Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Italia tuijottaa moneen kuiluun

Euroopan unionin muissa jäsenmaissa ja Brysselin EU-virastoissa Italian kansanäänestyshanketta seurataan vaitonaisina mutta hermostuneina, kirjoittaa HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja Pekka Mykkänen.

Ulkomaat
 
Pekka Mykkänen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Italian politiikka on epävakaata, siitä ei vallitse epäselvyyttä. Toisen maailmansodan jälkeen maassa on ollut 63 hallitusta, joista yksikään ei ole pysynyt vallassa viittä vuotta perätysten.

Pari vuotta Italiaa johtanut pääministeri Matteo Renzi yrittää ilmeisesti marraskuussa pidettävällä kansanäänestyksellä luoda ennustettavuutta järjestelmään. Renzi haluaa riisua roimasti valtaa parlamentin ylähuoneelta senaatilta, joka osaltaan heikentää hallituksia ja ajaa Italiaa poliittisesta kriisistä toiseen.

Poliittisten vastustajien mukaan Renzi pyrkii keskittämään liikaa valtaa hallitukselle. Heidän täysin mahdollinen voittonsa kansanäänestyksessä tarkoittaisi todennäköisesti Renzin eroa ja Italian politiikan ajautumista kaaokseen.

Euroopan unionin muissa jäsenmaissa ja Brysselin EU-virastoissa Renzin kansanäänestyshanketta seurataan vaitonaisina mutta hermostuneina. Renzin kaatuminen voisi nostaa valtaan populistisen Viiden tähden liikkeen, jonka johtaja, koomikko Beppe Grillo, ajaa Italiaa ulos yhteisvaluutta eurosta.

Virallinen EU kohtelee Renziä yhtenä merkittävimpänä vallankäyttäjänä, kun unioni etsii kadonnutta sieluaan Britannian kesäkuisen brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Mutta epävirallinen EU suhtautuu Italiaan tikittävänä aikapommina. Maan roskalainoilla marinoitu pankkijärjestelmä kävi kesän aikana kuilun partaalla. Esimerkiksi Nobel-palkittu amerikkalainen taloustieteilijä Joseph Stiglitz totesi äskettäin, että Italia voisi olla hyvinkin todennäköinen alkulähde euroalueen hajottavassa kriisissä.

Italian reaalitalous on ennustuksia heikommassa jamassa: työttömyys on piinallisen suuri ja kuluttajien luottamus laskee. Tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä kasvua ei kirjattu lainkaan. Julkinen velka on 135 prosenttia verrattuna bruttokansantuotteeseen, mikä kaventaa vallanpitäjien pelivaraa elvyttävään – ja politiikkaa rauhoittavaan – taloudenpitoon.

Viime viikon maanjäristys ja Italian paluu pakolaiskriisin eniten koettelemaksi maaksi synkentävät tuntemuksia entisestään.

Italia on yksi niistä Euroopan maista, joilla on ollut suuria vaikeuksia selvitä etenkin Kiinan aiheuttamasta paineesta globaalissa talouskilpailussa. Maan taannoinen valtiovarainministeri Giulio Tremonti totesi vuonna 2003, että ”Eurooppa päätyy kiinalaisen kokin pataan”. Sinne on sittemmin moni italialainen kenkätehtailija ja terästyöläinen päätynytkin.

Renzistä saattaa tulla Britannian David Cameronin jälkeen seuraava eurooppalainen pääministeri, joka päätyy globalisaatiota säikähtäneiden ja EU-eliittiä syvästi epäilevien äänestäjien pataan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat