Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sananvapautta puolustava vuotojärjestö julkaisi raiskattujen ja kidutettujen henkilötietoja – mitä Wikileaksille oikein on tapahtunut?

Wikileaks on saattanut asettaa tavallisia ihmisiä vaaraan, koska se kieltäytyy poistamasta julkaisuistaan edes kaikkein arkaluotoisimpia tietoja.

Ulkomaat
 
Peter Nicholls / Reuters
Wikileaksin Julian Assange on karkottanut perinteiset kannattajansa, koska sivusto on julkaissut runsaasti arkaluontoisia henkilötietoja. Assange suhtautuu kritiikkiin vihamielisesti.
Wikileaksin Julian Assange on karkottanut perinteiset kannattajansa, koska sivusto on julkaissut runsaasti arkaluontoisia henkilötietoja. Assange suhtautuu kritiikkiin vihamielisesti. Kuva: Peter Nicholls / Reuters
Fakta

Wikileaks

 Julian Assange perusti Wikileaksin vuonna 2006.

 Järjestön tarkoituksena on julkaista salaista materiaalia ”sodasta, vakoiluista tai korruptiosta”.

 Wikileaks sai runsaasti kansainvälistä huomiota vuonna 2010, kun se julkaisi videon, joka näytti Yhdysvaltain armeijan tappavan Bagdadissa kymmeniä ihmisiä. Tilanteessa kuoli kaksi uutistoimisto Reutersin toimittajaa.

 Wikileaks tunnetaan myös Yhdysvaltain sotavankien kohtelusta kertovien dokumenttien sekä diplomaattisähkeiden julki tuomisesta vuodelta 2010.

 Viimeisimpiin paljastuksiin kuuluvat demokraattien puoluejohdon sähköpostit, joiden vuoksi puolueen kansallisen komitean puheenjohtaja Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan.

Raiskattujen teinipoikien nimiä, psyykkisesti sairaiden potilaskertomuksia, demokraattipuolueen pienlahjoittajien luottokorttinumeroita. Näitä on viime vuosina tarjoillut suurelle yleisölle vuotojärjestö Wikileaks, jonka piti taistella korruptiota ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.

Wikileaksin maine valtaapitävien valvojana on kärsinyt kipeitä kolauksia viime aikoina. Useat uskolliset puolustajat ovat paheksuneet sivuston ja sen perustajan Julian Assangen huolettomia julkaisukäytäntöjä. Arvostelijoihin on liittynyt jopa NSA-vuotaja Edward Snowden, jonka Wikileaks auttoi Hongkongista Venäjälle vuonna 2013.

Toistaiseksi Wikileaks on vastannut kritiikkiin ivalla ja henkilöön menevillä hyökkäyksillä.

Mitä järjestö oikein on tekemässä?

Vuoden aikana Wikileaks on julkaissut avoimuuden nimissä muun muassa Saudi-Arabiasta, Turkista ja Yhdysvaltojen demokraattipuolueen johdolta hakkeroituja dokumentteja.

Uutistoimisto AP julkaisi tiistaina selvityksen, joka paljastaa pelkästään Saudi-Arabiasta saatujen dokumenttien sisältävän 124 lääketieteellistä asiakirjaa. Niihin kuuluu muun muassa vakavasti sairastuneiden lapsien potilaskertomuksia.

Lisäksi AP kertoo Wikileaksin julkaisseen sellaisia arkaluontoisia tietoja, jotka saattavat konservatiivisessa Saudi-Arabiassa altistaa ihmisiä vaaralle tai vähintäänkin yhteisön syrjinnälle. Dokumentit nimeävät muun muassa kaksi teini-ikäistä raiskauksen uhria, homoseksuaalisuuden vuoksi kiinni otetun saudiarabialaisen miehen sekä työnantajansa kiduttamia tai raiskaamia kotiapulaisia.

Wikileaks on kiistänyt vastuunsa homoseksuaalin saudimiehen nimen vuotamisessa.

Demokraattipuolueen sähköpostit puolestaan sisältävät muun muassa kampanjaan lahjoittaneiden sosiaaliturvatunnuksia ja luottokorttitietoja. AP:n mukaan ainakin kaksi sähköposteissa mainittua ihmistä on sittemmin joutunut identiteettivarkauden uhriksi.

Wikileaksia on arvosteltu arkaluontoisten tietojen julkaisemisesta aiemminkin, mutta järjestö ei ole aina suhtautunut yksityisyyteen aivan yhtä välinpitämättömästi. Alkuaikoinaan Wikileaks suunnitteli vuotoja yhdessä toimittajien kanssa ja pyrki seulomaan yksityisiä tietoja yleisesti merkittävien seasta. Vielä vuonna 2010 Assange totesi, etteivät esimerkiksi potilastiedot kuulu julkisuuteen.

Seuraavina vuosina järjestö kuitenkin muutti linjaansa. AP kuvaa Assangen muuttuneen kärsimättömäksi ja vaatineen nopeampaa julkaisutahtia.

Asiantuntijat ovat epäilleet myös viime vuoden kyseenalaisten vuotojen johtuvan kiireestä.

Wikileaks kuitenkin perustelee nykyistä linjaansa myös ideologisilla syillä. Se on todennut Twitterissä, että minkä tahansa tiedon salaaminen oikeuttaa ”väärää propagandaa siitä, että ’tieto on vaarallista’”.

Tämä asenne on saanut takajaloilleen sellaisetkin sananvapausaktivistit, jotka ovat aiemmin puolustaneet Assangea. NSA-vuotaja Edward Snowdenin luottotoimittaja Glenn Greenwald totesi heinäkuun lopulla Slate-verkkolehden haastattelussa, ettei hän voi hyväksyä Wikileaksin nykylinjaa.

”He saattavat vahingoittaa viattomia ihmisiä ja muita henkilöitä tavoilla, joita en pidä hyväksyttävinä”, Greenwald sanoi.

Tutkija Zeynep Tufekci puolestaan syytti Wikileaksia runsaasti huomiota keränneessä kirjoituksessa turkkilaisnaisten turvallisuuden vaarantamisesta. Wikileaks julkaisi Turkki-vuotojen yhteydessä linkin sittemmin poistettuihin tiedostoihin, josta löytyi melkein kaikkien turkkilaisten naisäänestäjien kotiosoitteet tai puhelinnumerot. Tufekci huomautti, että tiedot auttavat väkivaltaisia miehiä löytämään kotoa paenneet puolisonsa.

Assange ei niele Wikileaksiin kohdistuvaa kritiikkiä. Hän on vastannut arvosteluun kärkevästi ja usein henkilöön menevillä hyökkäyksillä.

Kun Edward Snowden kommentoi Wikileaksin huoletonta julkaisupolitiikkaa virheeksi, Wikileaks vastasi Venäjällä pakoilevalle tietovuotajalle, ettei ”opportunismi tuo sinulle armahdusta Clintonilta”. Tufekcin Wikileaks ilmeisesti blokkasi Twitteristä ja leimasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kannattajaksi.

AP yritti tavoitella Assangea kommentoimaan henkilötietojen vuotamista, mutta tämä ei vastannut haastattelupyyntöön. Wikileaksin Twitter-tilillä AP:n juttua sen sijaan kutsutaan ”naurettavaksi”.

Assangen toimintaa on arvosteltu myös poliittisesti motivoituneeksi. Asiaa on ihmetellyt muun muassa Glenn Greenwaldin luotsaamassa The Intercept -julkaisussa.

Wikileaksin Twitter-sivu on täynnä demokraattiehdokas Hillary Clintonia vastustavia ja pilkkaavia kirjoituksia. Suuri osa järjestön omista kommenteista keskittyy demokraattipuolueen sähköpostivuotoihin, mutta suoranaisten paljastusten lisäksi Wikileaks myös hehkuttaa estottomasti demokraattiehdokkaan vastoinkäymisiä.

Vastaehdokas Donald Trumpia Wikileaks ei ole ottanut silmätikukseen, vaikka republikaani on muun muassa ilmoittanut haluavansa rajoittaa lehdistönvapautta.

Brittiläinen Itv kysyi kesäkuussa Julian Assangen kantaa presidentinvaaleihin. Tämä vältti suoraa kannanottoa, mutta keskittyi vastauksessaan Clintonin moittimiseen. Democracy Now -ohjelman haastattelussa Assange kuvaa presidentinvaaleja valinnaksi ”koleran ja tippurin” välillä.

Wikileaks teki Twitterissä kyselyn Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden suosiosta. Vastaajat olivat merkittävästi amerikkalaisten keskiarvoa vahvemmin Trumpin kannalla.

Tausta: Julian Assange on edelleen jumissa Ecuadorin suurlähetystössä

Wikileaksin perustaja Julian Assange on oleskellut Lontoossa Ecuadorin suurlähetystössä kesäkuusta 2012 asti.

Assange pakoilee siellä luovutuspäätöstä Ruotsiin, jossa häntä epäillään raiskauksesta. Rikos olisi tapahtunut Tukholmassa vuonna 2010.

Ruotsilla on luovutussopimus Yhdysvaltojen kanssa, ja Assange on kertonut pelkäävänsä, että maa luovuttaisi hänet Yhdysvaltoihin Wikileaks-tutkimusten vuoksi. Siellä hän voisi joutua syytteeseen salaisten diplomaatti- ja sotilasdokumenttien julkaisemisesta.

Ecuador myönsi Assangelle turvapaikan vuonna 2012, mutta hän ei voi poistua suurlähetystöstä ilman pidätyksen uhkaa. YK:n ihmisoikeusryhmä syytti alkuvuodesta Britanniaa ja Ruotsia Assangen vapauden mielivaltaisesta riistämisestä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat