Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aseiden ja henkirikosten suhde on monimutkainen – Yhdysvalloissa tapetaan siellä missä on aseita mutta Euroopassa ei

Tuliaseiden suuri määrä näkyy selvimmin itsemurhien määrässä ja naisten kuolemissa.

Ulkomaat
 
George Frey / Reuters
Asekaupan myyjä Ryan Martinez puhdisti asetta Provon kaupungissa Yhdysvaltain Utahissa kesäkuussa.
Asekaupan myyjä Ryan Martinez puhdisti asetta Provon kaupungissa Yhdysvaltain Utahissa kesäkuussa. Kuva: George Frey / Reuters
Fakta

Maailmassa on satoja miljoonia siviiliaseita

 Maailmassa on arviolta 650 miljoonaa yksityisasetta.

 Euroopan unionin maissa on arviolta 80 miljoonaa siviilien omistamaa laitonta ja laillista asetta. Yhdysvalloissa yksityisaseita on noin 300 miljoonaa.

 EU-maissa noin 6 700 ihmistä kuolee vuosittain ampumisen seurauksena. Kuolemista noin 1 000 on henkirikoksia, 5 000 itsemurhia ja loput onnettomuuksia.

Etenkin Yhdysvaltain poliittista keskustelua värittää ikuisuusaihe, josta ei tiukoista kannanotoista ja armottomasta lobbauksesta huolimatta päästä yksimielisyyteen: asekuolemat.

Tänäkin kesänä joukkoampumiset ovat sysänneet liikkeelle saman väännön. Aselakien tiukennusta vaativat sanovat, että mitä vähemmän aseita ihmiset omistavat, sitä vähemmän ihmisiä tapettaisiin.

Aseiden puolustajat sen sijaan vetoavat siihen, että oikeiden ihmisten käsissä aseet ehkäisevät rikoksia.

Johtaako aseiden suurempi määrä useampiin kuolemiin? Kyllä, mutta:

Aseiden suuri määrä ei aina tarkoita useampia henkirikoksia

Suurin osa aseväkivaltaan kohdistuvista tutkimuksista keskittyy Yhdysvaltoihin, ja syy siihen on selvä: Yhdysvalloissa on suhteessa eniten aseita maailmassa yhtä ihmistä kohden, ja lisäksi siellä tapetaan aseella enemmän ihmisiä kuin missään muussa länsimaassa.

”Yhdysvalloissa laaja kirjo todisteita viittaa siihen, että useampi ase johtaa useampiin henkirikoksiin”, kirjoittaa Harvardin yliopiston onnettomuustutkintakeskuksen johtaja David Hemenway kirjassaan Private guns, Public health.

Hemenwayn johtama keskus on keskittynyt muun muassa aseväkivaltaan. Sen laaja aineisto viittaa poikkeuksetta siihen, että niissä osavaltioissa, kaupungeissa ja kotitalouksissa, joissa aseita omistetaan paljon, tehdään myös enemmän henkirikoksia. Kattava aineisto on vuosilta 2001–2003, mutta samoihin tuloksiin on päästy myös tuoreemmissa tutkimuksissa.

Henkirikosten määrään voivat vaikuttaa aseiden omistuksen ohella muutkin syyt, mutta Hemenwayn mukaan nimenomaan aseiden määrällä on selkeä vaikutus.

Tässä kohden tulee kuitenkin mutta.

”On vaikea siirtää suoraan noita tuloksia Eurooppaan”, sanoo Flaamilaisen rauhaninstituutin (FPI) tutkija Nils Duquet HS:lle.

”Tilanne on Euroopassa täysin erilainen Yhdysvaltoihin verrattuna sekä aseiden määrän että henkirikosten määrän osalta.”

FPI on tehnyt tiettävästi ensimmäisen eurooppalaista aseväkivaltaa koskevan tutkimuksen, jossa selvitettiin aseiden ja kuolemien suhdetta koko mantereen osalta. Tutkimuksen mukaan aseiden määrä näkyy kyllä kuolemissa, mutta yhteyttä henkirikosten määrän välillä ei löytynyt. Niissä Euroopan maissa, joissa on paljon aseita, ei välttämättä ole muita maita enemmän henkirikoksia.

”Se saattaa johtua siitä, että aseilla tehdään Euroopassa ylipäätään vain viidesosa kaikista henkirikoksista, jolloin muutokset tilastoissa ovat pieniä. Toisaalta Euroopasta puuttuu hyvä ja luotettava tilastointi aseista. On melkein mahdotonta arvioida aseiden todellista määrää”, Duquet sanoo.

Naisten riski tulla tapetuksi kasvaa aseiden määrän mukana

Euroopankin osalta tilastoista löytyy kuitenkin yksi poikkeus.

Aseiden korkea määrä näyttää nimittäin kasvattavan naisten riskiä tulla tapetuksi, selviää FPI:n tutkimuksesta. Yleensä kyseessä on kotiväkivalta.

Naisiin kohdistuvien henkirikosten määrä on Duquetin mukaan tiukasti sidoksissa myös aselainsäädäntöön. Siinä missä esimerkiksi ”ammattimaisemmissa rikoksissa ja terroriteoissa” käytetään laittomia aseita, kotiväkivallassa turvaudutaan laillisiin aseisiin.

”Etenkin kotiväkivaltatapauksissa teot ovat yleensä impulsiivisia. Rajoittamalla aseiden saatavuutta näissä tilanteissa voitaisiin ehkäistä myös murhia.”

Mitä enemmän aseita, sitä enemmän itsemurhia

Aseiden yhteydessä puhutaan yleensä henkirikoksista, mutta sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tuliaseilla tehdyt itsemurhat ovat huomattavasti murhia yleisempiä.

Esimerkiksi Euroopassa vuosittain keskimäärin 5 000 ihmistä tappaa itsensä tuliaseella, kun taas tuliaseilla tehtyjä murhia tehdään vuosittain noin 1 000, selviää FPI:n tilastoista.

Harvardin yliopiston tutkimuskeskuksen mukaan aseiden suuri määrä kasvattaa selvästi itsemurhien määrää. Yhdysvalloissa itsemurhan tehneet ihmiset asuivat itsemurhaa yrittäneitä todennäköisemmin taloudessa, jossa oli ampuma-ase.

Itsemurhayrityksissä tuliaseet ovat selvästi muita keinoja tappavampia – 85 prosenttia tuliaseella tehdyistä itsemurhayrityksistä johtaa kuolemaan, kun esimerkiksi lääkkeillä tai viiltämällä tehdyistä yrityksistä vain muutama prosentti johtaa kuolemaan, FPI:n tutkimuksessa todetaan.

Euroopassa aseilla tehdyt itsemurhat ovat yleisimpiä maissa, joissa on paljon aseita. FPI:n tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt suoraa viitettä siihen, että itsemurhien kokonaismäärä kasvaisi aseiden määrän myötä.

Asepolitiikka näkyy myös kuolemissa

”Asepolitiikalla on tutkimusten mukaan selvä vaikutus sekä aseilla tehtyjen henkirikosten määrään että henkirikosten kokonaismäärään”, sanoo Nils Duquet.

Duquet otti tutkimuksessaan esimerkiksi Sveitsin, jossa tehtiin laaja asevoimien uudistus vuonna 2003. Sveitsin armeija muodostuu käytännössä reserviläisistä, jotka säilyttävät henkilökohtaista asettaan kotonaan ja voivat sen jälkeen ostaa aseen omaksi.

Uudistuksessa aseiden saatavuutta kuitenkin rajoitettiin. Samalla väheni myös aseilla tehtyjen itsemurhien ja kaikkien itsemurhien määrä selvästi.

Myös Belgiassa vuonna 2006 tehty aselakien tiukennus ja noin 200 000 tuliaseen takavarikointi johti sekä itsemurhien että henkirikosten määrän vähenemiseen.

Mutta aseiden määrää tärkeämpää on Duquetin mukaan se, kuka aseen omistaa.

”Jos halutaan vähentää henkirikosten määrää, pitäisi keskittyä sekä laittomien aseiden kauppaan että aselainsäädäntöön niin, etteivät riskialttiit ihmiset saisi aseita laillisestikaan haltuunsa.”

Oikaisu klo 12.05 maanantaina 22. elokuuta: Artikkelin ja grafiikan kaikki murha-sanat on korjattu henkirikoksiksi. Korjattu 23.8. kello 20.58: Grafiikassa aseiden lukumäärä korjattu Suomen osalta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat