Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Euroopan populistinen virtaus sai vahvistusta Saksasta – ”Isänmaanystävät lakaisivat tieltään rouva Merkelin puolueen”

Vaihtoehto Saksalle -puolueen murskavoitto aluevaaleissa oli varoitusviesti Angela Merkelille.

Ulkomaat
 
Stefanie Loos / Reuters
Frauke Petry, vaihtoehto Saksalle -puolueen johtaja (keskellä) keskusteli puoluetoverinsa Leif-Erik Holmin (oik.) kanssa ennen pressitilaisuuden alkua maanantaina Berliinissä.
Frauke Petry, vaihtoehto Saksalle -puolueen johtaja (keskellä) keskusteli puoluetoverinsa Leif-Erik Holmin (oik.) kanssa ennen pressitilaisuuden alkua maanantaina Berliinissä. Kuva: Stefanie Loos / Reuters

Ranskan Kansallisen rintaman johtaja ei aikaillut.

”Se, mikä vielä eilen tuntui mahdottomalta, on muuttunut mahdolliseksi”, Marine Le Pen twiittasi heti sunnuntai-iltana. ”AfD:n isänmaanystävät lakaisivat tieltään rouva Merkelin puolueen. Suuret onnittelut!”

Oikeistopopulisti Le Pen riemuitsi AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen voitosta Mecklenburg-Etu-Pommerin sunnuntaisissa osavaltiovaaleissa.

AfD nöyryytti liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattista CDU:ta hänen kotikonnuillaan. Ulkomaalais- ja EU-vastainen AfD sai liki 21 prosenttia äänistä, ja CDU:n oli tyytyminen 19 prosenttiin.

Demaripuolue SPD säilytti asemansa alueellisesti suurimpana puolueena noin 31 prosentin äänisaaliilla.

Mecklenburg-Etu-Pommeri on pieni 1,6 miljoonan asukkaan osavaltio pohjoisessa Saksassa, entisen Itä-Saksan alueella. Miksi sen vaalitulokset sitten kiinnostavat ympäri Eurooppaa, esimerkiksi Marine Le Peniä?

Kiinnostus johtuu Euroopan poliittisista trendeistä.

Ulkomaalais- ja Eurooppa-vastainen oikeistopopulismi on myötätuulessa. Viimeksi kesäkuussa Le Pen ja hänen eurooppalaiset aatetoverinsa riemuitsivat Britannian brexit-äänestyksen tuloksesta.

Saksa taas on avainasemassa melkeinpä kaikessa, mitä Euroopassa tapahtuu. Siksi Vaihtoehto Saksalle -puolueen menestystä seurataan tarkalla silmällä.

Vaihtoehto Saksalle on vasta kolmen vuoden ikäinen puolue, mutta se on marssinut näyttävästi Saksan poliittiselle näyttämölle.

Puolue sai alkunsa yhteisvaluutta euron vastustuksesta, mutta nykyisen puoluejohtajan Frauke Petryn johdolla käyttövoimaksi on otettu kansalliskonservatiivinen ulkomaalaisvastaisuus. Erityisesti puolue vastustaa maahanmuuttajia islamilaisista maista.

AfD on edustettuna jo yhdeksässä Saksan 16 osavaltioparlamentista. Syyskuun lopulla joukkoon tullee kymmenes, kun Berliinissä pidetään osavaltiovaalit.

Kansallisella tasolla AfD:n menestys punnitaan vuoden kuluttua, syyskuussa 2017, Saksan liittopäivävaaleissa. Tuoreimmissa kansallisissa kyselyissä AfD:n kannatus on 14 prosenttia.

AfD:n varapuheenjohtaja Beatrix von Storch tulkitsi maanantaina Saksan televisiossa, että Mecklenburg-Etu-Pommerissa nähtiin ”Merkelin aikakauden lopun alku”.

AfD:n vaalimenestys perustuu suurelta osin pakolaisvastaisen mielialan kasvuun. Viime vuonna Saksaan saapui yli miljoona pakolaista. Suurin kansallisuusryhmä olivat syyrialaiset.

”AfD:n äänestäjien viesti on yksiselitteinen”, luonnehti Frankfurter Allgemeine -lehti maanantaina. ”He haluavat maahanmuuton pysyvää rajoittamista, ja mieluiten ei lainkaan [maahanmuuttajia] islamilaisista maista.”

Angela Merkelin pakolaispolitiikka on ollut sallivaa, mikä on nostattanut arvostelua myös omien parissa. Erityisesti kritiikkiä on satanut CDU:n sisarpuolueen, Baijerin kristillissosiaalisen CSU:n riveistä.

Maanantaina Merkel oli Kiinassa G20-huippukokouksessa. Sen yhteydessä hän kommentoi kotiseutunsa vaalitulosta. ”Tietysti se liittyy pakolaispolitiikkaan”, Merkel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. ”Mutta uskon silti, että tehdyt päätökset ovat olleet oikeita.”

Merkelin asema liittokanslerina ei enää ole yhtä vahva kuin vielä vuosi sitten. Hänellä ei kuitenkaan ole puolueessaan itsestään selvää haastajaa.

Merkel on ollut kanslerina kohta 11 vuotta. Hän ei ole ilmoittanut, aikooko hän pyrkiä edelleen jatkokaudelle. CDU:ta hän on johtanut 16 vuotta.

Pienen Mecklenburg-Etu-Pommerin vaalitulos tulkittiin Saksassa ennen kaikkea varoitusviestiksi Merkelille. Mutta sitä voi tulkita myös osana euroopanlaajuista oikeistopopulistista virtausta, joka viime aikoina on kiistatta vahvistunut.

Protestimielialaa punnitaan lähitulevaisuudessa useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Itävallassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Lokakuun 2. päivänä itävaltalaiset äänestävät presidentinvaaleissa. Kyseessä on uusintavaali, jossa vastakkain ovat oikeistopopulistisen FPÖ:n eli Itävallan vapauspuolueen Norbert Hofer ja vihreiden Alexander Van der Bellen.

Hoferin voitto antaisi lisäpotkua FPÖ:lle, joka pakolaiskriisin oloissa on muutenkin noussut Itävallan selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Sen kannatus mielipidekyselyissä on 35 prosentin tuntumassa.

Hollannissa pidetään parlamenttivaalit ensi maaliskuussa. Jos tämänhetkiset kannatusluvut pysyvät ja toteutuvat vaaliuurnilla, Geert Wildersin islaminvastainen Vapauspuolue saa murskavoiton ja nousee Hollannin ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi.

Ranskassa katseet taas kohdistuvat ensi kevään presidentinvaaleihin.

Kansallisen rintaman Marine Le Penillä on hyvät mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle, mutta voittoon asti rahkeiden ei uskota riittävän.

Le Pen tietenkin toivoo mielialojen Euroopassa ja Ranskassa kääntyvän siihen suuntaan, että se, mikä tänään tuntuu mahdottomalta, olisi huomenna mahdollista. Siksi hän riemuitsi pienen saksalaisen osavaltion vaalituloksesta.

STEFANIE LOOS reuters
Vaihtoehto Saksalle -puolueen johtaja Frauke Petry riemuitsi vaalivoitosta maanantaina Berliinissä.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen johtaja Frauke Petry riemuitsi vaalivoitosta maanantaina Berliinissä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat