Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS tapasi syyrialaispakolaisia Serbian ja Unkarin rajalla – EU:hun pääsy on nyt erittäin vaikeaa, uhkana jopa väkivalta

Vuosi sitten Balkanin reitti kohti pohjoista Eurooppaa oli tulijoille auki. Nyt sekä laittomat että lailliset väylät Eurooppaan ovat harventuneet. HS tapasi Syyrian sotaa pakenevia ihmisiä Serbian puolella Unkarin rajaa.

Ulkomaat
 
Szilard Vörös
Syyrialainen Noor Mahmud odottaa pääsyä rajan yli Unkariin Serbian Kelebijassa. Hänellä on mukanaan Ahmed, 3, Ale, 5, Wool, 7, ja Hanan-vauva. Tyttövauva syntyi Serbiassa kuukausi sitten. Perhe asuu raja-aidan viereen nousseessa epävirallisessa telttaleirissä.
Syyrialainen Noor Mahmud odottaa pääsyä rajan yli Unkariin Serbian Kelebijassa. Hänellä on mukanaan Ahmed, 3, Ale, 5, Wool, 7, ja Hanan-vauva. Tyttövauva syntyi Serbiassa kuukausi sitten. Perhe asuu raja-aidan viereen nousseessa epävirallisessa telttaleirissä. Kuva: Szilard Vörös
Tausta

Vuosi Keletin kaaoksesta

Vuosi sitten elokuussa Budapestin Keleti-asemalla tapahtui yksi Euroopan pakolaiskriisin käännekohdista.

Arviolta kolmetuhatta tulijaa jäi asemalle elo-syyskuun vaihteessa jumiin, kun Unkari ei päästänyt heitä juniin ja ulos maasta. Unkari sanoi puolustavansa EU-käytäntöjä, eikä halunnut päästä ihmisiä luvatta eteenpäin humanitaarisen katastrofin uhasta huolimatta.

Olosuhteet olivat vaikeat. Oli tuskaisen kuuma, eikä asemalla ollut tarvittavia saniteettitiloja. Ruokaa ja vettä jumiin jääneet saivat paikallisista auttajilta.

Syyskuun 4. päivä odottajien mitta täyttyi. He lähtivät kävellen kohti Itävaltaa.

Marssi aiheutti tapahtumaketjun, jota selvitellään yhä.

Itävalta ja Saksa päättivät ottaa tulijat, ettei tilanne riistäydy Unkarissa väkivaltaiseksi. Unkari lähetti lopulta bussit viemään kävelijät Itävallan rajalle, josta he jatkoivat matkaa edelleen Saksaan.

Saksalaisarvioiden mukaan yhden viikonlopun aikana rajan yli tuli yli kymmenentuhatta ihmistä. Samalla Saksa menetti kontrollin ihmisistä, joita rajan yli pääsi.

Suomessa tulijapiikki koettiin pari viikkoa myöhemmin.

Pian dominot alkoivat kaatua toiseen suuntaan. Ruotsi aloitti rajatarkastukset marraskuussa. Maaliskuuhun mennessä tulijoiden käyttämä reitti oli moni paikoin suljettu Kreikan ja Makedonian rajalle asti.

Kelebija/Subotica

Pakistanilainen leipuri kantaa kehossaan viestiä Eurooppaan pyrkiville siirtolaisille ja pakolaisille.

Oikeassa käsivarressa on ruhjeita. Oikean silmän mustelma on jo haalistunut.

Hakkaamisesta on viisi päivää.

Ahmed Malik, 23, kertoo vammojen syntyneen, kun Unkarin poliisi löysi hänet luvattoman rajanylityksen jälkeen pellolta.

”He veivät meidät takaisin rajalle ja aloittivat hakkaamisen”, Malik sanoo. Pahoinpitely kesti viisi minuuttia.

Heinäkuussa voimaan astuneen lain mukaan Unkari palauttaa Serbiaan välittömästi kaikki luvattomat rajanylittäjät, jotka se tapaa kahdeksan kilometrin säteellä raja-aidasta. Näin kävi myös Malikin seurueelle, jonka HS tapasi keskiviikkona Serbian Suboticassa lähellä Unkarin rajaa.

HS ei voi vahvistaa Malikin antamia tietoja, mutta ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on raportoinut samanlaisista pahoinpitelyistä. Unkari kiistää, että sen joukot käyttävät väkivaltaa käännytysten yhteydessä.

Asiaa selvittänyt HRW:n tutkija Lydia Gall uskoo, että pahoinpitelyillä on selvä tarkoitus. Ne ovat osa Unkarin yritystä tehdä maa mahdollisimman epähoukutteleviksi tulijoille.

”He eivät sano sitä tietenkään virallisesti, mutta he haluavat lähettää viestin: älkää tulko tänne”, Gall sanoo HS:lle.

Syyrialainen Noor Mahmud on päättänyt uhmata Unkarin välittämää viestiä.

Hän istuu Serbian Kelebijassa epävirallisessa telttaleirissä, joka rönsyilee pitkin Unkarin raja-aitaa. Mahmud haluaa aidan toiselle puolelle Unkariin, koska siellä odottavat Euroopan unioni ja Schengen-alue.

Mahmud juttelee aamuteellä toisten syyrialaisnaisten kanssa ja paimentaa kolmevuotiasta Ahmedia ja viisivuotiasta Alea. Lapsista vanhin, seitsemänvuotias Wool, vahtii teltassa kuopusta, neliviikkoista Hanania.

Heillä on aikaa tapettavana, sillä Unkari päästää aidasta sisään päivittäin vain 15 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Saman verran otetaan toiselta rajanylityspaikalta Horgosista. Euroopan pullonkaula on nyt täällä.

Etusijalla ovat perheet. Yksin tulleet miehet joutuvat odottamaan jopa kuukausia.

Mahmudin perheen vuoro astua kääntöportista Unkarin puolelle rajaa on jonotuslistojen mukaan 15 päivän päästä.

Vuosi sitten kesällä tilanne samalla rajalla oli täysin erilainen. Serbian ja Unkarin rajan ylittivät jopa tuhannet ihmiset päivässä.

Balkanin reitti Kreikasta kohti Saksaa ja Pohjoismaita oli pitkälti auki, vaikka Unkari oli aloittanut aidan rakentamisen.

Suurryntäys Unkarin kautta kohti pohjoisempia EU-maita tapahtui elo–syyskuussa.

Sitä edelsi monen tapahtuma suma.

Elokuussa Saksan viranomaisilta levisi julkisuuteen tieto, ettei syyrialaisiin sovellettaisi EU:n sisäisiä Dublin-palautuksia eli he voisivat jäädä Saksaan. Viesti kiihdytti kilpajuoksua Saksaan.

Liittokansleri Angela Merkel sanoi kuuluisat sanansa ”wir schaffen das” – me selviämme tästä.

Samoihin aikoihin Turkin rannikolta kuolleena löytyneen syyrialaispojan kuva järkytti ympäri Eurooppaa. Kaksi päivää kuvan julkaisun jälkeen pääministeri Juha Sipilä lupasi Kempeleen-talonsa pakolaisille.

Lausunto levisi Irakiin asti.

Tulijoille välittyi Euroopasta viesti: olette tervetulleita.

Suomessa tulijapiikki näkyi syys–lokakuussa. Kaikkiaan Suomesta haki vuonna 2015 turvapaikkaa noin 32 500 ihmistä, joista yli 20 000 on irakilaisia.

Eurooppaan tuli vuodessa yli miljoona.

Nyt tilanne on täysin toinen. Balkanin reitti on monilta osin kiinni. Eurooppaan pääsy on huomattavasti vaikeampaa.

Maaliskuussa solmittu Turkki-sopimus on vähentänyt selvästi Kreikan saarille rantautuvien pakolaisveneiden määrää. Paine on siirtynyt enemmän reitille Pohjois-Afrikasta Italiaan.

Ihmisten syyt lähteä Eurooppaan ovat silti samoja kuin vuosi sitten, mikä näkyy Kelebijan rajaleirillä.

Mahmud on kotoisin Syyriasta Aleppon maaseudulta. Hän kertoo Isisin vallanneen perheen kotikylän, minkä lisäksi tuhoa kylvivät vastapuolen jatkuvat ilmaiskut.

”Venäjä ja Bashar”, Mahmud selittää pommituksia ja viittaa Syyrian presidenttiin Bashar al-Assadiin, jonka hallinnon tukena Venäjä tekee ilmaiskuja.

Kelebijassa näkyy myös se, miten Syyrian sota on levinnyt Irakiin.

Yhdessä teltassa istuu viisihenkinen jesidiperhe aamupalalla. Avotulella tehtyä tomaattipaistosta ja leipää aamiaiseksi syövät Sarhad Kere ja Kolestan Kalo kertovat paenneensa kolmen lapsensa kanssa Irakin Sinjarista.

Elokuussa 2014 Isis tappoi ainakin satoja jesidimiehiä Sinjarissa. Naisia ja tyttöjä siepattiin seksiorjiksi.

Mutta sotaa ja vainoa pakenevien vanavedessä Eurooppaan on tullut myös niitä, joilla ei välttämättä suojeluntarvetta. Myös tämä näkyy Kelebijassa.

Algerialainen Amine Salhi, 33, lähti omien sanojensa mukaan kohti Länsi-Eurooppaa, koska uskoo elämän olevan siellä parempaa. Algeriaa hän pitää hyvänä ja vakaana maana. Yksi albanialaismies kertoo pyrkivänsä Schengen-alueelle, koska haluaa tavata tyttöystävänsä Itävallassa.

Mutta Unkarin piikkilanka-aita ei tee eroa todellista suojelua tarvitsevien ja muiden välillä. Kaikki odottavat samassa leirissä, joka on säästä riippuen mutainen tai pölyinen.

Tänään on mutapäivä. Leirin ylle saapui juuri rankkasadekuuro.

Asumukset on kyhätty huovista, peitoista ja kupoliteltoista. Twister-pelin muovialusta näyttää olevan suosittu suoja maasta tulevalta kosteudelta.

Unkarin viranomaiset jakavat ruokaa aidan läpi. Käytössä on yksi vesipiste. Bajamajoja on muutama. Kännykät ladataan läheisessä ruokakaupassa.

Kaiken keskellä Noor Mahmudin kasvot loistavat silti onnea. Hän lähtee teltalle esittelemään vauvaansa. Kantokopassa nukkuva tyttö on jäntevä ja näyttää tyytyväiseltä.

”Äiti voi hyvin ja vauva voi hyvin”, Mahmud, 23, sanoo.

Tyttö syntyi pakomatkalla.

HRW:n Lydia Gallin mukaan toimiva tapa saada todella apua tarvitsevat, kuten syyrialaiset, turvallisesti Eurooppaan sotaa pakoon olisi lisätä laillisen ja turvallisen maahantulon kanavia.

Euroopassa näyttää kuitenkin käyvän päinvastoin.

EU-maat eivät ole onnistuneet yhtenäistämään turvapaikkakäytäntöjään, mikä on käynnistänyt kilpajuoksun ikävimmän maan maineesta.

Pohjoismaissa on kiristetty perheenyhdistämisen mahdollisuutta ja osa Euroopan maista yrittää torjua maahantuloa kielteisillä mainoskampanjoilla Lähi-idässä. Suomen hallitus on sanonut suoraan, että perheenyhdistämistä vaikeutetaan, jotta Suomi ei olisi houkuttelevampi kohdemaa tulijoiden silmissä kuin muut EU-maat.

Viesti on sama kuin Unkarin rajalta käännytetyn pakistanilaismiehen kehossa: älkää tulko ainakaan meille.

Gallin mukaan perheenyhdistämisen vaikeuttaminen on samalla vähentänyt laillisia ja turvallisia reittejä päästä turvaan.

EU:n lupaus ottaa syyrialaisia suoraan Turkin pakolaisleiriltä osana Turkki-sopimusta on lähtenyt käyntiin hitaasti.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tilaston mukaan huhti–kesäkuussa EU-maihin sijoitettiin 842 syyrialaispakolaista suoraan Turkin leireiltä. Suomi on ottanut 11.

Moni turvautuu yhä luvattoman reittiin. Mahmud pakeni lapsineen Syyriasta ensin Turkkiin ja sieltä Bulgariaan.

”Bulgarian poliisi on mafia”, Mahmud sanoo ja selittää käsiä apuna käyttäen, miten poliisi ryösti heidät aseella uhaten.

Useat siirtolaiset ja pakolaiset ovat kertoneet vastaavista tapauksia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaati jo viime vuonna Bulgariaa tutkimaan asiaa.

Kun Hanan-vauva syntyi heinäkuussa, perhe oli jo Serbiassa pakolaisleirillä. Synnytystä varten Mahmud pääsi sairaalaan.

”Serbia on ok.” Mutta hän ei halua jäädä.

Unkarikin on vain välietappi. Noor Mahmud haluaa viedä lapsensa Saksaan, kuten myös läheisen teltan syyrialaisinsinööri Hussen, 37.

Hussenin puolesta Eurooppa saa pitää kaikki rajansa kiinni, jos yksi toive toteutuu.

”Heti kun joku soittaa ja sanoo, että Syyrian sota on ohi, lähden saman tien takaisin.”

Szilard Vörös
Serbian ja Unkarin rajalle on noussut epävirallisia telttakyliä, joissa ihmiset odottavat mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Unkarista. Kelebijasta rajan yli otetaan 15 ihmistä päivässä. Siniset kontit ovat Unkarin viranomaisten käytössä.
Serbian ja Unkarin rajalle on noussut epävirallisia telttakyliä, joissa ihmiset odottavat mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Unkarista. Kelebijasta rajan yli otetaan 15 ihmistä päivässä. Siniset kontit ovat Unkarin viranomaisten käytössä.
Szilard Vörös
Leirillä on käytössä yksi vesipiste ja muutama bajamaja.
Leirillä on käytössä yksi vesipiste ja muutama bajamaja.
Szilard Vörös
Irakista paenneen jesidiperheen isä valmistaa aamiaista kolmilapsiselle perheelleen.
Irakista paenneen jesidiperheen isä valmistaa aamiaista kolmilapsiselle perheelleen.
Szilard Vörös
Ahmed ja äitinsä Noor Mahmud.
Ahmed ja äitinsä Noor Mahmud.
Szilard Vörös
Unkarin viranomaiset jakavat ruokaa aidan läpi.
Unkarin viranomaiset jakavat ruokaa aidan läpi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat