaltojen puolustusministeriön viimekeväisessä raportissa.

Kiistoja Kiinalla on esimerkiksi Japanin kanssa asumattoman saariryhmän hallinnasta Itä-Kiinan merellä ja usean naapurin kanssa lähes koko meren hallinnasta Etelä-Kiinan merellä.

Jos Kiinan ja sen naapurien välillä puhkeaisi sota, mukana olisi mahdollisesti myös Yhdysvallat. Se on Japanin läheinen liittolainen, ja Etelä-Kiinan merellä se on kyseenalaistanut Kiinan aluevaatimuksia vaatien vapaata merenkulkua.

Yhdysvallat ei olisi täysin ylivoimainen, jos Yhdysvallat ja Kiina alkaisivat sotia. Tämä ilmenee yhdysvaltalaisen Rand-tutkimuslaitoksen heinäkuun lopulla julkistamasta analyysistä. Analyysin mukaan sotaa ei todennäköisesti käytäisi ydinasein, vaikka niitäkin Kiinalla on.

Yhdysvallat ei edes pitkässä sodassa saavuta välttämättä sotilaallista ylivoimaa tai voita vastapuolta, analyysi toteaa.

Analyysin mukaan molempien osapuolten tappiot olisivat sodassa huomattavat, mutta Kiinan tappiot kuitenkin suuremmat kuin Yhdysvaltojen. Jos sota syttyisi vasta kymmenen vuoden päästä, Kiinan tappiot olisivat pienemmät kuin nyt, koska Kiina parantaa puolustustaan.

Vaikka Kiina käyttäytyy lähialueillaan varsin provosoivasti esimerkiksi rakentamalla tukikohtia kiistellyille merialueille Etelä-Kiinan merellä ja uhittelemalla Japanille, se tuskin kuitenkaan antaa tilanteen luisua sotaan.

”Kiina on erittäin tarkka siitä, että sen uhmakkuus pysyy sodan kynnyksen alapuolella”, Medcalf toteaa.

”Kiinan ja Japanin välisen sodan riski oli oikeastaan neljä vuotta sitten suurempi kuin nyt. Tuolloin provokaatioista oli tulossa uusi normaalitila, mutta yhteydenpitotavat maiden välillä eivät olleet vielä vakiintuneet.”

Sittemmin Kiina on sopinut naapuriensa ja Yhdysvaltojen kanssa tavoista, joilla vähennetään riskiä, että tunteiden kuumeneminen merellä tai ilmassa äityisi ammuskeluksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat