Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ranskalaisten muslimikammo ”nousee kuin tulvavesi”, ja Nicolas Sarkozy ottaa siitä kaiken hyödyn irti

Entinen presidentti haluaa olla myös tuleva presidentti. Kampanjansa hän käynnisti risti edellä.

Ulkomaat
 
© Philippe Laurenson / Reuters
Nicolas Sarkozy puhui torstaina ensimmäisessä varsinaisessa vaalitilaisuudessaan Etelä-Ranskan Châteaurenardissa. Sarkozy pyrkii jälleen Ranskan keskustaoikeiston presidenttiehdokkaaksi marraskuun lopun esivaalissa. Hän johti Ranskaa keväästä 2007 kevääseen 2012.
Nicolas Sarkozy puhui torstaina ensimmäisessä varsinaisessa vaalitilaisuudessaan Etelä-Ranskan Châteaurenardissa. Sarkozy pyrkii jälleen Ranskan keskustaoikeiston presidenttiehdokkaaksi marraskuun lopun esivaalissa. Hän johti Ranskaa keväästä 2007 kevääseen 2012. Kuva: © Philippe Laurenson / Reuters
Fakta

Vaalit ensi keväänä

 Ranskan presidentinvaalit käydään huhti- ja toukokuussa 2017.

 Keskustaoikeiston esivaali järjestetään marraskuun lopulla. Kaikki kärkiehdokkaat Nicolas Sarkozy, Alain Juppé ja François Fillon ovat Tasavaltalaiset-puolueesta (entinen UMP).

 Sosialistit järjestävät esivaalinsa tammikuussa. Istuva sosialistipresidentti François Hollande ei ole vielä kertonut ehdokkuudestaan.

 EU- ja maahanmuuttovastaisen Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen voi hyvinkin päästä kevään vaalissa toiselle kierrokselle. Vasemman äärilaidan ääniä kerää vasemmistopopulisti Jean-Luc Mélenchon.

Neljä vuotta sitten politiikan ”lopullisesti” jättänyt Nicolas Sarkozy ilmoitti tällä viikolla virallisesti: hän haluaa takaisin Ranskan presidentiksi kevään 2017 vaalissa.

Emme pudonneet tuoleiltamme.

Jos Euroopan poliitikoista pitäisi nimetä joku, jonka kasvoilta suorastaan sädehtii rakkaus valtaa kohtaan, se olisi vanha tuttu ”Super-Sarko”, Ranskan oikeiston vieteriukko.

Ilmoituksen tyyli kuitenkin yllätti. Se saatiin lukea Sarkozyn uunituoreesta kirjasta ”Tout pour la France”, Kaikki Ranskan vuoksi. ”Tunnen, että minulla on voimaa käydä tämä taistelu tällä historiamme niin kovin myrskyisällä hetkellä”, Sarkozy kirjoittaa.

Mikä taistelu? Kymmenen prosentin työttömyys? Euroopan koossa pitäminen? Syyrian sota? Ei. Sarkozyn esiintymisten perusteella hänen taistelunsa keskittyy ranskalaiseen identiteettiin. Hän haluaa määritellä ranskalaisuuden ja suojella sitä.

Teema on Sarkozylle tuttu. Jo presidenttinä ollessaan hän käynnisti kansallisen keskustelun ranskalaisesta identiteetistä. Aloite oli Sarkozyn tapa viedä äänestäjiä Marine Le Penin äärinationalistiselta Kansalliselta rintamalta ilman, että hänen täytyi suoraan haukkua muslimeja.

Kirjassaan Sarkozy palaa aiheeseen, mutta tällä kertaa islamin arvostelu on peittelemätöntä.

”Ranskan tasavallalla ei ole ongelmia uskontojen kanssa yleensä, ainoastaan yhden niistä kanssa”, Sarkozy kirjoittaa Le Monde -lehden mukaan.

Ranskassa asuu siirtomaahistorian ja maahanmuuton seurauksena miljoonia muslimeja. Pariisin ja viimeistään Nizzan terrori-iskujen jälkeen asenteet heitä kohtaan ovat muuttumassa.

”Kollektiivinen vainoharhaisuus muslimeja kohtaan nousee Ranskassa kuin tulvavesi”, arvioi HS:lle puhelimitse ranskalainen poliittinen analyytikko Thomas Guénolé. Guénolé kommentoi vaaleja useille Ranskan tv-kanaville ja opettaa Pariisin Sciences Po -yliopistossa, jossa Sarkozykin aikanaan opiskeli.

Tutkijan mielestä ilmapiirin nopea muutos on suorastaan vaarallinen. ”Keskustelu maallisuudestakin on Ranskassa todellisuudessa nykyään vain keskustelua erilaisista muslimeille asetettavista kielloista.”

Sarkozy on aistinut ajan hengen. Hän haluaa ottaa halal-vaihtoehdot pois kouluruokaloista, viedä sosiaalituet burka-perheiltä ja kieltää huivien käytön myös yliopistoilla. Maahanmuuttajien perheenyhdistämiset hän pysäyttäisi kokonaan, kunnes ”Euroopalla on todellinen ulkoraja”.

Parhaillaan Ranskan uutisia hallitsee burkini, kasvot paljastava mutta muuten peittävä uima-asu, jota jotkut muslimit käyttävät. Burkini kiellettiin äskettäin useilla Ranskan rannoilla. Guénolén mielestä ilmiö on lukumääräisesti niin mitätön, että yhtä hyvin voitaisiin keskustella siitä, pitäisikö Ranskan rannoilta kieltää yksisarviset.

”Burkinilla ei ole merkitystä, merkitystä on tällä Ranskan reaktiolla”, hän toteaa.

Perjantai-iltana Ranskan korkein hallinnollinen oikeus arvioi ennakkopäätöksessään yhden ranskalaiskaupungin burkinikiellon laittomaksi. Keskustelua se tuskin lopettaa.

Sarkozyn mukaan burkinin käyttö on halveksittava provokaatio. Hänen mielestään islaminuskoisten on sallittu liian pitkään harrastaa ”vähemmistön tyranniaa”. Tutkijaa tämäkään ei yllätä.

”Sarkozyn taktiikka on aina ollut mennä pidemmälle kuin kaikki muut Kansallisen rintaman kopioinnissa”, Guénolé toteaa.

Kansallista rintamaa tukee noin neljäsosa ranskalaisista, ja sen johtajalla Marine Le Penillä on hyvät mahdollisuudet ensi kevään presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Samaan aikaan islamin arvostelun kanssa Sarkozy on alkanut puhua yhä palavammin Ranskan kristillisistä juurista. Vaalitilaisuudessaan Lillen lähellä hän sanoi olevansa kristitty ja totesi myös Ranskan olevan ”kristitty maa tavoiltaan ja kulttuuriltaan”, jota ”täällä olevien täytyy kunnioittaa”.

Risti edellä marssiminen sopii Sarkozylle. Hänen merkittävin vastustajansa oikeiston esivaalissa on puoluetoveri Alain Juppé, 71-vuotias entinen ulkoministeri, jonka kannat maahanmuutosta ja islamista ovat Sarkozya maltillisempia.

Juppén iskusana ranskalaisuuden määrittelyyn on ”onnellinen identiteetti”. Juppén mukaan ihmiseltä voi vaatia sopeutumista (intégration), mutta ei historiansa pois pyyhkimistä. Sarkozy on tyrmännyt Juppén onnellisuuspuheet haihatteluna. Entiselle presidentille sopeutuminen ei riitä, vaan hän puhuu johdonmukaisesti sulautumisesta (assimilation).

”Kaikki oikeiston ehdokkaat sanovat taloudesta samoja asioita: verot alas, julkisen sektorin työntekijöiden määrä alas. Siksi eroja on tehtävä näillä kysymyksillä”, tutkija selittää. Hän arvioi Sarkozyn ja Juppén leirit tässä vaiheessa kisaa erittäin tasaväkisiksi.

Keskustaoikeiston esivaali käydään marraskuun lopulla. Guénolén mukaan sen voittaja on melko todennäköisesti Ranskan seuraava presidentti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat