Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomi halutaan Venäjällä pitää puolueettomana Itä-Euroopan maana, eikä siitä aiota joustaa

Krimin miehityksestä lähtien Venäjän valtiojohtoisen median pysyvään ohjeistukseen on kuulunut pyrkimys edistää Suomen asemaan liittyviä poliittisia tavoitteita, kirjoittaa toimittaja Jarmo Mäkelä.

Ulkomaat
 
Jarmo Mäkelä
Kirjoittaja on toimittaja, joka seuraa, mitä Venäjän media kertoo Suomesta.

Suomessa ajatellaan, että Suomi kuuluu länteen, sen paikka on EU:ssa ja että se luetaan Pohjoismaihin. Väärin. Suomen oikean geopoliittisen viiteryhmän muodostavat Ukraina, Moldova ja Georgia, sanoo venäläinen asiantuntija.

Ulkopoliittisen instituutin selvitystä Venäjän muuttuvasta roolista Suomen lähialueilla käsiteltiin Venäjän mediassa poikkeuksellisen laajasti. Ja mikä erikoisinta, suomalaista keskustelua piinannut johtopäätösten ja suositusten tahallinen vääristely puuttui lähes tyystin.

Raportissa eritellään kymmenen Venäjän politiikan piirrettä, joista Suomen tulisi erityisesti olla huolissaan.

Niistä yksi varoittaa ”kohdemaiden sisäpolitiikkaan ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisesta”. Juuri tämä kohta näyttää Suomessa saaneen Putinin ystävät takajaloilleen – heidän joukossaan ne poliitikot, jotka eivät selvästikään olleet raporttia edes lukeneet.

Venäjän mediaa seuraavalle tutkijoiden havainto ei ollut yllätys. Krimin miehityksestä lähtien Venäjän valtiojohtoisen median pysyvään ohjeistukseen on kuulunut pyrkimys edistää Suomen asemaan liittyviä poliittisia tavoitteita. Niitä ovat Suomen irrottaminen Washingtonin ja Brysselin ohjauksesta, Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ehkäiseminen sekä Suomen Nato-jäsenyyden vastustaminen.

Nyttemmin tuomittavien hankkeiden joukkoon on lisätty valmisteilla oleva Suomen ja Yhdysvaltain puolustustekninen yhteistyösopimus. Laatulehti Kommersant lähetti elokuun lopulla toimittajansa Venäjän duumaan selvittämään, mitä hankkeesta siellä ajateltiin.

Kävi ilmi, että Suomea pidetään petturina. Suomi on kyllä yrittävinään parantaa suhteita Venäjään, muttta valmistelee samalla sotilassopimusta Yhdysvaltain kanssa. Tällainen askel ei jää ilman vastausta, lehdelle vakuutettiin. Voi hyvin olla, että kohta tulee rajalle lisää rautaa.

Toisen laatulehden Vedomostin haastattelema asiantuntija paljasti, että sopimus onkin Suomelle eräänlainen Nato-jäsenyyden korvike. Hän kuitenkin lohdutti lukijoita muistuttamalla, ettei sopimus takaa Suomen turvallisuutta edes muodollisesti. Kaikki on siis yhä mahdollista.

Se, mitä Venäjä vastustaa, on ollut hyvin tiedossa. Sen sijaan on ollut epäselvää, mitä vaihtoehtoa se tarjoaa vastustamiensa hankkeiden tilalle. Vastauksen antoi Nezavisimaja gazeta verkkosivullaan 31. elokuuta.

Kirjoittajana oli Moskovan valtionyliopiston dosentti ja arvostettu turvallisuuspoliittinen kommentaattori Aleksei Fenenko. Hän vastasi aloitteeseen, jonka Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmaier oli tehnyt 26.8. ja jota liittokansleri Angela Merkel oli asettunut kannattamaan pari päivää myöhemmin.

Kyse on Eurooppaan sijoitettuja tavanomaisia asevoimia koskevan sopimuksen uusimisesta. Entisestä ns. TAE-sopimuksesta Venäjä oli irtautunut jo vuonna 2007. Nyt Saksa esitti uuden sopimuksen valmistelun aloittamista puhtaalta pöydältä ilman ennakkoehtoja.

Fenenkon mielestä ajatus oli naurettava. Venäjä voisi osallistua tällaisiin neuvotteluihin vain, jos sen asettamat kaksi ennakkoehtoa hyväksyttäisiin.

Ensinnä Venäjän on saatava ehdottomat takuut siitä, että neljä maata – Suomi, Ukraina, Moldova ja Georgia – julistetaan puolueettomiksi. Toiseksi Naton on sitouduttava siihen, ettei Itä-Euroopan Nato-maihin sijoiteta suuria joukkoja eikä ydinaseita. Fenenkon mukaan nämä ovat Venäjälle ”strategisia tavoitteita”, joista sen ei pidä luopua millään verukkeella.

Marsalkka Mannerheimin muistolaatan kohtaloksi on varmistumassa siirto Zaharjevskaja-kadun seinältä Pietarin veistosmuseon varastoon. Samalla farssiksi muodostuneen näytelmän taustoista on saatu uutta tietoa.

Vedomostin 2.9. haastattelema arvostettu politiikan tutkija Nikolai Petrov kertoi, että laatan paljastanut Sergei Ivanov oli itsekin todella halunnut pois presidentin hallinnosta. Hän tahtoi suurlähettilääksi Suomeen ja oli siksi alkanut rakentaa siltoja maiden välille.

Toisen politiikan tutkijan Aleksei Makarkinin mukaan muistolaatalla haluttiin vain palvella aatteellista ja poliittista kasvatusta sekä imperiaalisen identiteetin muodostamista. Näin se asettui samaan linjaan esimerkiksi Stalinin rintakuvan paljastamisen kanssa.

Poliittisista syistä harrastettavaan historian näpelöintiin liittyy kuitenkin salakareja, joista yhteen Ivanov törmäsi, arveli Makarkin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat