Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Junckerin vanha puhe on kiusallista kerrattavaa – EU ei ole vieläkään kasvanut aikuiseksi

EU-komission puheenjohtaja Juncker valmistautuu suureen linjapuheeseen. Viime vuoden puhe on jälkikäteen kiusallista kerrattavaa.

Pekka Mykkänen HS
Paul Hackett / Reuters
Brexit. EU-jäsenyyden kannattajat osoittivat mieltään Lontoossa Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen kesäkuussa.
Brexit. EU-jäsenyyden kannattajat osoittivat mieltään Lontoossa Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen kesäkuussa.
Mike Segar / Reuters
Pariisin ilmastosopu. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry antoi suukon lapsenlapselleen Isabelle Dobbs-Higginsonille allekirjoitettuaan Pariisin ilmastosopimuksen huhtikuussa YK:n päämajassa New Yorkissa.
Pariisin ilmastosopu. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry antoi suukon lapsenlapselleen Isabelle Dobbs-Higginsonille allekirjoitettuaan Pariisin ilmastosopimuksen huhtikuussa YK:n päämajassa New Yorkissa.
Kaisa Rautaheimo / HS
Pakolaiskriisi. Poliisit vartoivat Idomenin pakolaisleiriä Kreikassa maaliskuussa.
Pakolaiskriisi. Poliisit vartoivat Idomenin pakolaisleiriä Kreikassa maaliskuussa.
Francois Lenoir / Reuters
TTIP-sopimus. Mielenosoittajat vastustivat TTIP-sopimusta Brysselissä heinäkuussa.
TTIP-sopimus. Mielenosoittajat vastustivat TTIP-sopimusta Brysselissä heinäkuussa.

Bryssel

”Euroopan unioni ei ole hyvässä kunnossa.”

”Meidän on kasvettava aikuisiksi ja pantava yhteiset edut kansallisten edelle.”

”On rehellisyyden, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden aika.”

Siinä kolme lainausta linjapuheesta, jonka Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Euroopan parlamentissa vuosi sitten syyskuussa. Rankkaa arvostelua ja itsetutkistelua, suuria lupauksia ja tunteikkaita vetoomuksia.

Nyt luxemburgilainen Juncker, 61, valmistautuu jälleen pitämään vuotuisen unionin tilaa ruotivan puheensa EU-parlamentin täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Hän puhuu syyskuun puolivälissä.

Sitä valmistellessa Juncker ja muut komission jäsenet saattavat havahtua ajatukseen, ettei EU ole vieläkään kasvanut aikuiseksi, eikä se ole syksyä 2015 paremmassa kunnossa.

Osa Junckerin viime vuoden puheesta on kiusallista kerrattavaa. Puheen tärkeimpään aiheeseen, pakolaiskriisiin, piti Euroopan löytämän yhteinen sävel, jota jälkipolvet muistelisivat suurisydämisenä eurooppalaisena voimannäytöksenä.

”Kun sukupolvet meidän jälkeemme lukevat tästä hetkestä historiankirjoista, lukekoon siellä, että me seisoimme yhdessä osoittaen myötätuntoa ja avaten ovet niille, jotka turvaa tarvitsivat… Sitä tarinaa lastenlapsemme kertovat ylpeinä”, puhui Juncker, jonka komissio aloitti työnsä marraskuussa 2014.

Historiankirjoissa saattaa lukea aivan muuta. EU-maat sulkivat rajojaan, rakensivat piikkilanka-aitoja, haastoivat unionin pakolaispolitiikan oikeuteen, kiristivät turvapaikkamenettelyjään ja tekivät autoritaarisen Turkin kanssa kiistanalaisen ja nyt horjuvan sopimuksen, joka ei tarjonnut myötätuntoa eikä avoimia ovia edes syyrialaisille.

Miljoonan pakolaisen ja siirtolaisen joukko, kaksi promillea EU-kansalaisten määrään verrattuna, sai äärioikeiston liekkeihin ja EU:n sekaisin. EU:n, joka perustettiin 60 miljoonaa pakolaista synnyttäneen toisen maailmansodan raunioille.

Juncker lupasi, että EU rutistaa Britannian kanssa sopimuksen, joka taivuttaisi britit jäämään unioniin. Britit äänestivät kesäkuussa jättävänsä unionin.

Alati laajenevan ja syvenevän unionin taru loppui. Sellaista epäluottamusta ei ole koskaan historiassa osoitettu EU:lle.

Itä-Euroopasta esitettiin brexit-äänestyksen jälkeen kovaa kritiikkiä Junckerille, myös erovaatimusten muodossa. Junckerin mukaan syy katastrofiin ei ollut hänessä.

Viime vuonna Juncker viittasi myös Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimukseen TTIP:n tarpeellisuuteen eurooppalaisen hyvinvoinnin lisääjänä. Nyt TTIP-neuvottelut ovat henkitoreissaan: Saksa ei niihin juurikaan usko, Ranska vaatii niiden lopettamista.

Kun kysyn Junckerin päätiedottajalta Margaritis Schinasilta, miten vuosi on noin niin kuin omasta mielestä mennyt, hän toteaa tulleensa haastetuksi. Mitkä ovat menestystarinat, missä on tullut takapakkia?

Schinas sanoo jättävänsä Junckerin tulevaan puheeseen arviot siitä, missä olisi voitu pärjätä paremmin. Mutta hän haluaa muistuttaa kahdesta onnistumisesta: Pariisin ilmastosopimuksesta ja komission investointirahastosta.

Schinasin mukaan historiallinen ilmastosopimus kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja EU:n kova työ sopimuksen syntyyn jäi liian vähälle mediahuomiolle. Investointirahastoon toimittajat ottivat hänestä liian skeptisen kannan.

”Sitä kyseenalaistettiin sanomalla, että kyse on Junckerin väärennetystä rahasta, ei siitä mitään tule, ei sille mitään sijoituksia saada. Mutta se on lähtenyt lentoon. Se on synnyttänyt jo yli 120 miljardia euroa todellisia sijoituksia ja luonut yli satatuhatta uutta työpaikkaa Eurooppaan”, Schinas toteaa.

Näinhän se on, että kaikkien kriisiensä varjossa EU-koneisto pyöriä puksuttaa ja saa aikaankin. Turvapaikkapolitiikka on vielä vaiheessa, mutta työn alla. Jos TTIP-neuvottelut kaatuvat kokonaan, työ vapaakaupan edistämiseksi muualla jatkuu.

Kun Junckerin puhetta lukee viime vuoden tapahtumia vasten, huomaa, että EU-kansalaisten asiat ja komission lakihankkeet ovat usein solmussa omia etujaan tiukasti vartioivien ja äänestäjiään pelkäävien jäsenmaiden poliitikkojen vuoksi.

Ja niin Bryssel vaikuttaa paljon myyttiään voimattomammalta: se ei voi oikaista brittien väärinkäsityksiä unionista, se ei voi pakottaa Turkkia demokraattisemmaksi, se ei voi työntää vapaakauppaansa amerikkalaisten ja saksalaisten kurkusta alas.

Myös Ukrainan suhteen Juncker toivoi yhtenäisyyttä. Mutta viime huhtikuussa pidetyssä kansanäänestyksessä hollantilaiset sanoivat ”ei” unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle.

Venäjän-vastainen pakoterintamakin rakoilee. EU-puheenjohtajana parhaillaan toimivan Slovakian pääministeri Robert Fico on vaatinut pakotteiden lopettamista.

Äänestäjät haastavat Junckerin, EU-virkamiesten ja EU-maiden päättäjien kunnianhimoa jatkossakin – ja tulevana vuonna erityisen paljon.

Unkarissa esimerkiksi pidetään lokakuun alussa kansanäänestys, jossa pääministeri Viktor Orbán toivoo unkarilaisten sanovan ”ei” unionin turvapaikkakiintiöille.

Italian kansanäänestys maan perustuslain muuttamisesta marraskuussa voi johtaa pääministeri Matteo Renzin eroon, poliittiseen kaaokseen ja euroeroa vaativien populistien valtaannousuun.

Itävalta saattaa äänestää itselleen äärioikeistolaisen presidentin lokakuussa. Saksassa ja Ranskassa järjestetään ensi vuonna vaalit, jotka voivat viedä vallan liittokansleri Angela Merkeliltä ja presidentti François Hollandelta ja voimistaa äärioikeistoa.

EU-myönteiseksi mielletyssä Hollannissakin on ensi keväänä vaalit. Voittajaksi povataan Geert Wildersin vapauspuoluetta, joka vaatii muun muassa moskeijoiden sulkemista, Koraanin kieltämistä ja Hollantiin kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

Juncker saattaa parin viikon päästä toistaa toiveensa yhtenäisemmästä, solidaarisemmasta ja aikuisemmasta unionista. EU-maat saattavat antaa siihen puhetta seuraavana vuonna tutun, murheellisen penseän, vastauksen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat