Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kyproksen neuvottelut jatkuvat – Euroopan vanhimpaan jäätyneeseen konfliktiin toivotaan ratkaisua vielä tänä vuonna

Neuvotteluiden kiperimpinä kysymyksinä ovat aluejako ja Turkin joukkojen vetäminen Pohjois-Kyprokselta.

Ulkomaat
 
Neil Hall / Reuters
Valokuvauksen kieltävä kyltti seisoo lähellä YK:n valvomaa puskurivyöhykettä Kyproksella. Kuva on vuodelta 2014.
Valokuvauksen kieltävä kyltti seisoo lähellä YK:n valvomaa puskurivyöhykettä Kyproksella. Kuva on vuodelta 2014. Kuva: Neil Hall / Reuters

Euroopan pisimpään jatkunutta, edelleen käynnissä olevaa jäätynyttä konfliktia yritettiin sulatella tiistaina Kyproksella, kun tiiviit neuvottelut saarivaltion yhdistämiseksi jatkuivat kesätauon jälkeen.

Pöydällä ovat nyt kaikista vaikeimmat kiistakysymykset, jotka koskevat aluejakoa ja Turkin joukkojen vetämistä Pohjois-Kyprokselta.

Kypros jakautui kahtia vuonna 1974, kun Turkki miehitti saaren pohjoisosan vastauksena Kreikan sotilasjuntan tukemaan vallankaappausyritykseen. Itsenäiseksi julistautuneella Pohjois-Kyproksella on edelleen 40 000 Turkin sotilasta, ja alue on muutoinkin täysin riippuvainen Turkin tuesta. Kyproksen eteläosa puolestaan on kansainvälisesti tunnustettu valtio, joka kuuluu Euroopan unioniin.

Ratkaisua Kyproksen kriisiin on yritetty neuvotella vuosikymmeniä. Nyt sopu näyttäisi olevan lähempänä kuin aikoihin.

Osapuolet eivät kuitenkaan vielä ole käsitelleet sitä, miten Kypros pitäisi jakaa kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten hallitsemiin alueisiin. Kyproksen hallituksen tiedottaja Nikos Christodoulides sanoi maanantaina Cyprus Mailin mukaan, ettei neuvotteluissa ehkä vielä päästä ”karttatasolle”.

Toinen vaikea kysymys ratkaistavaksi on Turkin joukkojen vetäminen pohjoisesta. Kyproksenkreikkalaiset eivät hyväksy mitään sellaista ratkaisua, jossa Turkin sotilaita jäisi saarelle tai jossa Turkille ylipäätään annettaisiin minkäänlainen mahdollisuus sotkeutua Kyproksen asioihin. Kyproksenturkkilaiset puolestaan pitävät Turkin roolia tärkeänä turvallisuutensa takaamiseksi.

”Luotamme ensin itseemme ja sitten Turkkiin. Ja teemme instituutioistamme vahvoja. Sen jälkeen meillä ei ole ketään muuta kuin Turkki, johon voimme luottaa”, kyproksenturkkilaisten presidentti Mustafa Akıncı sanoi Cyprus Mailin mukaan.

Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades ja Akıncı aloittavat tällä viikolla tiiviin seitsemän tapaamisen neuvotteluputken, joka on tarkoitus saada päätökseen 14. syyskuuta mennessä. Molemmat osapuolet ovat asettaneet tavoitteeksi, että sopu Kyproksen yhdistämisestä saadaan aikaiseksi tämän vuoden loppuun mennessä.

”Tämä on ratkaiseva hetki neuvotteluissa. Se on jatkoa edelliselle vaiheelle, mutta intensiivisempää, ja sen tulokset ratkaisevat miten koko prosessi voi kehittyä”, tiedottaja Christodoulides sanoi yleisradioyhtiö CyBC:lle.

Neuvotteluissa on jo otettu askeleita liittyen talouteen, omaisuuteen ja hallintoon. Suunnitelmissa on presidentin tehtävän kierrättäminen vuorotellen kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten välillä, mutta esimerkiksi kausien pituudesta ei ole vielä päästy sopuun.

Omaisuuteen liittyvät kysymykset koskevat puolestaan sitä, millaisiin korvauksiin kotinsa ja omaisuutensa menettäneet ihmiset ovat oikeutettuja. Arviolta 200 000 ihmistä joutui lähtemään kodeistaan saaren jakautuessa.

Kyproksen tilanteen ratkaiseminen vaatii myönteistä suhtautumista Turkilta, jolla on tiukka ote saaren pohjoisosasta. Ratkaisun löytäminen olisi myös Turkin etu erityisesti siitä syystä, että tätä nykyä Kypros estää Turkin jäsenyysneuvotteluita Euroopan unionin kanssa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan onkin näyttänyt neuvotteluille vihreää valoa.

Edellisen kerran Kyproksen kriisissä käytiin näin lähellä sopua vuonna 2004, jolloin koko saarella äänestettiin YK:n kätilöimästä rauhansuunnitelmasta. Tuolloin kyproksenturkkilaiset äänestivät sopimuksen puolesta, mutta kyproksenkreikkalaiset hylkäsivät sen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat