Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hongkongin demokratialiike lähtee sunnuntain vaaleihin jakautuneena

Nuoret aktivistit haastavat perinteisiä demokraatteja sunnuntain vaaleissa

Ulkomaat
 
Bobby Yip / Reuters
Hongkongin politiikassa demokraatit haluavat pitää kiinni itsehallinnosta ja vapauksista. Kuvassa ihmisiä ostoksilla Causeway Bayn alueella Hongkongissa heinäkuussa 2014.
Hongkongin politiikassa demokraatit haluavat pitää kiinni itsehallinnosta ja vapauksista. Kuvassa ihmisiä ostoksilla Causeway Bayn alueella Hongkongissa heinäkuussa 2014. Kuva: Bobby Yip / Reuters
Fakta

Puolidemokraattiset vaalit

 Hongkong on Kiinaan kuuluva, runsaan seitsemän miljoona asukkaan erityishallintoalue, jossa on omat lait ja kansanvaltaisempi järjestelmä kuin Manner-Kiinassa.

 Sunnuntain vaaleissa valitaan Hongkongin lakia säätävä neuvosto. Se on paikallinen eduskunta, joka säätää lakeja ja hyväksyy budjetteja.

 Neuvostossa on 70 eustajaa. Heistä 35 valitaan viidestä maantieteellisestä vaalipiiristä suoralla kansanvaalilla.

 Edustajista 30 valitaan niin sanotuista toiminnallisista vaalipiireistä, joissa ehdokkaina ja valitsijoina on lähinnä liike-elämän ammatti- ja toimialaryhmien edustajia. Tätä on pidetty epädemokraattisena, koska verrattain pieni joukko valitsee lähes puolet kansanedustajista.

 Loput viisi edustajaa valitaan suoralla kansanvaalilla niin sanotusta kaupunginosaneuvostovaalipiiristä. Näille paikoille pääsee ehdokkaiksi vain kaupunginosaneuvostojen jäseniä. Heitä saa äänestää yli maantieteellisten vaalipiirirajojen.

Peking. Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa pidetään sunnuntaina vaalit kireissä tunnelmissa.

”Pekingiläiset polkevat oikeuksiamme”, sanoi ehdokas Baggio Leung, 30, uutistoimisto AFP:lle tällä viikolla. ”On löydettävä tie ulos.”

Tällaiset ajatukset ovat nousseet yhä näkyvämmin esiin viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, eli sen jälkeen, kun Hongkongissa syksyllä 2014 vallattiin katuja yli kaksi kuukautta jatkuneissa mielenosoituksissa, joissa vaadittiin vapaita hallintojohtajan vaaleja.

Niitä ei saatu, ja monet demokratia-aktiivit pettyivät. Hongkongin ylimmän johtajan eli hallintojohtajan virkakausi päättyy ensi vuonna, ja seuraavan hallintojohtajan valitsee vanhaan tapaan eturyhmistä koostuva neuvosto.

Tämän viikon sunnuntaina kansa pääsee kuitenkin valitsemaan osan lakia säätävästä neuvostosta, joka on eräänlainen paikallinen eduskunta.

Vaalit ovat ensimmäiset koko Hongkongin laajuiset syksyn 2014 tapahtumien jälkeen. Tällä välin Hongkongin poliittisella kentällä on noussut yhä näkyvämmäksi ilmiö nimeltä lokalismi.

Lokalistit korostavat Hongkongin itsehallintoa suhteessa Manner-Kiinaan ja haluavat säilyttää paikalliset erityispiirteet, joihin kuuluu esimerkiksi vapaampi kansalaisyhteiskunta kuin Manner-Kiinassa. Monet ovat viime vuosina olleet huolissaan Kiinan vaikutusvallan kasvusta. Tiedotusvälineiden, yliopistojen ja koulujen on katsottu joutuvan yhä tiukemmin Kiinan talutusnuoraan.

Etenkin nuoret äänestäjät ovat mielipidekyselyjen mukaan tulleet entistä radikaalimmiksi. Kun kaksi vuotta sitten aktivistit korostivat Hongkongin itsehallintoa rauhanomaisissa mielenosoituksissaan, nyt kiivaimmat lokalistit vaativat peräti Hongkongin itsenäistymistä.

Hongkongin kiinalaisen yliopiston heinäkuussa julkaiseman mielipidekyselyn mukaan hongkongilaisista noin 17 prosenttia kannatti itsenäistymistä. Alle 25-vuotiaista sitä kannatti 39 prosenttia.

Elokuun alussa Hongkongissa pidettiin kaikkien aikojen ensimmäinen itsenäisyyttä vaatinut mielenosoitus. Siihen osallistui lehtitietojen mukaan noin kaksituhatta ihmistä.

Kipinä mielenosoitukselle tuli siitä, kun kuusi ehdokasta suljettiin sunnuntain vaalien ehdokaslistoilta. Vaaliviranomaiset perustelivat heidän hylkäämistään sillä, että he ovat kannattaneet itsenäisyyttä tai eivät ole riittävän uskottavasti kiistäneet kannattavansa sitä.

Viranomaisten tulkinnan mukaan itsenäisyyden kannattaminen on laitonta, koska se on vastoin Hongkongin aseman määrittelevää niin sanottua peruslakia. Peruslaki on eräänlainen erityishallintoalueen perustuslaki.

Hongkongin politiikassa puolueet jakautuvat kahteen leiriin. Jakolinja kulkee niin sanottujen demokraattien ja Pekingin kannattajien välillä.

Demokraatit haluavat pitää kiinni Hongkongin itsehallinnosta ja vapauksista. Peking-mieliset puolestaan kannattavat Hongkongin johtoa, jonka katsotaan myötäilevän Kiinan johtoa. Peking-leiri korostaa myös yhteiskunnallista vakautta ja pitää usein liike-elämän puolia.

Nyt vaaleissa on mukana uusia lokalistipuolueita, joiden nuoret ehdokkaat haastavat perinteisen demokraattileirin ehdokkaita. Osaa heitä pidetään itsenäisyysmielisinä, vaikka heidän ilmeisesti annetaankin olla ehdolla. Nuorten haastajien on arveltu voivan hajottaa perinteisen demokraattileirin niin, että se kääntyy valeissa Peking-mielisen leirin eduksi.

Väistyvässä neuvostossa demokraateilla on 27 paikkaa 70:stä. Niiden turvin he pystyvät estämään sellaisten lakien muutokset, jotka vaativat kahden kolmasosan enemmistön. Tällaisia ovat esimerkiksi vaalilait.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat