Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Puola haluaa ilmastosopimuksen vastineeksi tukea hiilivoimalle – EU ei voi ratifioida sopimusta ilman kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää

Puola tuottaa valtaosan sähköstään vanhoilla ja saastuttavilla hiilivoimaloilla.

Ulkomaat
 
WOJTEK JARGILO
Puolassa sijaitsevalla Bełchatówin hiilivoimalalla on kyseenalainen kunnia olla Euroopan saastuttavin.
Puolassa sijaitsevalla Bełchatówin hiilivoimalalla on kyseenalainen kunnia olla Euroopan saastuttavin. Kuva: WOJTEK JARGILO

Budapest

Puola on valmis hyväksymään Kioton ilmastosopimuksen jatkokauden sillä ehdolla, että Euroopan unioni tukee sen uusien hiilivoimaloiden rakentamista. Puolan pääministerin kanslia kertoi asiasta tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Puolan presidentti Andrzej Duda esti viime lokakuussa yllättäen Kioton ilmastosopimusta vuoteen 2020 jatkavan Dohan lisäkauden ratifioinnin. Syyksi hän kertoi, että Puola tarvitsee lisää aikaa sopimuksen vaikutusten arviointiin.

EU ei voi ratifioida sopimuksen jatkokautta ilman kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää.

Puola tuottaa valtaosan sähköstään vanhoilla ja saastuttavilla hiilivoimaloilla. HS vieraili viime vuonna Bełchatówin hiilivoimalalla, joka on arvioiden mukaan Euroopan suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä.

Hiilivoimalla on poliittista painoarvoa, sillä se työllistää noin 100 000 ihmistä. Pääministeri Beata Szydło on kertonut julkisuudessa olevansa itsekin kaivostyöläisen tytär.

Vanhat voimalat pitää kuitenkin sulkea lähivuosina. Syynä ovat teollisuuden päästöjä rajoittavat EU-direktiivit.

Tilalle Puola haluaa rakentaa uusia, puhtaampia voimaloita. Se aikoo pitää hiilivoimalat tärkeimpänä sähköntuottajana vielä vuosia.

EU on puolestaan ollut haluton tukemaan uusien hiilivoimaloiden rakentamista. Hiilivoiman hintaa nostavat myös päästökustannusten nousu ja pankkien haluttomuus rahoittaa hiiliprojekteja, Reuters kertoo.

Kioton pöytäkirjasta sovittiin alun perin vuonna 1997. Sen tavoite on saada teollisuusmaat leikkaamaan kasvihuonepäästöjään.

Vain muutama EU-maa, kuten Italia ja Unkari, on Reutersin mukaan ratifioinut Dohassa vuonna 2012 sovitun jatkokauden, joka jatkaa Kioton sopimusta vuoteen 2020. EU:n tavoite on ollut leikata päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Puolassa nousi viime vuonna valtaan kansallismielinen konservatiivihallitus. Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus on ajautunut EU:n kanssa vastatusten jo aiemmin, kun EU-komissio alkoi tutkia Puolan kiisteltyjä uudistuksia.

Komissio on huolissaan Puolan oikeusvaltiokehityksestä.

Puola ilmoitti tiistaisen tiedotteen yhteydessä olevansa valmis ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen pian. Vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja yrittää saada lämpeneminen rajatuksi alle 1,5 asteen.

Yhdysvallat ja Kiina ratifioivat Pariisin ilmastosopimuksen viime viikolla, minkä uskotaan kannustavan muitakin maita sopimuksen ratifiointiin.

Pariisin ilmastosopimuksessa ovat mukana myös muut kuin teollisuusmaat.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat