Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turkki uhkailee EU:ta pakolaissovun romuttamisella – Vyöryykö Eurooppaan uusi pakolaisaalto?

HS:n haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että Turkki oikeasti vetäytyisi sopimuksesta.

Virve Kähkönen HS

Tämän olisi voinut nähdä ennalta, ja moni näkikin. EU ja Turkki ovat viime viikkoina ajautuneet pakolaissopimusta koskevaan piinaavaan pelitilanteeseen, jossa katsotaan kumpi jänistää ensimmäisenä.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu on uhkaillut saksalaislehdissä, että Turkki vetäytyy sopimuksesta, jos EU ei myönnä sen kansalaisille viisumivapautta lokakuuhun mennessä. EU:n vastaus Turkin kiristysyritykseen on ollut jyrkkä. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toisti jälleen sunnuntaina, että Turkin on turha haikailla viisumivapautta, ellei se täytä kaikkia vapauden ehtoja.

Eikä se tällä hetkellä täytä.

Rio Gandara / HS
Lesbos 20.3.2016 Vielä maaliskuussa Lesboksen rannoille saapui täysiä kumi veneellisiä pakolaisia.
Lesbos 20.3.2016 Vielä maaliskuussa Lesboksen rannoille saapui täysiä kumi veneellisiä pakolaisia.

Pitäisikö lomilta palailevien EU-johtajien pelätä tosissaan, että Turkki toteuttaa uhkauksensa ja Eurooppaan vyöryy uusi pakolaisaalto?

Ei pitäisi. HS:n haastattelemat EU-diplomaatit, EU-virkamiehet, asiantuntijat ja suomalaiset poliitikot eivät usko, että EU:n ja Turkin sopimus murenisi täysin.

”Turkki käyttää sopimusta EU:n kanssa vipuvartena. Mutta en ole lainkaan varma, että Turkki haluaa vetäytyä sopimuksesta”, Judy Dempsey Carnegie-tutkimuslaitoksesta sanoo.

Samaa sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok). ”En jaksa uskoa, että Turkki lähtisi siihen. Turkin ja EU:n suhteet ovat muutenkin kireät, ja tämä tuhoaisi aika pitkälti yhteistyötä.”

Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten virta Eurooppaan on tyrehtynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Turkki ja EU solmivat sopimuksen viime maaliskuussa. Myös Turkki hyötyy sopimuksesta, jonka vastineeksi EU on luvannut Turkille paitsi jäsenyys- ja viisumivapausneuvotteluiden jouduttamista myös rahaa pakolaisten auttamiseen.

”Turkki tarvitsee rahaa. Heille on erittäin kätevää, että EU huolehtii pakolaisten infrastruktuurista”, Dempsey sanoo.

Vaikka pakolaissopu romuttuisi, seuraukset eivät välttämättä olisi niin järisyttäviä, kuin aiemmin on peloteltu. Siirtolaisvirran tyrehtyminen Eurooppaan ei nimittäin ole vain Turkki-sopimuksen ansiota, vaan enemmänkin seurausta niin kutsutun Länsi-Balkanin reitin sulkeutumisesta.

”Kun Kreikasta ei pääse enää eteenpäin pohjoiseen, halukkuus tulla on vähentynyt”, HS:lle puhunut EU-diplomaatti sanoo.

Kreikassa on tällä hetkellä jumissa runsaat 57 000 turvapaikanhakijaa ja siirtolaista, Turkissa noin kolmisen miljoonaa. Viime vuonna EU:n alueelle saapui yli miljoona ihmistä.

”Arvio on, että samanlaista ryntäystä ei ole enää odotettavissa”, virkamieslähde sanoo.

Kyse on myös siitä, mitä Turkin uhkailema sopimuksesta vetäytyminen tarkoittaisi. Mahdollisesti Turkki sanoutuisi irti Kreikasta palautettavien siirtolaisten vastaanottamisesta. Tämä olisi lähinnä symbolinen ele, sillä Kreikasta on palautettu Turkkiin pakolaissovun voimaantulon jälkeen vain 468 ihmistä.

”Suuri ongelma olisi se, jos Turkki luopuisi rannikkonsa valvonnasta ja päästäisi salakuljettajat taas liikkeelle”, Salolainen sanoo. Näin rankkoihin toimiin HS:n haastattelemat lähteet eivät usko Turkin ryhtyvän.

Kreikan maahanmuuttoministeri Jannis Mouzalas on vaatinut, että EU tarvitsee varasuunnitelman Turkki-sopimukselle. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin avustaja kuitenkin tyrmäsi vaatimuksen.

”Erityistä tarvetta B-suunnitelmalle ei ole”, sanoo myös HS:lle puhunut EU-diplomaatti.

Itse asiassa EU:lla on vielä toteutettavaa A-suunnitelmassakin. Unionilla on työpöydällä koko muuttoliikeagendan uudistus, johon sisältyvät muun muassa pysyvä järjestelmä turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken, muuttovirtojen juurisyihin pureutuva yhteistyö kolmansien maiden kanssa, palautusten tehostaminen ja laillisten maahanmuuttoväylien rakentaminen.

Erittäin keskeisessä asemassa on Euroopan ulkorajojen vahvistaminen. Tähän tarkoitukseen ollaan luomassa Euroopan yhteistä raja- ja rannikkovartiostoa, joka voitaisiin lähettää jäsenmaan apuun poikkeustilanteissa. EU-parlamentti ja jäsenmaat antoivat suunnitelmalle hyväksyntänsä kesällä.

”EU:n prioriteetti on vahvistaa ulkorajoja. Se pätee niin Suomeen kuin Italiaankin”, Dempsey sanoo.

Jos jonkinlainen B-suunnitelma kyhätään, ainakaan se ei tule olemaan Itävallan ulkoministerin Sebastian Kurzin ehdottama radikaali malli. Kurz on kohahduttanut ehdotuksella, että EU:n pitäisi matkia Australiaa ja pistää siirtolaiset ulkorajoilla sijaitseville saarille, josta heidät lähetettäisiin kolmansiin maihin EU:n rahoittamille leireille.

”Tällaisesta ei ole keskusteltu, eikä varmasti ole kiinnostusta”, EU-diplomaatti sanoo.

Myös Dempsey tyrmää ajatuksen. ”Se on järkyttävää. Ei niin voi tehdä ihmisille, jotka tarvitsevat turvaa.”

EU:n ja Turkin suhteet ovat viime aikoina viilenneet. Turkki syyttää EU-johtajia siitä, etteivät he tarpeeksi nopeasti tuominneet vallankaappausyritystä. EU puolestaan seuraa tyrmistyneenä, miten presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto pidättää toisinajattelijoita.

Itävallan kärkäs ulkoministeri on vaatinut, että Turkin EU-jäsenyysneuvottelut pitäisi lopettaa kokonaan. Viime viikolla Brysselissä pidettiin EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean kokous, jossa suurin osa jäsenmaista kuitenkin kannatti neuvotteluiden jatkoa.

”Osa maista on ollut hyvin kriittisiä. Lopputulema kuitenkin oli, että yhteistyötä pitää jatkaa. Enemmistön mukaan jäsenyysneuvottelut ovat paras tapa vaikuttaa Turkkiin”, virkamieslähde kertoi HS:lle.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Salolainen ja puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) ovat kuitenkin sitä mieltä, että neuvotteluissa tarvitaan tuumaustauko.

”Ei niiden jatkamiselle juuri tällä hetkellä edellytyksiä ole. Turkin tilanne pitää saada tolkullisemmalle tolalle”, Kaikkonen sanoo.

Giorgos Moutafis / Reuters
Lesbos 22.2.2016 Vielä helmikuussa Lesboksen rannoille saapui täysiä kumi veneellisiä pakolaisia.
Lesbos 22.2.2016 Vielä helmikuussa Lesboksen rannoille saapui täysiä kumi veneellisiä pakolaisia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat