Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuleeko mustista lampaista valtavirtaa? Puola ja Unkari puuhaavat Eurooppaan ”kulttuurista vastavallankumousta”

Unkarissa ja Puolassa eräänlainen vastavallankumous on jo alkanut, kirjoittaa HS:n Budapestin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.

Ulkomaat
 
Suvi Turtiainen
Suvi Turtiainen Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Budapestin-kirjeenvaihtaja.
Jarosław Kaczyński ja Viktor Orbán
Jarosław Kaczyński ja Viktor Orbán
Fakta

Venäjä-suhde jäytänyt välejä

 Puolan ja Unkarin tiivistynyt suhde näyttää synnyttäneen Euroopan unioniin sisäisen opposition. Maiden erilainen suhde Venäjään on kuitenkin herättänyt epäilyjä liittouman pitävyydestä.

 Unkarin Viktor Orbán pitää yllä ystävällismielisiä välejä Venäjän Vladimir Putiniin. Samalla Unkari on kuitenkin äänestänyt muun EU:n mukana Venäjän-vastaisista pakotteista.

 Puolan Jarosław Kaczyński suhtautuu Venäjään vihamielisen epäluuloisesti. Hänen kaksoisveljensä, Puolan silloinen presidentti Lech Kaczyński kuoli Venäjällä vuonna 2010 Smolenskin lentoturmassa. Kaczyńskin mukaan tapausta ei ole vielä käsitelty loppuun. Hän käyttää edelleen mustaa solmiota merkkinä surustaan.

 Tiistain yhteisesiintyminen paneelissa mahdollisesta erimielisyydestä ei ollut merkkejä. Selvä osoitus sovusta tuli paneelin jälkeen, kun Orbán palkittiin Puolan talousfoorumissa ”Vuoden miehenä”. Edellisvuonna palkinto meni Kaczyńskille.

Budapest. Parivaljakko on tapaillut pari kertaa suljettujen ovien takana. Alkuvuodesta Puolan maaseudulla ja elokuussa Unkarissa.

Mutta tiistai-iltana he astuivat yhdessä parrasvaloihin. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Puolan suurin vallankäyttäjä Jarosław Kaczyński puhuivat ensi kertaa julkisuudessa yhdessä sen jälkeen, kun Puolassa valtaan nousi Kaczyńskin johtama kansallismielinen konservatiivipuolue Laki ja oikeus.

Kansallismielisten populistijohtajien kohtaaminen Puolan talousfoorumissa Krynica-Zdrójissa oli lämmin. Myhäilevä kaksikko taputteli henkisesti itseään ja toisiaan selkään.

He näkevät itsensä – ja toisensa – Euroopan tulevaisuutena.

”Brexit on fantastinen mahdollisuus meille”, Orbán sanoi paikan päällä olleen brittilehti Financial Timesin mukaan. Paneeliin oli kutsuttu yleisöksi pieni määrä talouden ja politiikan eliittiä.

”Meillä on nyt mahdollisuus kulttuuriseen vastavallankumoukseen.”

Puola ja Unkari eivät äänekkäästä EU-kritiikistä huolimatta halua Britannian tavoin irti unionista. Syinä ovat miljardien kehitystuet ja molempien maiden kansalaisten vakaa usko unioniin.

Sen sijaan ne haluavat oman haave-EU:n nyky-EU:n tilalle.

Molemmat johtajat vastustavat liian tiivistä unionia. He haluavat unionista löyhän kansallisvaltioiden liiton.

Lisäksi he haluavat eroon ”EU:n idealisoinnista”, kuten Orbán kirjoitti mielipidekirjoituksessa saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitungissa brexit-äänestyksen jälkeen. Kaczyński on vaatinut EU:lle uutta perussopimusta.

Kaczyńskilla ei ole virallista asemaa Puolan valtionjohdossa, mutta häntä pidetään todellisena vallankäyttäjänä sekä presidentin että pääministerin takana.

Unkarissa ja Puolassa eräänlainen vastavallankumous on jo alkanut.

Entiset itäblokin maat kumosivat kommunismin vuonna 1989 ja valitsivat suunnaksi länsimaisen liberaalin demokratian.

Vuonna 2010 Unkari kääntyi päinvastaiseen suuntaan, kun Orbánin johtama Fidesz-puolue nousi valtaan perustuslain muuttamisen mahdollistavalla määräenemmistöllä. Puola näyttää nyt seuraavan samaa kehityskulkua, kun valtaan nousi viime vuonna Kaczyńskin johtama Laki ja oikeus.

EU on arvostellut molempien maiden demokratiakehitystä, sillä maat näyttävät kääntyneen jälleen pois länsimaisesta liberaalista demokratiasta ja siten myös EU:n perusarvoista.

Median ja oikeuslaitoksen vapautta on rajoitettu. Valtapuolue on lisännyt poliittista ohjausta kulttuurilaitoksia myöten molemmissa maissa.

Puolan oikeusvaltiokehityksestä on aloitettu EU:ssa virallinen tutkintaprosessi, joka saattaa johtaa äänioikeuden menettämiseen.

Unkarista ja Puolasta on tullut EU:n mustia lampaita.

Historiallinen pakolaisvuosi oli käännekohta Euroopassa. Se on heikentänyt Saksan liittokansleri Angela Merkeliä, jota vastaan Unkari ja Puola käyvät jatkuvaa varjonyrkkeilyä.

Pakolaiskriisi saattaa olla myös käännekohta, jonka jälkeen Unkarin ja Puolan visio kansallismielisten kansallisvaltioiden Euroopasta saa yhä enemmän kannattajia. Puola ja Unkari vastustavat kiivaasti maahanmuuttoa Lähi-idän maista.

Oikeistopopulistit keräävät yhä enemmän kannatusta myös läntisessä Euroopassa. Sama trendi näkyy Yhdysvalloissa, jossa presidentiksi pyrkii räyhäpopulistinen Donald Trump. Orbán ei peittele Trump-myönteisyyttään.

Länsimaiselle demokratialle olisi kohtalokasta, jos Unkarin malli leviää Puolasta länteen. Se mullistaisi Euroopan sellaisena kuin se on vuoden 1989 jälkeen tunnettu.

Orbán pitää täysin mahdollisena, että Unkarista ja Puolasta tulee lopulta osa valtavirtaa. Ne eivät aio muuttua, mutta uskovat muun Euroopan muuttuvan perässä.

”Kukaan ei voi poissulkea mahdollisuutta, että Euroopan valtavirta seuraa samaa kehitystä, jota se on yrittänyt niin kovasti estää Unkarissa”, Orbán sanoi heinäkuussa puhuessaan nuorille unkarilaisille Romaniassa.

”Tällä tavalla mustasta lampaasta tulee lauma ja poikkeuksesta sääntö.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat