Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

USA myönsi 350 miljoonan euron käteismaksun Iranille – rahoilla oli yhteys amerikkalaisvankien vapauttamiseen

Ulkoministeriön mukaan kyse ei ollut lunnaista. Salaa Iraniin lennätetty rahalasti koostui muun muassa euroista ja Sveitsin frangeista.

Ulkomaat
 
Rebecca Cook / Reuters
Entinen merisotilas Amir Hekmati oli yksi tammikuussa Iranista vapautetuista amerikkalaisvangeista.
Entinen merisotilas Amir Hekmati oli yksi tammikuussa Iranista vapautetuista amerikkalaisvangeista. Kuva: Rebecca Cook / Reuters

Yhdysvallat myönsi torstaina maksaneensa Iranille 350 miljoonan euron edestä käteistä tammikuussa. Ulkoministeriö piti kiinni aiemmasta lausunnosta, jonka mukaan rahoissa ei ollut kyse lunnaista amerikkalaisten vankien vapauttamiseksi. Se kuitenkin myönsi ensi kertaa, että asioilla oli yhteys.

Yhdysvallat odotti, että Iran vapauttaa viisi yhdysvaltalaista vankia ja lähetti rahat Iranille vasta sen jälkeen, sanoi ulkoministeriön tiedottaja John Kirby toimittajille Washingtonissa.

”Käytimme hyväksemme sitä (rahansiirtoa) varmistaaksemme, että meillä on suurin mahdollinen vaikutusvalta saadaksemme ihmisemme pois turvallisesti”, Kirby sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Uutisen salaa lennätetyistä käteisvaroista kertoi elokuun alussa sanomalehti The Wall Street Journal. Summa oli 400 miljoonaa dollaria, eli nykykurssilla noin 350 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriön mukaan rahat olivat ensimmäinen erä Yhdysvaltojen Iranille maksamasta noin 1,5 miljardin euron hyvityksestä vanhan kauppariidan lopettamiseksi.

Presidentti Barack Obama sanoi tammikuussa, että kauppariidan korvauksesta sovittiin samaan aikaan vankien vapauttamisen ja Iranin ydinsovun voimaantulon kanssa.

”Ydinsovun valmistuttua ja vankien vapauduttua oli oikea hetki ratkaista tämäkin kiista”, Obama sanoi tuolloin paljastamatta mitään käteistoimituksesta.

Ulkoministeriön Kirbyn mukaan neuvottelut korvauksesta ja vankien vapauttamisesta olivat erillisiä ja niitä kävivät kummallakin puolella eri ryhmät.

”Pystyimme saattamaan päätökseen useita eri diplomatiatoimia 24 tunnin sisällä. Niihiin kuului ydinsopimuksen toteuttaminen, vankineuvottelut ja Haagin tribunaalin ratkaisemattoman kiistan sopimisen”, Kirby sanoi torstaina.

Riita liittyi kaatuneeseen asekauppaan, joka oli solmittu juuri ennen Iranin islamilaista vallankumousta vuonna 1979. Yhdysvallat oli sopinut asekaupasta Iranin šaahin Muhammed Reza Pahlavin kanssa ennen tämän syrjäyttämistä. Saamastaan maksusta huolimatta se ei toimittanut aseita vastustamalleen uudelle hallinnolle, jota johti ajatollah Ruhollah Khomeini.

Presidenttivaalikisassa republikaaniehdokas Donald Trumpin kampanja käytti tietoa korvausmaksusta heti torstaina hyökätäkseen demokraattien vastaehdokas Hillary Clintonia vastaan. Clinton ei kuitenkaan enää ollut virassa ulkoministerinä, kun Iran-sopu tuli voimaan.

Presidentti Obaman hallinto pitää Iran-sopua yhtenä merkittävimpänä diplomaattisena saavutuksenaan. Republikaanit ovat kuitenkin paheksuneet sopimusta.

Iranilaisissa tiedotusvälineissä maan puolustusviranomaiset ovat kuvailleet Yhdysvaltain salaisella lennolla toimittamaa käteissummaa lunnaiksi.

Puisille lavoille kasattu käteislasti koostui muun muassa euroista ja Sveitsin frangeista, jotka olivat peräisin Hollannin ja Sveitsin keskuspankeista. Joukossa ei ollut dollareita, koska Yhdysvaltain laki kieltää niiden käyttämisen asioidessa Iranin kanssa.

Turvautumista käteiseen perusteltiin sillä, että pakotteiden rasittaman Iranin oli vaikea toimia kansainvälisessä sähköisessä pankkijärjestelmässä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat