Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Viranomaiset vartioivat toimittajien töitä tarkasti Syyriassa

Syyrian hallituksen hallitsemilta alueilta ei voi saada kokonaiskuvaa Syyria sodasta. Ainoastaan tärkeitä tiedon palasia.

Ulkomaat
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Homsin vanhan kaupungin tuhoja.
Homsin vanhan kaupungin tuhoja. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Kuluneen viikon aikana HS:n lukijat ovat saaneet lukea päivittäin reportaaseja Syyrian sodasta ja arjesta.

Tämän Syyria-viikon juttuja on tehty paitsi Helsingistä käsin myös paikan päältä Syyriasta, missä vierailimme viikon ajan valokuvaaja Kaisa Rautaheimon kanssa elokuun alussa.

Matkalla pääsimme kurkistamaan, miltä Syyrian todellisuus näyttää kolikon toisella puolella – siis Syyrian hallituksen hallitsemilla alueilla.

Siitä on tasan neljä vuotta, kun HS:llä oli viimeksi mahdollisuus päästä vierailemaan sodan runtelemassa Syyriassa.

Ei niin, ettemmekö olisi yrittäneet vuoden 2012 jälkeenkin. Mutta jostakin meille tuntemattomasta syystä Syyriaan on ollut hyvin vaikea saada virallisia toimittajaviisumeja.

Hakemukset ovat hukkuneet jonnekin Syyrian viranomaisten arkistoihin. Saman ongelman eteen on joutunut moni media eri puolilla maailmaa.

Tilanne on ollut hullu. Syyrian (ja Irakin) sota on aikamme keskeisten ongelmien ytimessä, mutta ensikäden tietoa on ollut vaikea saada.

Eurooppaa ravisteleva pakolaiskriisi, terrori-iskut Brysselissä ja Pariisissa, maahanmuuttovastaisuuden lisääntyminen, länsivaltojen ja Venäjän välien kiristyminen, EU:n yhtenäisyyden mureneminen.

Kaikilla näillä on itse asiassa kytkös siihen, mitä Syyriassa ja sen naapurimaassa Irakissa tapahtuu.

Syyria vaikuttaa meihin kaikkiin. Tästä huolimatta länsimaisella medialla on ollut suuria vaikeuksia päästä näkemään paikan päältä, mitä Syyriassa todella tapahtuu.

Tilanne näyttää onneksi muuttuneen tämän vuoden puolella.

Kollegat eri puolilla maailmaa kertovat, että vuoden 2016 kuluessa Syyrian hallitus on alkanut myöntää löysemmin rantein viisumeita ulkomaisille toimittajille.

Kyseessä voi olla muutos hallinnon mediastrategiassa. Ehkä presidentti Bashar al-Assadin hallinto on ymmärtänyt, että jos toimittajia ei päästetä maahan laillisesti, he hankkivat tietonsa muualta, hallinnon ohi.

Muutos saattaa liittyä myös siihen, että turvallisuustilanne Syyrian hallituksen hallitsemilla alueilla on vakautunut sen jälkeen kun Venäjä viime syksynä lähetti ilmavoimansa Syyrian armeijan tueksi.

Ehkä Syyrian hallitus haluaa kertoa nyt maailmalle, että tilanne on vakautumassa ja että al-Assadin hallinto on ottamassa yliotteen sodassa kapinallisryhmiä vastaan.

On sanottava suoraan: se kuva, joka välittyy Syyriassa hallituksen hallitsemilla alueilla kirjoitetuista reportaaseista, ei ole koko kuva.

Kun viimeksi neljä vuotta sitten pääsin raportoimaan Syyrian sodasta paikan päältä, tilanne oli toimittajien kannalta hyvin toisenlainen. Tuolloin oli vielä mahdollista käydä opposition puolella ja kuulla hallitusta vastaan nousseiden kapinallisten näkemyksiä tilanteesta.

Nyt tämä on käytännössä mahdotonta, ainakin jos saapuu Syyriaan virallisella viisumilla.

Kaikkiin paikkoihin, missä vierailimme, oli pyydettävä erikseen lupa Syyrian viranomaisilta. Lähes kaikkialle missä kuljimme, mukanamme kulki hallituksen hyväksymä avustaja. Joissakin tilanteissa mukana oli armeijan edustaja.

Kyse oli toki myös turvallisuuden takaamisesta. Ja on sanottava, että lähes kaikkiin pyyntöihimme suostuttiin ja luvat myönnettiin.

Mutta olisi turha väittää, etteivätkö luparumba ja Syyrian hallinnon pyrkimys olla mukana haastattelutilanteissa olisi vaikuttaneet siihen, millaista tietoa ja minkälaisia näkemyksiä syyrialaisilta oli mahdollista kerätä.

Mitä sitten opin Syyriassa?

Opin sen, että hallituksen hallitsemilla alueilla arki jatkuu melko lailla normaalina ja vakaana.

Vakaus merkitsee sitä, että moni syyrialainen tukee hallitusta, koska se sentään kykenee pitämään yhteiskuntaa kasassa.

Itse asiassa näyttää siltä, että tuki ja luottamus presidentti al-Assadiin on vahvistunut neljässä vuodessa. Moni syyrialainen näyttää hyväksyvän puutteet poliittisissa vapauksissa, sillä he uskovat, että vaihtoehto on täydellinen sekasorto.

Opin myös sen, että monen syyrialaisen on vaikea nähdä mitään vääryyksiä hallituksen toiminnassa.

He eivät tiedä tai eivät halua tietää esimerkiksi kidutuksista tai sairaaloiden pommituksista. Syyllinen tuntuu löytyvän aina jostakin muualta.

Tällaista tietoa on vaikea hankkia muutoin kuin menemällä itse paikan päälle ja kohtaamalla ihmisiä kasvot vastakkain.

Juuri siksi halusimme tehdä matkan. Ja vaikka keräämämme tieto ei anna Syyrian mutkikkaasta tilanteesta koko kuvaa, se voi kuitenkin olla arvokas ja olennainen tiedon palanen.

Näitä tiedon palasia tarvitaan, kun Syyrian konfliktia yritetään ratkaista.

Tiedon palasia tarvitaan, kun yritämme ymmärtää, mitä meidän maailmallemme on tapahtumassa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat