Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Euroopan puolustusyhteistyö on vaikeaa – tosin brexit saattoi auttaa päätöksentekoa

Yhteistyöstä puolustushankinnoissa puhutaan paljon, mutta todellisuudessa sitä tehdään vähän. Raskaat kuljetuskoneet ovat yksinäinen menestystarina.

Ulkomaat
 
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Yhteiset kuljetuskoneet ovat esimerkki länsimaiden tärkeästä, toimivasta ja järkevästä yhteistyöstä puolustushankinnoissa.

Muita samankaltaisia ja saman mittaluokan esimerkkejä ei valitettavasti ainakaan vielä ole.

Kuten asiantuntijat sanovat HS:n tiistaisessa uutisessa, yhteiset raskaat kuljetuskoneet ovat onnekkaasti poikkeuksellisen selkeä ja kaikille osapuolille hyödyllinen hanke. Ensimmäinen Boeing C-17 -kuljetuskone laskeutui Pápan tukikohtaan heinäkuussa 2009, vain kolme vuotta hankkeen alkamisen jälkeen.

Vertailukohdaksi voi ottaa yhteiseurooppalaiset NH 90 -helikopterit. Suomen hankkimat 20 helikopteria ovat tämänhetkisen tiedon mukaan kaikilta osin valmiita ja varustettuja vuonna 2018, eli kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulusta jäljessä.

Perusteet yhteisille puolustushankinnoille ja puolustusteollisuuden yhteistyölle ovat ilmeiset. Asejärjestelmät ovat kalliita, ja käyvät yhä kalliimmiksi. EU-maiden puolustusmenot olivat viime vuonna yhteensä noin 203 miljardia euroa, eli lähes neljä kertaa Suomen valtion budjetti.

Puheiden tasolla tilanne on todettu moneen kertaan. ”Smart defence” eli älykäs puolustus ja ”pooling and sharing”, eli yhteiskäyttö ja jakaminen ovat jo kuluneita iskulauseita.

Yhteisten puolustushankintojen merkitystä on viime kuukausina korostettu EU:n uudessa turvallisuusstrategiassa, Saksan ja Ranskan yhteisessä julistuksessa ja Saksan puolustusselonteossa. Uusia keinoja hankintojen edistämiseksi ei kuitenkaan ole keksitty.

Yhteishankinnat ovat vaikeita jopa Nato-maiden kesken. Kukin valtio suojaa omaa aseteollisuuttaan.

EU:n alaisen Euroopan puolustusviraston EDA:n kotisivuilla on enemmän kerrottavaa yhteistyöstä koulutuksessa kuin hankinnoissa. Pitkään lippulaivaprojektina ollut miehittämättömän lentokoneen kehittäminen on jäänyt kansallisten hankkeiden varjoon.

Parhaiten puolustusteollisuuden yhteistyö on onnistunut ilmavoimien koneiden kehittämisessä. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden konsortion valmistama Typhoon on yksi vaihtoehdoista, joita Suomi harkitsee uudeksi monitoimihävittäjäksi.

Lähimmäksi yhteistyötä raskaiden kuljetuskoneiden ylläpitämisessä pääsee hanke yhteisistä ilmatankkereista. Aiesopimus ensimmäisten koneiden hankkimisesta allekirjoitettiin heinäkuussa.

Lopulta on kyse yhteistyökyvystä ja poliittisesta tahdosta. Niiden kannalta otettiin kesällä askelia sekä eteen- että taaksepäin.

Päätöksenteko puolustusyhteistyöstä EU:ssa saattoi helpottua brexitin myötä, mutta toisaalta Britannia vie mennessään EU:n suurimman puolustusbudjetin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat