Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Salainen operaatio pelasti 95 prosenttia Isisin valloittaman Palmyran aarteista – HS vieraili paikalla

Kun Syyrian sota muutti muinaismuistokohteet taistelutantereiksi, arkeologian professori Maamoun Abdulkarim sai tehtävän.

Ulkomaat
 
Isisin tuhot Palmyran muinaisessa kaupungissa jäivät pelättyä pienemmiksi
Isisin tuhot Palmyran muinaisessa kaupungissa jäivät pelättyä pienemmiksi
HS vieraili Syyrian Palmyrassa, jonka Syyrian armeija yhdessä Venäjän tuella valtasi takaisin Isisiltä viime keväänä. Toimittaja: Jukka Huusko, kuvaus ja leikkaus: Kaisa Rautaheimo

Damaskos ja Palmyra

Syyrian Museoviraston johtaja Maamoun Abdulkarim istuu ilmastoidussa toimistossaan Damaskoksessa ja tekee heti alkuun yhden asian selväksi.

”En ole kiinnostunut politiikasta. Olen arkeologian professori. Olen kiinnostunut muinaismuistoista.”

Vielä kesällä 2012 Abdulkarimin päätyönä oli professuuri Damaskoksen yliopistossa. Yllättäen hänelle tarjottiin tehtävää, jota hän kuvailee sanoilla ”maailman onnettomimman Museoviraston johtajan pesti”.

Syyrian sota oli puhjennut vuotta aiemmin. Jo sodan alkumetreillä osa Syyrian arvokkaista muinaismuistokohteista oli muuttunut taistelutantereiksi.

Abdulkarimin tehtävänä oli pelastaa mitä pelastettavissa on. Hän asetti pestin hyväksymiselle yhden ehdon: hänelle annettaisiin täysin vapaat kädet.

”Ensimmäisenä tekonani määräsin kaikki Syyrian 34 museota välittömästi suljettavaksi.”

Tästä käynnistyi operaatio, joka jatkuu vielä tänä päivänä.

Kaisa Rautaheimo / HS
Syyrian Museoviraston johtaja Maamoun Abdulkarim esittelee Palmyrasta Damaskokseen tuotuja patsaita, joiden päät Isis on katkonut. Nämäkin patsaat voidaan entisöidä.
Syyrian Museoviraston johtaja Maamoun Abdulkarim esittelee Palmyrasta Damaskokseen tuotuja patsaita, joiden päät Isis on katkonut. Nämäkin patsaat voidaan entisöidä.

On todennäköistä, että tätä operaatiota Syyrian tulevat sukupolvet kiittävät riippumatta siitä, mitä mieltä he ovat Syyrian sodan osapuolista.

Syyrian sotaa soditaan ihmiskunnan suurten sivilisaatioiden kehdossa.

Tämä tarkoittaa sitä, että alueella on tuhansia mittaamattoman arvokkaita ja hyvin säilyneitä muinaismuistokohteita, joista vanhimmat ajoittuvat tuhansien vuosien päähän.

Esimerkiksi Damaskos ja Aleppo ovat maailman pisimpään yhtäjaksoisesti asuttuja kaupunkeja. Palmyran muinainen rauniokaupunki keskellä Syyriaa oli antiikin aikaan tärkeä kauppakaravaanien keidas, joka yhdisti itäiset ja läntiset kulttuurit.

Kaisa Rautaheimo / HS
Isis räjäytti Palmyran muinaisessa kaupungissa roomalaiskaudella rakennetun riemukaaren. Taustalla kukkulan laella keskiaikainen linna.
Isis räjäytti Palmyran muinaisessa kaupungissa roomalaiskaudella rakennetun riemukaaren. Taustalla kukkulan laella keskiaikainen linna.

Syyrian alueella oleva ihmiskunnan arvokas kulttuuriperintö on jäänyt sodan jalkoihin ainakin kolmella tavalla, Abdulkarim listaa.

Ensinnäkin, monet muinaiskohteista ovat muuttuneet taistelukentiksi ja tuhoutuneet viisi vuotta jatkuneissa yhteenotoissa ja pommituksissa.

Toiseksi, syyrialaiset ja ulkomaalaiset rikollisjengit ovat käyttäneet sekasortoa savuverhonaan ja alkaneet ryöstellä arkeologisia kohteita. Varastettua tavaraa myydään ulkomaille pimeillä taidemarkkinoilla.

Kolmas tuhon kylväjä on kieroutunut ajatusmaailma.

”Isis on barbaariryhmä. Se tuhoaa tietoisesti muinaismuistoja ja perustelee tekojaan ideologialla”, Abdulkarim sanoo.

Kaisa Rautaheimo / HS
Syyrian muinaismuistoista vastaava johtaja Maamoun Abdulkarim pelasti Isisin mestaamat patsaat.
Syyrian muinaismuistoista vastaava johtaja Maamoun Abdulkarim pelasti Isisin mestaamat patsaat.

Kun Isis valtasi kesän 2014 salamasodassa Mosulin kaupungin Pohjois-Irakissa, sen jäsenet alkoivat ensitöikseen mellastaa museoissa ja alueen arkeologissa kohteissa.

Jihadistit haluavat tuhota kaiken, mikä muistuttaa sivistyksestä ja kulttuurista, joka kukoisti ennen islamin syntyä.

Isisin riehuessa Mosulissa Abdulkarim ja hänen kollegansa Syyrian puolella olivat jo ehtineet varautua pahimpaan.

Kun Isis alkoi samana kesänä piirittää Deir ez-Zourin kaupunkia, kaupunginmuseon kokoelmat oli jo pakattu valmiiksi ammuslaatikoihin, Abdulkarim kertoo. Laatikot, joissa oli yli 30 000 arvokasta museoesinettä, lennätettiin armeijan koneilla turvaan Damaskokseen.

Sama toistettiin Syyrian muiden kaupunkien museoissa.

Abdulkarimin apureina toimi poliiseja ja Syyrian armeijan erikoisjoukkojen sotilaita. Mutta kaikkein tärkeimpiä liittolaisia olivat paikallisten yhteisöjen johtajat.

Heti alusta alkaen Abdulkarim ja hänen kollegansa pyrkivät muodostamaan luottamuksellisen keskusteluyhteyden paikallisiin uskonnollisiin- ja heimojohtajiin – täysin riippumatta siitä, kenen puolella he taistelivat sodassa.

”Tärkeintä on pitää hyvät välit paikallisyhteisöihin. On tärkeää saada heidät ymmärtämään, että emme ole kiinnostuneet politiikasta”, Abdulkarim sanoo.

”Niin he ymmärsivätkin, ettei Syyrian kulttuuriperintö ole hallituksen eikä opposition omaisuutta. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta ja muistia. On kunnia-asia osallistua sen suojelemiseen.”

Kun hallitus menetti Idlibin maakunnan kapinallisille keväällä 2015, yli 15 000 muinaisesinettä oli ehditty kätkeä paikallisyhteisöjen avulla salaisiin paikkoihin eri puolille maakuntaa, Abdulkarim kertoo.

Ainoastaan ääri-islamilaiset salafistiryhmät kuten jihadistijärjestöt Isis ja Nusran rintama ovat kieltäytyneet yhteistyöstä.

Eniten medianäkyvyyttä saanut tapaus Syyrian muinaismuistojen tuhoista käynnistyi toukokuun 20. päivänä 2015, kun Isis täysin yllättäen valtasi Palmyran muinaisen kaupungin.

Kaisa Rautaheimo / HS
Amfi-teatterissa Isis mestasi Palmyran asukkaita.
Amfi-teatterissa Isis mestasi Palmyran asukkaita.

Aavikon halki johtavalla Palmyran tiellä on aavemaisen autiota. Tie on kuopilla pommitusten jäljiltä. Armeijan tarkastuspisteitä on muutaman kilometrin välein.

Tunnelma muuttuu vieläkin kaameammaksi, kun vuorijonojen keskeltä alkaa pilkottaa Palmyran kaupunki.

Siinähän on vierekkäin kaksi rauniokaupunkia: vanha ja uusi.

Kun Isis valtasi äkkirynnäkössä Palmyran, se räjäytti ensi töikseen ilmaan muinaiset Baalin ja Baalshaminin temppelit. Samoin tehtiin roomalaiskauden riemukaarelle. Museon pihalla seisonut Al-lātin leijonapatsas, jonka museon työntekijät olivat kätkneet metallilaatikkoon, kaadettiin kumoon.

Kaupunkiin omasta tahdostaan jäänyt museonjohtaja, 81-vuotias Khaled al-Asaad, kieltäytyi paljastamasta Isisille muinaisten kultakolikoiden sijaintia. Vanhus mestattiin.

Roomalaisaikaisen amfiteatterin näyttämöllä nähtiin irvokas näytelmä, kun Isis näytösluonteisesti teloitti kaksikymmentä vangiksi otettua Syyrian armeijan sotilasta.

Isisin valtakausi Palmyrassa kesti kuitenkin vain alle vuoden.

Maaliskuussa 2016 Isis ajettiin Venäjän ilmavoimien tuella 20–30 kilometrin päähän Palmyrasta.

Palmyran modernin puolen kaduilla voi nähdä sen, mikä hinta Isisin savustamisesta maksettiin. Aiemmin noin 50 000 asukkaan kaupunki on tulitettu seulaksi. Vasta muutama sata asukasta on uskaltanut tehdä paluumuuton keskelle raunioita. Kaikki kunnallispalvelut sähköjä ja vesijohtoja myöten pitää rakentaa uudestaan.

Kaisa Rautaheimo / HS
Farisin perhe palasi Palmyraan heti kun pystyi. Asman Faris ja lapsenlapset Nauras ja Nasima lähes tuhoutuneen kodin edustalla.
Farisin perhe palasi Palmyraan heti kun pystyi. Asman Faris ja lapsenlapset Nauras ja Nasima lähes tuhoutuneen kodin edustalla.

Venäläiset sotilaat ovat raivanneet Isisin kylvämät miinat, ja Palmyran uskotaan olevan jo turvallinen paikka. Niinpä asukkaita on alettu houkuttelemaan takaisin koteihinsa.

Monelle syyrialaiselle evakolle rauniotkin käyvät asumuksesta.

Kaisa Rautaheimo / HS
Nauras peseytyy keittiössä. Perheen isä Moates Faris palasi Palmyraan jo kesäkuussa. Kodin kunnostustyöt kestävät kuukausia.
Nauras peseytyy keittiössä. Perheen isä Moates Faris palasi Palmyraan jo kesäkuussa. Kodin kunnostustyöt kestävät kuukausia.

”Jumalan kiitos meidän talossamme on katto ja seinät tallella”, sanoo juuri Palmyran kotiinsa perheineen palannut Asman Faris. ”Monilla muilla asiat ovat paljon huonommin.”

Kaisa Rautaheimo / HS
Hussein Faris iloitsee siitä, että hänen Palmyran kodissaan on katto ja seinät jäljellä. Isis piti kotia tukikohtanaan. Kaikki arvokas jääkaapin moottoria myöten on varastettu.
Hussein Faris iloitsee siitä, että hänen Palmyran kodissaan on katto ja seinät jäljellä. Isis piti kotia tukikohtanaan. Kaikki arvokas jääkaapin moottoria myöten on varastettu.

Lapset pyörivät jaloissa ja ihmettelevät, mitä heidän kodilleen on tapahtunut. Isisin tukikohtana toiminut asunto on myllätty surkeaan kuntoon. Lattialla on kranaatin sirpaleiden tekemiä kuoppia. Kaikki arvokas ikkunalaseja ja jääkaapin moottoria myöten on varastettu.

Kaisa Rautaheimo / HS
Elokuun alussa Palmyran kaupunkiin oli palannut takaisin noin 200 perhettä. Kunnallistekniikka, kuten sähköt ja vesiputket pitää rakentaa kokonaan uudelleen.
Elokuun alussa Palmyran kaupunkiin oli palannut takaisin noin 200 perhettä. Kunnallistekniikka, kuten sähköt ja vesiputket pitää rakentaa kokonaan uudelleen.

Silti, talo talolta, elämä on hiljalleen palaamassa takaisin Palmyraan.

Palmyran muinaismuistojen pelastamisoperaatio oli professori Abdulkarimin tähän mennessä haastavin tehtävä.

Vielä saman päivän aamuna kun Isis hyökkäsi Palmyraan, kaupungissa työskenteli kymmenen Museoviraston työntekijää yhdessä erikoisjoukkojen sotilaiden kanssa.

Neljäkymmentä tonnia Palmyran museon patsaita ja muuta esineistöä pakattiin vaahtomuovilla pehmustettuihin armeijan ammuslaatikoihin. Laatikot nosteltiin rekka-autojen lavalle. Kuljetusreitit ja reittien turvallisuus oli varmistettu etukäteen. Operaatio pidettiin täydellisesti salassa yleisöltä.

”Tehtävänantona oli pelastaa esineistö hinnalla millä hyvänsä. Meillä ei ollut harmainta aavistusta siitä, että Isis oli päättänyt samana päivänä vallata Palmyran”, sanoo operaatiota johtanut Syyrian armeijan kenraali Malek Palmyran toimistossaan.

Kolmen tunnin kuluttua siitä, kun viimeinen muinaismuistoja kuljettava rekka oli lähtenyt ajamaan kohti Damaskosta, Isis valtasi Palmyran.

Kolme operaatiossa mukana ollut Museoviraston työntekijää ehti haavoittua jihadistien luodeista.

Kaisa Rautaheimo / HS
Palmyran muinaismuistoalue sen jälkeen kun Isis lähti kaupungista.
Palmyran muinaismuistoalue sen jälkeen kun Isis lähti kaupungista.

Damaskoksen työhuoneessa professori Abdulkarimin kasvoilla vilahtaa sekunnin ajan häivähdys ylpeyttä, kun hän päästää huuliltaan prosenttiluvun.

”Voin ilokseni todeta, että 95 prosenttia Palmyran museon esineistöstä saatiin pelastettua.”

Eikä siinä vielä kaikki.

Vaikka Isis ehti räjäyttää kaksi Palmyran temppeliä ja riemukaaren sekä kaataa leijonajumalaa esittävän Al-lātin patsaan, tuhot eivät ole niin pahoja, kuin mitä aluksi pelättiin.

Abdulkarim on käynyt arvioimassa tuhojen laadun paikan päällä. Hän uskoo, että valtaosa muinaisista temppelikivistä on säilynyt räjähdyksissä ehjänä. Tämä tarkoittaa, että temppelirakennelmat voidaan tieteellisin menetelmin rakentaa uudelleen.

Myös Al-lātin patsas, jonka aluksi uutisoitiin tuhoutuneen täysin Isisin käsittelyssä, on haljennut vain muutamasta kohtaa. Patsas lojuu nyt peitteen alla Museoviraston sisäpihalla Damaskoksessa ja on Abdulkarimin mukaan helposti entisöitävissä.

”Tein vuosia työtä ilman varmuutta siitä, onko tästä mitään hyötyä”, hän sanoo.

”Palmyran vapauttamisen jälkeen ymmärsin, ettei kaikki ollut turhaa. Palmyra tulee säilymään tuleville sukupolville.”

Abdulkarim uskoo, että YK:n kulttuurijärjestön Unescon tuella Palmyran rauniot voitaisiin entisöidä muutaman miljoonan euron budjetilla ehkä viidessä vuodessa.

Enää Abdulkarim ei olekaan huolissaan Palmyrasta vaan sodan päänäyttämöksi muodostuneesta Alepposta. Ihmiskunnan ehkä vanhinta kaupunkia uhkaa sodan vuoksi täystuho, eikä sotimiselle ole näköpiirissä loppua.

Voi olla, että Abdulkarim joutuu jatkamaan maailman onnettomimman Museoviraston johtajan virassa vielä jonkin aikaa.

”Ennen hiukseni olivat pikimustat. Ne ovat muuttuneet parissa vuodessa harmaiksi”, hän sanoo.

 

Uudet sairaalat herättävät pelkoa Syyriassa

Virve Kähkönen HS

Kapinallisten hallitsemilla alueilla asuvat syyrialaiset eivät halua asuinalueilleen uusia sairaaloita, koska pelkäävät niiden houkuttelevan pommituksia, Thomson Reuters Foundation kertoi perjantaina.

Syyrian hallituksen ja Venäjän tekemät ilmaiskut ovat tuhonneet ja vaurioittaneet useita kapinallisalueilla sijaitsevia sairaaloita, minkä takia paikallisyhteisöt ovat kieltäytyneet avustusjärjestöjen tarjoamista uusista sairaaloista.

”Yhteisöt torjuvat palvelumme kaupungeissaan ja kylissään, koska alueet uhkaavat joutua kohteiksi laitostemme takia”, Mazen Kewara avustusjärjestöstä SAMS:ista kertoo Thomson Reutersille.

Kewaran mukaan järjestö on parin viime vuoden aikana vetäytynyt ainakin viiden kenttäsairaalan rakentamisesta paikallisten painostuksen takia.

Syyriassa tapettiin maaliskuun 2011 ja toukokuun 2016 välisenä aikana 750 lääkäriä ja muuta terveydenhoitoalan henkilöä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Physicians for Human Rights (PHR). Suurin osa heistä kuoli Syyrian hallituksen iskuissa.

Samalla aikavälillä tehtiin 373 iskua yhteensä 265 terveydenhoitolaitokseen, ja näistäkin olivat vastuussa pääosin Syyrian hallituksen joukot.

Luvuissa ei ole mukana heinäkuu, joka oli iskujen ja uhrien määrällä mitattuna Syyrian viisi vuotta kestäneen sodan pahin.

Kaisa Rautaheimo / HS
Hallintorakennuksen huonetta ei ole siivottu sen jälkeen kun Isisin taistelijat lähtivät. He käyttivät taloa majapaikkanaan.
Hallintorakennuksen huonetta ei ole siivottu sen jälkeen kun Isisin taistelijat lähtivät. He käyttivät taloa majapaikkanaan.
Kaisa Rautaheimo / HS
Venäjän joukot osallistuivat Palmyran vapauttamiseen Isisin hallusta.
Venäjän joukot osallistuivat Palmyran vapauttamiseen Isisin hallusta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat