Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalainen luotsaa maailman asekauppaa – Klaus Korhonen yrittää taivutella lisää valtioita YK:n sopimuksen taakse

”Ongelma asekaupassa ei ole niinkään asevienti vaan se, miten niitä käytetään ja että aseet eivät joutuisi vääriin käsiin.”

Ulkomaat
 
Rio Gandara / HS
Suurlähettiläs Klaus Korhosen tulisi suostutella maailman suurimpia asekauppiaita eli Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää liittymään perinteisten aseiden kauppasopimuksen.
Suurlähettiläs Klaus Korhosen tulisi suostutella maailman suurimpia asekauppiaita eli Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää liittymään perinteisten aseiden kauppasopimuksen. Kuva: Rio Gandara / HS
Kuka?

Klaus Korhonen

 Suurlähettiläs Klaus Korhonen valittiin kansainvälisen asekauppasopimuksen ATT:n puheenjohtajaksi kaudelle 2016–2017. ATT:n tarkoituksena on sopia niin kutsuttujen perinteisten aseiden kauppasäännöistä maailmassa. Perinteiset aseet kattavat aseet aina pistooleista panssarivaunuihin.

 Aiemmin Korhonen on toiminut vuodesta 2013 lähtien asevalvontasuurlähettiläänä ulkoministeriössä. Vuosina 2009–2013 hän työskenteli suurlähettiläänä Haagissa, jossa hänen tehtävänään oli toimia Suomen pysyvänä edustajana kemiallisten aseiden kieltojärjestössä OPCW:ssä.

 Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Korhosen valinta ”näkyvään ja vaativaan tehtävään on tunnustus Suomelle pitkäjänteisestä työstä". ulkoministeri Timo Soini toteaa.

Suurlähettiläs Klaus Korhosella on edessään – näin diplomaattisesti sanottuna – erittäin hankala tehtävä. Hänen kun tulisi suostutella maailman suurimpia asekauppiaita eli Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää liittymään perinteisten aseiden kauppasopimuksen.

”Kiinalaisten kanssa on yleensä ollut helppo keskustella eikä ole poissuljettua, että Venäjäkin jollain aikavälillä liittyisi sopimukseen”, asekauppasopimuksen puheenjohtajaksi tuoreeltaan valittu Korhonen sanoo toiveikkaana.

Yhdysvalloissa puolestaan asekauppasopimus on allekirjoitettu mutta ei ratifioitu eli vahvistettu. Eikä amerikkalaisia ehkä aivan pian sopimuksen piiriin saadakaan, sillä asejärjestöt ovat Yhdysvalloissa pelänneet kansainvälisen sopimuksen rajoittavan myös aseenkanto-oikeutta kotimaassa.

Kyse on YK:n tuoreesta sopimuksesta, jota Suomikin on ollut kätilöimästä. Niin kutsutun ATT-sopimuksen tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt tavanomaisten aseiden kaupalle ja estää laitonta asekauppaa. Sopimus astui voimaan 2014 ja sen on ratifioinut jo 87 valtiota.

”Yksi painopiste on Aasia, jossa vain Japani on ratifioinut sopimuksen. Todella tärkeää olisi myös saada Lähi-idän maat mukaan”, Korhonen sanoo.

Korhonen myöntää, että sopimuksen painoarvoa syö se, etteivät merkittävät asekauppavaltiot ole tulleet mukaan kaupan rajoittamiseen. Myös sopimuksen luonne vaikuttaa kevyeltä, sillä päätös kustakin asekaupasta pysyy edelleen kansallisessa päätösvallassa. Korhonen kuitenkin puolustaa sopimusta sillä, että se luo ensimmäistä kertaa yhteiset pelisäännöt aseiden siirrolle. Tarkoituksena on, ettei aseita myytäisi esimerkiksi maille, jotka käyttävät niitä sortotoimiin.

”Ongelma asekaupassa ei ole niinkään asevienti vaan se, miten niitä käytetään ja että aseet eivät joutuisi vääriin käsiin.”

Suomalaisetkin ovat tulleet tutuiksi tämän filosofian kanssa, kun esimerkiksi Saudi-Arabialle on kaupattu kymmenillä miljoonilla euroilla Nemo-kranaatinheittimiä. Sittemmin Saudi-Arabiaa ja sen liittolaisia on syytetty humanitaarisen kärsimysten aiheuttamisesta Jemenin verisessä sodassa.

Viime vuonna Suomen aseviennissä suurimpia kohdemaita olivat Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia. Saudi-Arabiaan toimitettiin kranaatinheittimiä puolustusministeriön alustavien tietojen mukaan noin 30 miljoonan euron arvosta. Etelä-Afrikkaan vietiin puolestaan lähinnä miehistönkuljetusajoneuvoja samalla summalla. Viime vuonna Suomi ei kuitenkaan enää myöntänyt uusia lupia kranaatinheittimien viennille Saudi-Arabiaan.

Suomalaisaseiden mahdollisesta osallisuudesta jemeniläisten siviilien kärsimykseen Korhonen asettelee sanansa kieli keskellä suuta.

”Suomen asevienti on ollut ja on edelleen vastuullista. Selvää tietysti on, että monien maiden asevienti Saudi-Arabiaan on noussut viime aikoina esille kansainvälisissä keskusteluissa.”

Asekauppiaille kuten suomalaiselle Patrialle tuskin on ollut mikään täydellinen yllätys, että aseita voidaan käyttää myös siviilien tappamiseen, kuten on tapahtunut Jemenissä. Jo ennen kranaatinheitinten toimittamista Saudi-Arabiaan asiantuntijat varoittivat maan tilanteesta.

”Kun Saudi-Arabiaan toimittaa ajoneuvoihin asennettavia kranaatinheittimiä on kysyttävä, voiko käydä niin kuin kävi Libyassa ja Syyriassa. On olemassa ilmeinen riski, että kranaatinheittimiä voidaan käyttää väestöä vastaan jonkinlaisen kansannousun yhteydessä”, arvioi tutkija Pieter Wezeman 2012 Tukholman rauhantutkimuslaitoksesta Sipristä YLE:n haastattelussa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat