Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Norjalaismies lensi helikopterilla Kolumbian viidakkoon päättämään vuosikymmenien sotaa – ja onnistui

Norjalainen diplomaatti Dag Nylander kulki neljä vuotta Kolumbian viidakoissa, presidentinpalatsissa ja salaisissa kokouksissa. Tuloksena syntyi rauhansopimus 52-vuotiseen sotaan.

Sami Sillanpää HS
Fakta

Sota vei 250 000 ihmistä

 Kolumbian hallituksen ja sissiliike Farcin sota alkoi vuonna 1964.

 Noin 250 000 ihmistä on kuollut konfliktissa, johon liittyy laajaa huumekauppa.

 Kolumbialaiset päättävät rauhansopimuksen hyväksymisestä kansanäänestyksessä 2. lokakuuta.

 Kolumbian muista sissiryhmistä esimerkiksi ELN-liike jatkaa yhä aseellista taistelua.

Helikopteri lensi matalalla puiden latvojen yläpuolella. Norjalainen diplomaatti Dag Nylander katsoi ikkunasta Kolumbian sisämaan loputtomalta näyttävää viidakkoa. Siellä vehreyden keskellä oli sodan ydin.

Oli helmikuu vuonna 2012. Nylander oli matkalla hoitamaan tehtävää, joka ei saanut paljastua. Kopteri laskeutui viidakkoon ennalta sovittuun paikkaan. Jossain sen lähellä sijaitsi yksi pelätyn sissiliikkeen Farcin piilopaikoista.

Nylander näki metsän reunustaman aukion, sissejä maastopuvuissaan ja miehen, jota hän oli tullut hakemaan. Mies oli yksi Farcin johtajista, Arboleda Buitrago, lempinimeltään ”Lääkäri”.

He nousivat helikopteriin. Se lensi lensi yli Kolumbian, yli meren ja laskeutui lopulta Kuuban pääkaupunkiin Havannaan.

Siellä alkoivat huippusalaiset neuvottelut. Kyse oli Kolumbian sodan lopettamisesta.

Viime viikon keskiviikkona Kolumbia juhli. Ihmisiä tanssi kaduilla. Monet itkivät.

Historiallinen sopimus Kolumbian hallituksen ja vasemmistolaisen sissiliikkeen Farcin välillä oli solmittu. Rauha tehtiin 52 vuoden sotimisen jälkeen. Yli 250 000 ihmistä on tapettu konfliktissa. Ainakin 45 000 ihmistä katosi. Noin seitsemän miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa.

Etelä-Amerikassa sijaitsevan Kolumbian sota on ollut pisimpiä ja monimutkaisimpia maailmassa. Rauhasta sovittiin neljän vuoden neuvotteluissa, joita käytiin Bogotássa, Havannassa ja Oslossa. Koko sen ajan kulisseissa rauhanhierontaa edisti Dag Nylander, jonka titteli oli Norjan erityislähettiläs rauhanprosessiin.

Nylander, 46, oli läsnä salaisissa kokoushuoneissa, vieraili noin 25 kertaa viidakkoleireissä ja kävi välillä Kolumbian presidentinpalatsissa tai Washingtonin Valkoisessa talossa kertomassa sovittelun edistymisestä.

Koti oli Oslossa, mutta sinne Nylander harvoin ehti. Nytkin hän vastaa puhelimeen Havannasta.

”Nyt päällimmäinen tunne on helpotus”, Nylander sanoo HS:lle. ”Olen myös onnellinen, onnellinen kolumbialaisten puolesta, että he ovat saavuttaneet tämän ratkaisevan hetken historiassaan.”

JOHN VIZCAINO / Reuters
Kolumbialaiset juhlivat rauhansopimuksen syntyä pääkaupunki Bogotán kaduilla viime viikolla.
Kolumbialaiset juhlivat rauhansopimuksen syntyä pääkaupunki Bogotán kaduilla viime viikolla.

Kun Nylander haki ”Lääkärin” viidakkoleiristä, oli menossa salainen tunnusteluvaihe. Myöhemmin samana vuonna, lokakuussa 2012, Kolumbian hallituksen ja Farcin edustajat kutsuttiin Norjaan. Farcin ryhmälle piti järjestää suora lento Osloon. Pysähtyminen jossain kolmannessa maassa olisi ollut riski, koska moni sissiliikkeen johtaja on etsintäkuulutettu kansainvälisesti terrorismiin tai huumekauppaan liittyen.

Hurdalin kokouskeskukseen Oslon lähelle saapui Farcin pääneuvottelijaksi Ivan Márquez. Hän sanoi tulleensa tähän pohjoiseen maahan mukanaan oliivinlehti.

Siitä alkoivat viralliset neuvottelut, jotka myös julkistettiin. Rauhanprosessiin takaajiksi tulivat Kuuba ja Norja. Erikoislähettiläs Nylanderin työ oli ratkoa erimielisyyksiä, järjestää kohtaamisia ja tukea tiedoilla ja taidoilla kumpaakin osapuolta.

”Olimme läsnä neuvotteluhuoneissa. Toimimme todistajina sille, mitä oli sanottu ja mistä sovittu”, Nylander kertoo.

Kolumbian ongelmat ja espanjan kieli olivat Nylanderille tuttuja aiemmasta työstä Norjan suurlähetystössä Bogotássa. Hän oli myös mukana neuvottelemassa Farcin sieppaaman norjalaiskolumbialaisen panttivangin vapauttamisesta.

Kolumbian sodan juuret ovat vuosikymmenten takaa maakiistoissa ja ideologiassa. Marxilainen Farc (Las Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia) perustettiin vuonna 1964 käymään köyhien maalaisten aseellista kapinaa suurtilallisia ja hallitusta vastaan.

Vuosikymmenten aikana Farc on toiminut lähes valtiona valtiossa hallitsemillaan maaseutualueilla, joilla se on verottanut tai kiristänyt ihmisiä ja viljellyt kokalehtiä. Konfliktiin sekoittui muita aseryhmiä, huumekartelleja ja rikollisryhmiä. 1980-luvulta lähtien hallituksen puolella sotivat myös puolisotilaalliset oikeistojoukot, jota rahoittivat suurmaanomistajat.

JOHN VIZCAINO / Reuters
Poliisi vartioi kokaiinivalmistamon polttamista Calamarin alueella elokuussa 2016. Huumekauppa liittyy kiinteästi Kolumbian pitkään sotaan.
Poliisi vartioi kokaiinivalmistamon polttamista Calamarin alueella elokuussa 2016. Huumekauppa liittyy kiinteästi Kolumbian pitkään sotaan.

Sotaa ovat leimanneet teloitukset, sieppaukset, joukkomurhat. Kokonaisia kyliä on raiskattu. Julmuuksiin ovat syyllistyneet kaikki osapuolet, ja eniten ovat kärsineet siviilit.

Rauhanhieronnassa ensimmäisiä kysymyksiä olikin, mistä tässä oikein neuvotellaan.

”Farc korosti alusta asti konfliktin poliittista luonnetta ja sitä, että he ovat poliittinen organisaatio”, Nylander kertoo.

Neuvotteluissa laadittiin lista kuudesta ratkaistavasta asiasta. Nämä olivat: maareformi, Farcin tulevaisuus poliittisena puolueena, huumekauppa, uhrien oikeudet, aseistariisunta ja rauhansopimuksen toteutus.

Pari vuotta kului, ja asioissa päästiin eteenpäin. Sitten tuli kriisi.

Viime vuoden huhtikuussa ryhmä Farcin sissejä teki yllätyshyökkäyksen ja tappoi yksitoista asevoimien sotilasta. Kolumbian armeijan kostoiskussa kuoli kymmeniä Farcin jäseniä. Joukossa oli kaksi neuvotteluissa mukana ollutta Farcin jäsentä, jotka Nylander tunsi hyvin.

Tilanne jännittyi. Moni kolumbialainen ajatteli, että rauhanyritys kuihtuu, kuten kaikki aiemmatkin. Nylanderin mielestä pari asiaa ratkaisi tällä kertaa.

”Kumpikin osapuoli oli jo ymmärtänyt, että he eivät voi voittaa sotimalla. Aika oli kypsä konfliktin lopettamiselle. Tärkeää oli myös, että molemmilla oli johtajat, jotka olivat vakuuttuneita siitä, että pyrkimys rauhaan on oikea tie.”

Kolumbian hallituksen puolella poliittista vastuuta neuvotteluista kantoi presidentti Juan Manuel Santos. Aiemmin puolustusministerinä hän johti asevoimien vuosien 2006–2009 suurhyökkäystä, joka heikensi Farcia huomattavasti.

Farcin johtajaksi tuli vuonna 2011 – kun edeltäjä oli tapettu –  Rodrigo Londono. Hänet tunnetaan paremmin taistelijanimellä Timoléon Jiménez ja vielä paremmin lempinimellä Timochenko. Hänet on Kolumbiassa tuomittu poissaolevana erilaisista rikoksista yli 150 vuodeksi vankeuteen.

Pian Farcin johtajaksi tultuaan Timochenko kirjoitti presidentti Santosille ja sanoi haluavansa puhua rauhasta.

Eduardo Munoz / Reuters
Poliisit tutkivat Farc-sissien polttamaa autoa Vallen maakunnassa huhtikuussa 2003.
Poliisit tutkivat Farc-sissien polttamaa autoa Vallen maakunnassa huhtikuussa 2003.

Runsas viikko sitten, elokuun 24. päivä, Nylander istui pitkän pöydän päässä Kuuban Havannassa. Keskemmällä olivat päähenkilöt, Kolumbian hallituksen ja Farcin edustajat. Heidän edessään pöydällä oli rauhansopimus. Osapuolet allekirjoittivat.

”Olemme voittaneet taisteluista kauneimman, rauhan”, sanoi Farcin neuvottelija Márquez.

Sopimuksen mukaan Farc luopuu aseellisesta taistelusta ja huumetuotannosta. Siitä tulee laillinen poliittinen puolue. Hallitus antaa maaseudun köyhille maata ja rahallista tukea ja auttaa siirtymään laillisten kasvien viljelyyn. Konfliktin aikaisia julmuuksia aletaan setviä erityistuomioistuimissa, jotka voivat antaa pienemmistä rikoksista armahduksen.

Välittäjille Kuuballe, Norjalle ja Nylanderille on viime päivinä satanut kiitosta paitsi kolumbialaisilta osapuolilta, myös johtajilta eri puolilta maailmaa. Kun Nobelin rauhanpalkintoja tänä vuonna jaetaan, Kolumbian rauhantekijät ovat itsestäänselviä suosikkeja. Nylander korostaa, että kyse oli ison ryhmän työstä.

”On ollut hienoa saada olla mukana. Mutta tämä on kolumbialainen ratkaisu kolumbialaiseen ongelmaan”, Nylander sanoo.

Edessä ovat vielä vaikeat ajat. Ensi askel on se, että kolumbialaisten pitää lokakuussa kansanäänestyksessä päättää, tukevatko he rauhansopimusta vai eivät. Noin 48 miljoonan asukkaan Kolumbiassa moni myös vastustaa sopua, esimerkiksi entinen presidentti Álvaro Uribe. Hänen mielestään hallitus antautui ”huumeterroristeille”.

Jos kansa hyväksyy rauhan, alkaa puolen vuoden siirtymäjakso. Sinä aikana hallituksen on määrä vetää joukkojaan. Farcin noin 7 500 taistelijan pitää luovuttaa aseensa nimettyihin keräyspisteisiin YK:n valvonnassa.

Rauhansopimuksen toteuttaminen vie vuosia, Nylander arvioi. Hän jatkaa työtään Kolumbiassa. Kotiin Osloon hän ei taida vieläkään ehtiä.

JOHN VIZCAINO
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos (kesk) saapui parlamenttiin, jossa hän esitteli Farcin kanssa tehdyn rauhansopimuksen viime viikolla Bogotassa.
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos (kesk) saapui parlamenttiin, jossa hän esitteli Farcin kanssa tehdyn rauhansopimuksen viime viikolla Bogotassa.
Kommentti: Norja haluaa tehdä hyvää

Miksi Norja välittää rauhaa toisella puolen maailmaa Kolumbiassa? Erityislähettiläänä rauhanprosessissa toimineen Dag Nylanderin vastaus on sama kuin Norjan johtajilla: ”Se on moraalinen velvollisuutemme ja myös oma etumme.”

Velvollisuusajatuksen perusta on, että Norja kuuluu maailman hyväosaisiin. Se on vauras ja vakaa valtio, jolla on kyky auttaa muita. Siksi sen kuuluu tehdä niin.

Ja Kolumbian rauha on myös Norjan etu, koska globalisoituneessa maailmassa yhden ongelmista tulee helposti myös muiden ongelmia. Se on nähty pakolaisuudessa, terrorismissa, ympäristötuhoissa ja monissa muissa maailmanlaajuisissa kysymyksissä.

Jos Kolumbiaan saadaan rauha, se auttaa esimerkiksi kokaiinikaupan hillitsemisessä. Vakautuessaan Kolumbia voi siirtyä maaksi, joka ongelmien sijaan säteilee ympärilleen jotain myönteistä.

Norjan ulkoministeriöltä rauhanprosessi oli iso satsaus. Nylanderin lisäksi hankkeessa työskenteli ryhmä ihmisiä Oslossa, Havannassa ja Bogotassa yli neljän vuoden ajan. Kustannukset lasketaan miljoonissa euroissa.

Myös Suomi pyrki pitkään olemaan aktiivinen maailmankansalainen. Kokoonsa suhteutettuna Suomi oli aikoinaan suurmaa rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa. Kehitysyhteistyöhön satsattiin. Viime vuosina Suomi on vetäytynyt maailmalta.

Osasyy on vuodesta 2008 kestänyt talouden taantuma. Norjan kaltaisia varoja ei ole käytettävissä.

Perusteet aktiivisuudelle maailmalla ovat kuitenkin yhtä vahvat kuin aiemminkin. Päätös tehdä hyvää on aina hyvä päätös.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat