Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsin puolustusselvitys antaa arvoa Suomi-yhteistyölle: Syvenevä yhteistyö voi tuottaa ”vahvan alueellisen kyvyn ehkäistä konflikteja”

Liittyminen Natoon olisi pelote Venäjälle, muttei ratkaisisi puolustuksen ongelmia, selvityksessä todetaan TT:n mukaan.

Ulkomaat
 

Tukholma

Lännen pelote suhteessa Venäjään Itämerellä luultavasti vahvistuisi, jos Ruotsi liittyisi sotilasliitto Natoon. Samalla Nato-jäsenyys voisi kuitenkin johtaa alueen sotilaalliseen varustautumiseen entisestään, eikä se ratkaisisi Ruotsin puolustuksen ongelmia.

Näin analysoi Ruotsin hallituksen asettama selvitysmies Krister Bringeus selvityksessä, joka tarkastelee Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön eri muotoja.

Toistaiseksi julkaisemattoman raportin sisällöstä kertoo etukäteen uutistoimisto TT.

Selvitys ei ota kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, mikä ei ollut sen tarkoitus alun perinkään. Sen sijaan se nostaa esiin hyviä ja huonoja puolia jäsenyydessä.

Suurin sotilaallinen vaikutus jäsenyydestä olisi selvityksen mukaan se, että epävarmuus Ruotsin toimintatavasta mahdollisessa Itämeren kriisitilanteessa poistuisi. ”Yhteinen kyky ehkäistä konflikteja kasvaisi kaikesta päätellen tämän myötä”, raportissa sanotaan TT:n mukaan.

On kuitenkin epäselvää, kuinka suuri tämä vaikutus olisi.

Bringeusin mukaan on otettava huomioon, missä määrin Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö ja Ruotsin yhteistyö Naton kanssa voi kehittyä. Hän katsoo, että myös Suomen ja Ruotsin syvenevä yhteistyö voi tuottaa ”vahvan alueellisen kyvyn ehkäistä konflikteja”.

Bringeus toteaa, että yleisen käsityksen mukaan Ruotsin puolustuksessa on nykyisellään ”ei-vähäisiä puutteita”. Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ilma- ja meripuolustus sukellusveneineen ovat korkeaa tasoa. Ruotsi on toisin sanoen riippuvainen ulkopuolisesta tuesta puolustuksessaan.

Nato-jäsenyys ei selvityksen mukaan silti olisi oikopolku puolustuksen vahvistamiseen.

”Naton jäsenille puolustuksen etulinja ovat kansalliset resurssit”, selvityksessä todetaan.

Venäjän hyökkäyksen uhkaa Ruotsiin selvitys pitää käytännössä olemattomana.

Mahdollista olisi, että Ruotsi olisi osana konfliktia, mikäli Venäjän ja Nato-maiden Viron, Latvian ja Liettuan välille kehittyisi konflikti. Myös tätä pidetään selvityksessä epätodennäköisenä, TT kertoo.

Selvityksessä katsotaan, että Ruotsi toivotettaisiin tervetulleeksi Natoon. Jäsenhakemuksesta seuraisi kuitenkin poliittinen kriisi suhteessa Venäjään. Sen mittakaavaa selvitysmies pitää vaikeasti arvioitavana.

Hän odottaa, että Venäjä reaktiot olisivat kovaa retoriikkaa, vaikuttamisyrityksiä, taloudellisia toimia ja sotilaallista uhkakäytöstä. Selvityksessä todetaan, että Venäjä on lopulta kuitenkin hyväksynyt Naton aiemmat laajentumiset.

Ruotsissa punavihreä hallitus vastustaa liittymistä Natoon siinä missä porvaripuolueet oppositiossa ovat sen kannalla. Keskustelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun porvarileiri löysi yksimielisyyden asiasta viime vuonna. Myös Itämeren kiristynyt tilanne on vauhdittanut Nato-keskustelua.

Asia nousee mitä luultavimmin yhdeksi teemaksi vuoden 2018 vaalien alla.

Porvarileirissä tulkitaan, että selvityksen viesti antaa tukea Nato-jäsenyydelle.

”On selvää, että Ruotsin on rakennettava turvallisuuttaan muiden kanssa, ja Nato-jäsenyys tekee sen selväksi meille ja muille. Saamme turvatakuut ja kuulumme yhteisöön”, sanoi suurimman oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen ulkopoliittinen edustaja Karin Enström Ruotsin radiolle.

Ulkoministeri Margot Wallström sosiaalidemokraateista puolestaan viesti, että hallituksen Nato-kielteinen linja pysyy ennallaan.

”Ruotsin ulkopoliittinen linja on hyvin tiedossa ja ennallaan. Turvallisuuspolitiikan on oltava pitkäjänteistä, vakaata ja äkkiliikkeiltä suojassa”, hän viestitti TT:lle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat