Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi ei ole uusimassa väliaikaista rajasopimustaan Venäjän kanssa – Suomalaisprofessori: ”Nyt ei pitäisi tuudittautua mihinkään”

Kuuden kuukauden mittainen sopimus rajoittaa liikennettä Suomen ja Venäjän pohjoisella rajalla romahdutti idästä saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän. Nyt tilanne rajalla on vakaa.

Ulkomaat
 
Näin Norja rakentaa aitaa Venäjän rajalle
Näin Norja rakentaa aitaa Venäjän rajalle
Monia Norjan itäisimmässä kunnassa sapettaa hallituksen päätös pystyttää symbolinen aita pienelle pätkälle Venäjän vastaista rajaa.

Suomi ei neuvottele uudesta väliaikaisesta rajasopimuksesta Venäjän kanssa, kertoo sisäministeri Paula Risikko (kok). Nykyinen sopimus umpeutuu sovitusti lokakuussa.

Nykyisellä, määräaikaiseksi ja kertaluontoiseksi tarkoitetulla sopimuksella puututtiin laittomaan maahantuloon Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla sen jälkeen, kun itärajan yli saapui marras–helmikuussa 1 713 turvapaikanhakijaa. Määrä yllätti Suomen, sillä aiemmin Venäjä oli estänyt ilman asianmukaisia papereita liikkuneiden siirtolaisten pääsyn rajalle.

Nyt sopimukselle ei enää olisi tarvetta.

”Tilanne rajalla on [nyt] vakaa, mikä on todettu rajaviranomaisten kesken eri tapaamisissa”, Risikko sanoo HS:lle sähköpostitse.

”Normaalit Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistoimintasuunnitelman mukaiset tapaamiset jatkuvat entiseen tapaan.”

Uuden sopimuksen tarve kytkeytyy itärajan turvapaikanhakijamääriin. Viimeksi elokuussa ulkoasiainvaliokunnan väistyvä puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) sanoi, ettei rajasopimusta välttämättä uusita.

Rajavartiolaitoksen mukaan tilanne pohjoisella itärajalla onkin nyt palannut ”kutakuinkin normaaliksi”. Rajalle tulee enää vain muutamia turvapaikanhakijoita kuukaudessa.

”Palaamme normaalin päiväjärjestykseen. Jatkamme toimintaamme kuten ennen tämän sopimuksen voimaantuloa”, sanoo rajatarkastusyksikön päällikkö, everstiluutnantti Tuomas Laosmaa.

Rajasopimus oli Suomelle kompromissi. Sopimuskaudella Suomen ja Venäjän pohjoisen rajan ovat saaneet ylittää vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä.

Rajavartiolaitos on kuluneen viiden kuukauden aikana joutunut estämään rajanylityksen Suomesta Venäjälle 145 ihmiseltä, joista valtaosa on ollut EU:n kansalaisia.

Käytännössä turvapaikanhakijamäärät putosivat lähelle nollaa jo ennen rajasopimuksen solmimista, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käski turvallisuuspalvelu FSB:tä kiristämään turvapaikanhakijoiden valvontaa.

Rio Gandara / HS
Pakolaisryhmä saapui Sallan raja-asemalle autolla viime tammikuussa.
Pakolaisryhmä saapui Sallan raja-asemalle autolla viime tammikuussa.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) kertoo, että valiokunta saa rajasopimukseen liittyvistä asioista tietoa lähipäivinä. Salolainen johtaa puhetta valiokunnan järjestäytymiskokouksessa keskiviikkona.

”Se on aivan selvää, että tämä [rajasopimus] on ajankohtainen asia. Siihen pitää myöskin paneutua. Meidän pitää joka tapauksessa saada tieto, että mikä on faktatilanne tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen ja ministeriöiden käsitysten mukaan”, Salolainen sanoo.

Salolainen piti jo keväällä ongelmallisena sitä, että nykyinen rajasopimus on väliaikainen. Se on hänen mukaansa kuitenkin tyhjää parempi.

”Pidän [väliaikaisuutta] aika erikoisena, jopa hankalana – että pitääkö koko ajan olla varpaillaan tämän osalta.”

Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen hämmästelee, ettei uudesta sopimuksesta tällä hetkellä neuvotella. Hänen mielestään sopimus on onnistunut hallitsemaan laitonta siirtolaisuutta EU:n pohjoisimmalla rajalla, vaikka sopimus onkin ollut esimerkiksi muiden EU-kansalaisten kannalta ongelmallinen.

”Olisin olettanut, että siitä neuvotellaan”, Kivinen sanoo.

”Nykyisen sopimuksen perusteet ovat yhä olemassa – että voidaan hillitä hallitsematonta maahantuloa. Vuotava raja ei ole turvallisuuspoliittisesti toivottava Venäjänkään kannalta. [Rajanylitysten] taustalla on todennäköisesti myös ihmissalakuljetuksen tyyppistä liiketoimintaa ja korruptiota.”

Kivisen mukaan Venäjällä on yhä suuri määrä etenkin keskiaasialaisia, jotka saattaisivat esimerkiksi Venäjän taloudellisen tilanteen heiketessä kokeilla reittiä länteen. Hän muistuttaa, että Euroopan mittapuulla pakolaiskriisi jatkuu, ”eikä nyt pitäisi tuudittautua mihinkään”.

”Nyt on tulkittu, että tällä normaalilla, toimivalla rajayhteistyöllä pärjätään. Se on tietyssä mielessä paluu normaalitilaan. Mutta onko tilanne oikeasti normaali ja voiko tilanne uudestaan kärjistyä, on toinen asia.”

Kivinen uskoo, että Putinin käsky tehostaa turvapaikanhakijoiden valvontaa on voinut vaikuttaa vähentävästi esimerkiksi korruption mahdollistamaan maahantuloon. Tämä on voinut vähentää ihmissalakuljettajien mahdollisuuksia toimia.

Marras–helmikuussa Suomeen saapui idästä etenkin afganistanilaisia, pakistanilaisia, intialaisia, nepalilaisia ja syyrialaisia. Kaikkiaan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista valtaosa on ollut irakilaisia.

”On merkille pantavaa, että kansalaisuusjakauma oli hyvin kirjava – tulijoita oli yhteensä 37 eri maasta”, sanoo tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö Marko Saareks Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

”Ilmiön alkuvaiheessa tuli ihmisiä, jotka olivat asuneet Venäjällä pitkiäkin ajanjaksoja kolmesta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Ilmiön pitkittyessä kauttakulkumatkustajien osuus kasvoi.”

Rio Gandara / HS
Pakolaisryhmä saapui Sallan raja-asemalle autolla viime tammikuussa.
Pakolaisryhmä saapui Sallan raja-asemalle autolla viime tammikuussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat