Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vallattu hotelli täyttyi nopeasti sadoista pakolaisista Ateenassa – nyt sieltä ei pääse pois

Kreikka ei ole eurooppalainen kanava, josta pääsisi eteenpäin, kun tiedetään, että Balkanin reitti on suljettu.

Ulkomaat
 
Fotis Plegas G.
Iranilaisella miehellä on näkymä jaetun huoneensa parvekkeelta, mutta tulevaisuus on hämärän peitossa.
Iranilaisella miehellä on näkymä jaetun huoneensa parvekkeelta, mutta tulevaisuus on hämärän peitossa. Kuva: Fotis Plegas G.
Fakta

60 000 ihmistä jumissa

  Kreikassa on jumissa lähes 60 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa saarten järjestelykeskuksissa ja muualla vastaanottokeskuksissa.

  Viime vuonna Kreikkaan saattoi tulla tuhansia ihmisiä päivässä, mutta nyt tieto on kiirinyt, ettei sieltä pääse eteenpäin.

  Balkanin maat ovat sulkeneet rajansa, myös EU:n ja Turkin palautussopimus vaikuttaa.

Ateena. Kaksi täydellisen erilaista maailmaa törmää, kun astuu sisään hotellikolossiin, joka on muutama kilometri sivuun Ateenan Syntagma-aukiolta.

Hotelli oli joskus sellainen tyypillinen ehkä kahden tähden kaupunkihotelli, jonka halpalennolla kaupunkilomalle tullut valitsi hinnan perusteella. Liikenteen melu kuului kahden hengen huoneisiin, joissa myös oli kuuma, mutta kävellen pääsi keskustaan. Oli ravintola ja pieni baarikin, aulassa myös minisuihkulähde.

Valokyltti seinässä kertoo hotellin olleen Hotel City Plaza ja hieno 70-lukulainen HP-logo näkyy monessa paikassa edelleen, jopa tuhkakupeissa aulan pöydillä.

Hotellin entisen baarin entisellä baaritiskillä kaksi nuorta miestä tupakoi ja vierestä kuuluu lapsiryhmän eins, zwei, drei, vier, jota opettaja lausuu. Se kertoo maasta, johon moni täältä haluaisi.

Mutta tästä hotellista on vaikea lähteä.

Se täyttyi pakolaisista keväällä, kun ryhmä kreikkalaisia vapaaehtoisia perusti sen auttaakseen maahan tulleita pakolaisia. Parinkymmenen aktiivisimman vapaaehtoisen ryhmä pyörittää sitä nyt ympärivuorokautisesti, joku laittoi siihen omaa rahaakin.

Hotelli on nyt Kreikan tilanne pienoiskoossa. Talo on täynnä, mutta oikein mihinkään ei pääse.

Pelkästään tänä vuonna Kreikkaan on tullut noin 160 000 pakolaista, joista suurin osa hakee turvapaikkaa. Mutta tämä prosessi on pitkä, uuvuttava ja voi kestää jopa vuosia, kertoi Thomson Reuters Foundation elokuussa.

Aiempi Balkanin kautta kulkeva reitti on ollut keväästä alkaen tukossa, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Koko Kreikkaan on siis jäänyt jumiin vähintään kymmeniätuhansia ihmisiä.

Hotellin seitsemän kerroksen runsaassa sadassa huoneessa asuu noin 400 ihmistä muun muassa Syyriasta, Afganistanista, Irakista. Nuorin on kaksiviikkoinen.

Yksi vapaaehtoisista on työtön opettaja Nikos Vasilopoulus, joka sanoo, että toiminnassa on kyse avoimesta kokeilusta. Hän on käynyt Kreikan pakolaisleireillä ja tietää, millaista elämä siellä on.

”Meillä on eri näkökulma kuin hallituksella, joka haluaa lähettää heidät kauas keskustoista leireille. Me haluamme heidän olevan näkyvissä yhteiskunnassa. Jos he ovat näkymättömissä, se ei ole mikään ratkaisu tähän ongelmaan”, Vasilopoulus sanoo.

”Tavoite on saada hallitus muuttamaan toimintaansa niin, että nämä ihmiset voisivat asua keskellä asutusta. Vain silloin he voivat sopeutua.”

Hän uskoo, ettei pakolaisongelma ole ohimenevä, vaan pysyvä ilmiö ja se tulee jakamaan EU-maita vielä entisestään.

Nyt City Plazassa asukkaat huolehtivat itse mahdollisimman paljon asumisestaan kuten siivouksesta, ruuanlaitosta ja järjestyksestä. Hotelli on rähjääntynyt vuosien käyttämättömyydessä, hissi ei toimi ja siellä on kuuma. Käytävillä selviää, että jotkut pysyvät huoneissaan koko päivän.

Hotelli ei ole tässä käytössä laillisesti, se on tavallaan vallattu. Taustalla on mutkikas juridinen vyyhti, johon kuuluu konkurssi, maksamattomia palkkoja ja omistaja, joka ei voi tilanteelle mitään.

Fotis Plegas G.
Hotelli on vallattu ja mutkikkaan oikeusprosessin vuoksi sen omistaja ei voi tilanteelle juuri mitään.
Hotelli on vallattu ja mutkikkaan oikeusprosessin vuoksi sen omistaja ei voi tilanteelle juuri mitään.

Mitä hotellin asukkaat sitten voivat tehdä?

”Suoraan sanottuna ei mitään. Jos heillä on rahaa, he voivat maksaa salakuljettajille ja koettaa ylittää rajat laittomasti. Esimerkiksi Korfun kautta pääsee Italiaan”, sanoo Vasilopoulus.

Yksi asukkaista on iranilainen nuori mies, joka lähti maastaan, ettei joutuisi armeijaan. Hän sanoo olevansa maansa hallitusta vastaan ja uskoo, että olisi saattanut armeijassa joutua ampumaan esimerkiksi mielenosoittajia. Ja kun ei mene armeijaan, ei saa töitä, ei voi opiskella eikä voi tehdä oikein mitään. Hän sanoo olevansa myös ateisti, mikä ei ole helppoa Iranissa.

”Minulla ei ole mitään elämää siellä”, mies sanoo.

Mies on hakenut turvapaikkaa Kreikasta ja aika kuluu nyt päätöstä odotellessa. Hän sanoo olevansa kiirastulessa, josta matka jatkuu joko taivaaseen tai helvettiin.

”Minulla ei ole mitään aavistusta, missä olen vuoden päästä. Toivoisin olevani USA:ssa. Nyt olen jumissa täällä, ei ole mitään paikkaa mihin mennä.”

Jos hän palaisi Iraniin, hän sanoo ensiksi joutuvansa kuulusteluihin ja sitten puoleksi vuodeksi vankilaan laittomasta rajanylityksestä, mikä haittaisi myös hänen perheensä elämää.

”En ole kovin optimistinen tilanteesta, se on tosi epäreilu. Jos tilanne pysyy, en tiedä, miten sen kestän.”

Suurlähettiläs: Pakolaiset jäävät nyt Kreikkaan loukkuun

Kreikka ei ole enää portti muualle Eurooppaan. Maahan tulee enää vain kymmeniä tai sata uutta tulijaa päivässä, sanoo Suomen suurlähettiläs Ateenassa Pauli Mäkelä. Maassa on nyt noin 57 000 ihmistä, joista suuri osa turvapaikanhakijoita.

”Kaikki me katsomme nyt Turkkiin päin, mitä se aikoo ja mitä se tekee EU:n kanssa. Sieltä on kuulunut uhkailuja, että portit aukeavat taas Kreikkaan päin. En oikein jaksa uskoa siihen enää, sillä myös sosiaalinen media on pakolaisten käytössä tai ainakin tieto leviää, että Kreikkaan jää tällä hetkellä loukkuun”, Mäkelä sanoo.

”Kreikka ei ole eurooppalainen kanava, josta pääsisi eteenpäin, kun tiedetään, että Balkanin reitti on suljettu. Se on myös pitänyt. Vuotokohtia ei ole ilmennyt, vaikka sellaista on pelätty.”

Noin 7 000 ihmistä olisi valmiina lähtemään Kreikasta EU:n sisäisiin siirtoihin, mutta menettely ei ole oikein vetänyt. Vain noin 4 000 on lähtenyt Kreikasta ja Italiasta. Suomi on heitä saanut noin 400.

”EU:ssa tämä asia on jakanut mielipiteitä ja tietyt maat Keski- ja Itä-Euroopassa ovat kokonaan kieltäytyneet tästä.”

Kreikassa taas turvapaikkakäsittely on hyvin hidasta.

Miten tilanne sitten saattaisi purkautua?

”Kreikka odottaa vastaantuloa EU-kumppaneilta sisäisten sijoitusten ohjelmassa, mutta se etenee hitaasti ja vaatii järjestelyjä. Yksi tapa on, että Kreikastakin koetetaan palauttaa tiettyihin maihin, mutta siinäkin on ongelmansa. Esimerkiksi Pakistan ei ole ottanut kansalaisiaan takaisin. Jonkin verran vapaaehtoisia lähtee aina”, Mäkelä pohtii.

Hän pitää hienona sitä tapaa, miten Kreikka on valtavan ilmiön kanssa toiminut. Maan läpi kulki viime vuonna noin miljoona ihmistä.

”He ovat ottaneet osaa myötätunnolla, vaikka maa elää vaikeita aikoja sosiaalisesti. Sosiaaliturva on aika olematon, palkkoja on leikattu ja on korkea työttömyys sekä paljon näköalattomuutta. Maahanmuuttoa ei kuitenkaan näistä syytetä kuten monessa populistisemmassa poliittisessa ilmastossa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat