Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yksi maailman kovaotteisimmista diktaattoreista sai aivoverenvuodon – spekulaatio Uzbekistanin seuraavasta johtajasta alkoi heti

Karimovin, 78, huonosta terveydentilasta on liikkunut huhuja jo vuosia, joten hänen sairastumisensa ei ollut yllätys. Yllätys oli ennemminkin se, että hallitus joutui myöntämään Karimovin joutuneen sairaalaan.

Ulkomaat
 
Tällainen mies oli Uzbekistanin diktaattori Islam Karimov
Tällainen mies oli Uzbekistanin diktaattori Islam Karimov
Uzbekistanin presidentin Islam Karimovin uskotaan kuolleen aivoverenvuotoon viime viikonloppuna. Karimov tunnetaan parhaiten ihmisoikeuksia rikkovana diktaattorina. Kuva: Reuters.

Kohina alkoi heti sunnuntaina, kun Keski-Aasiassa sijaitsevan Uzbekistanin hallitus ilmoitti, että presidentti Islam Karimov on joutunut sairaalaan.

Karimov, 78, on yksi maailman kovaotteisimmista diktaattoreista. Hänen terveysongelmistaan on huhuttu vuosien saatossa, mutta aiemmin niitä ei ole virallisesti kommentoitu kuin korkeintaan kiistämällä.

Tilanne oli siis selvästi paha, kun hallitus joutui julkisesti kertomaan terveysongelmista. Hallitus tiedotti asiasta lisää maanantaina sanomatta syytä. Iltapäivällä Karimovin tytär kertoi syyksi aivoverenvuodon.

Karimov on johtanut entistä neuvostotasavaltaa koko sen itsenäisyyden ajan – ja jo sitä ennen. Karimov oli alueen kommunistijohtaja jo silloin, kun Uzbekistan oli vielä osa Neuvostoliittoa. Hän julisti Uzbekistanin itsenäiseksi elokuussa 1991 ja jatkoi uuden valtion presidenttinä.

Otteet ovat olleet kovia. Uzbekistan on yksi niistä maista, joissa Neuvostoliiton tilalle tuli vieläkin ikävämpi diktatuuri. Maassa ei ole sananvapautta eikä oppositiota.

Karimovin julmuus tuli maailman näkyviin toukokuussa 2005, kun Uzbekistanin joukot ampuivat mielenosoittajia Andijanissa. Virallisesti uhreja oli 187, mutta silminnäkijät ovat kertoneet useista sadoista. Karimovin mukaan uhrit olivat ääri-islamisteja ja ampuminen oli osa taistelua terrorismia vastaan.

Länttä tapaus järkytti, mutta Kremlissä tapahtumat tulkittiin osana niin sanottujen värivallankumousten ketjua. Kovat otteet vahvistivatkin Karimovin asemaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin silmissä, venäläistoimittaja Mihail Zygar kertoo kirjassaan Putinin sisäpiiri. Islamistit ovat hyökkäilleet Uzbekistanissa, mutta Karimovin on epäilty liioittelevan ryhmien uhkaa.

Länsikin nöyrtyi yhteistyöhön, vaikka ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti huomauttaneet Uzbekistanin olevan yksi raaimmista diktatuureista. Keski-Aasian vakaus on ollut länsimaille tärkeää, minkä lisäksi Uzbekistan oli tärkeä huoltoreitti Afganistaniin.

Uzbekistan on Keski-Aasian suurin valtio. Asukkaita on 32 miljoonaa, joista valtaosa muslimeita. Maa tuottaa puuvillaa, kaasua ja kultaa, mutta ainakin 2 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään siirtotöihin Venäjälle ja Kazakstaniin. Järjestöjen mukaan esimerkiksi puuvillan keruussa käytetään orjatyötä.

Karimovin aivoverenvuodosta kertoi hänen tyttärensä Lola Karimova-Tillajeva, joka on maan Unesco-lähettiläs.

Tyttäret ovatkin olleet viime vuosina keskeisessä roolissa. Heistä näkyvämpi ja vaikutusvaltaisempi oli pitkään Gulnara Karimova, joka oli suurlähettiläs, muotisuunnittelija, laulaja ja upporikas liikenainen. Hänet on liitetty myös TeliaSoneran korruptiosotkuun.

Igor Akimov
Gulnara Karimova
Gulnara Karimova

Gulnaralle näytti kaikki olevan mahdollista.

Uzbekistanin prinsessaksi kutsuttu Gulnaraa pidettiin jopa Karimovin seuraajaehdokkaana, kunnes hän katosi julkisuudesta syksyllä 2013, kun häntä vastaan alkoi yllättäen rikostutkinta. Karimova-Tillajeva on sittemmin kertonut, etteivät sisarukset ole puheväleissä.

Molemmat tyttäret ovat eläneet julkisestikin yltäkylläisyydessä, mutta kiistäneet kiivaasti kaikki epäilyt korruptiosta.

Spekulaatio seuraajasta alkoi heti sunnuntaina.

Ilmeistä seuraajaa ei ole, joten Karimovin poistuminen johtaa todennäköisesti eri eliittiryhmien valtataisteluun.

Virallisesti perustuslakiin on kirjattu, miten toimia presidentin ollessa kyvytön hoitamaan virkaansa.

”Ennustamista vaikeuttaa se, että presidentit ovat itse kirjoittaneet perustuslait, ja ne on räätälöity heidän tarpeisiinsa. Uzbekistanissa ja Kazakstanissa ei ole kokemusta presidentin vaihtumisesta, joten ei ole mitään keinoa ennustaa, kuinka perustuslain säädöksiä tässä tilanteessa kunnioitetaan”, Keski-Aasiaan erikoistunut tutkija Donnacha Ó Beachain sanoi HS:lle kesällä 2013, kun Karimovin ja Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin terveydentila oli viimeksi tapetilla.

Mahdollisena mallina voi pitää Turkmenistania, jonka presidentti Saparmurat Nijazov kuoli virassaan 2006. Hän oli johtanut maataan koko sen itsenäisyyden ajan. Nijazovin kuoltua alkoi valtataistelu, ja uudeksi diktaattoriksi nousi Gurbanguly Berdimuhamedow. Perustuslain mukainen sijainen pidätettiin.

MAXIM SHEMETOV / Reuters
Uzbekistanin presidentti Islam Karimov puhui lehdistötilaisuudessa Moskovassa huhtikuussa.
Uzbekistanin presidentti Islam Karimov puhui lehdistötilaisuudessa Moskovassa huhtikuussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat