Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Turvapaikanhakijoiden määrä väheni – Pohjoismaiden rajatarkastuksille ei näy silti loppua

Pohjoismaissa turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt selvästi. Maiden maahanmuuttoministerit eivät lupaa silti rajojen aukeamista. Maat esittivät Lundin kokouksessa yhteisen protestinsa Unkarille.

Ulkomaat
 
Björn Lindgren / TT
Matkustajien henkilöllisyydet tarkistettiin Kastrupin juna-asemalla Tanskassa tammikuussa.
Matkustajien henkilöllisyydet tarkistettiin Kastrupin juna-asemalla Tanskassa tammikuussa. Kuva: Björn Lindgren / TT

Lund

Väliaikaisille tarkoitetuille rajatarkastuksille Pohjoismaissa ei näy edelleenkään selvää loppua. Se oli viesti, kun Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit tapasivat perjantaina Ruotsin Lundissa.

Kokous osuu aikaan, jolloin on kulunut liki tarkalleen vuosi siitä, kun suuri joukko turvapaikanhakijoita alkoi kulkea Saksasta Tanskan läpi kohti Ruotsia ja sitten Suomea.

Nyt tilanne on täysin toinen kuin tuolloin. Suurimman vastuun kantaneessa Ruotsissa tulijoiden määrä oli viime syksynä suurimmillaan noin 10 000 viikossa. Nyt Ruotsiin tulee enää viitisensataa turvapaikanhakijaa viikoittain ja Tanskaan noin 50.

Tämä ei ole maiden ministerien mukaan yksin syy poistaa rajatarkastuksia.

”Tarkastukset voidaan poistaa vasta, kun olemme varmoja siitä, ettei viime syksyn kaltainen tilanne toistu”, sanoi Ruotsin maahanmuuttoministeri Morgan Johansson kokouksen päätyttyä.

”Olemme kuluneen vuoden aikana oppineet, että kehitys voi olla hyvin nopeaa. Viime vuonna tähän aikaan Ruotsiin tuli ehkä parituhatta turvapaikanhakijaa viikossa, mutta sitten parin viikon päästä kymmenentuhatta. Kehityksen ennustaminen on hyvin vaikeaa”, Johansson sanoi.

Tanskan integraatio- ja asuntoministeri Inger Støjberg oli samoilla linjoilla.

”Teemme kaikkemme, ettemme aseta Tanskaa samaan tilanteeseen kuin viime syksynä.”

Ruotsi aloitti väliaikaiset rajatarkastukset Tanskan-vastaisella rajallaan viime marraskuussa ja erilliset henkilöpapereiden tarkastukset joukkoliikennevälineissä jo Tanskan puolella tammikuussa. Tanska seurasi perässä väliaikaisilla rajatarkastuksilla Saksan-rajallaan.

Linjaukset rajamuodollisuuksien kiristämisestä aloittivat uuden ajan Pohjolassa: maiden välillä oli vallinnut vapaa liikkuvuus 1950-luvulta lähtien.

Tällä haavaa tarkastukset ovat voimassa molemmissa maissa marraskuun alkupuolelle. Tämän jälkeisestä ajasta on ministerien mukaan liian aikaista sanoa. Tilannetta arvioidaan syksyn aikana.

Ratkaisevaa on Johanssonin mukaan muun muassa se, miten tilanne kehittyy Saksassa. Maassa on ollut tuhansittain vielä rekisteröimättömiä turvapaikanhakijoita. Huolena on, että rekisteröimättömät turvapaikanhakijat jatkaisivat matkaansa pohjoiseen.  

Suomessa Ruotsin ja Tanskan linjauksia rajapolitiikasta seurataan tarkasti. Rajamuodollisuudet vaikuttavat suoraan siihen, miten helppoa turvapaikanhakijoiden on kulkea Suomeen.

”Asialla on suuri merkitys, sillä tarkastukset hillitsivät Suomeen tuloa”, sanoi sisäministeri Paula Risikko (kok), joka edusti Suomea kokouksessa.

Hän toivoi, että mikä muiden maiden päätös onkin, Suomi saisi siitä tiedon hyvissä ajoin. Risikko korosti myös vapaan liikkuvuuden arvoa on painotettava.

”Ymmärrän oikein hyvin viime syksyn tilannetta ajatellen sen, että tähän päädyttiin, mutta pitää muistaa aina isompi kuva”, hän sanoi. 

Pohjoismaat esittivät kokouksessa myös yhteisen protestinsa Unkarille. Ne vaativat EU:n komissiolle osoitetulla kirjeellä, että komissio hätistelee Unkarin noudattamaan Dublinin sopimusta. Sopimus määrittelee, millä maalla on vastuu kustakin turvapaikkahakemuksesta.

Unkari ilmoitti toukokuussa, ettei se enää ota takaisin sinne sopimuksen nojalla palautettavia turvapaikanhakijoita. Tämä suututtaa nyt ennen muuta Ruotsissa, missä Unkariin palautusta odottaa noin tuhat turvapaikanhakijaa.

”Sääntöjen on koskettava samalla tavalla kaikkia”, sanoi Ruotsin Johansson.

Hän totesi, että maat odottavat nyt EU-komission toimivan asiassa. Ja jos ei tyydyttävää vastausta Unkarilta saada, on mahdollisuutena viedä asian EU-tuomioistuimeen.

Tanskassa Unkariin palautusta odottaa noin noin 300 ihmistä. Muissa Pohjoismaissa määrät ovat hyvin pieniä.

Suomessa korkein hallinto-oikeus jäädytti palautukset Unkariin keväällä, koska Unkarin turvapaikkajärjestelmää ei pidetty kestävänä. Risikko pitää mielenkiintoisena, että Suomen linja kysymyksessä on toinen kuin Ruotsin. Hän korostaa, että linjaukset ovat korkeimman hallinto-oikeuden käsissä.

Pohjoismaista linjaa ei ole

Pohjoismaiden tekemissä turvapaikkapäätöksissä on suuria eroja.

Suomen kannalta tärkein lähtömaa on Irak, koska valtaosa Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on irakilaisia. Ruotsilla on selvästi lempeämpi linja irakilaisten turvapaikkapäätöksissä kuin Suomella ja Norjalla.

Ruotsin tänä vuonna tekemistä päätöksistä noin puolet on ollut myönteisiä, kun tiukkaa linjaa pitävällä Norjalla myönteisten päätösten osuus on ollut vain kymmenen prosenttia.

Suomen linja taas on kääntynyt päälaelleen tämän vuoden aikana. Vielä alkuvuodesta Suomi oli lempeämpi kuin Ruotsi, mutta Suomen linja kiristyi huomattavasti kevään ja kesän aikana. Koko kuluvan vuoden tilastoja katsottaessa Suomi sijoittuu siksi Ruotsin ja Norjan väliin. Jos taas katsotaan tilastoja kesäkuukausilta, Suomi on omaksunut lähes yhtä tiukan linjan kuin Norja.

HS ei saanut Tanskasta maakohtaisia kuukausitilastoja turvapaikkapäätöksistä.

Suomen kiristynyttä turvapaikkalinjaa on perusteltu sillä, että Suomen linjan on oltava sama kuin muissa Pohjoismaissa. Tähän on vedonnut muun muassa valtiovarainministeri, entinen sisäministeri Petteri Orpo (kok). Tilastojen valossa tällaista yhteistä pohjoismaista linjaa ei kuitenkaan ole, tutkitaanpa sitten irakilaisten tai kaikkien hakijoiden päätöksiä.

Kaikkien tänä vuonna tehtyjen turvapaikkapäätösten vertailussa Suomi näyttäytyy huomattavasti muita tiukempana maana. Tässä vertailussa lempeimmiltä näyttävät Tanska ja Ruotsi. Tämä vertailu ei kuitenkaan tee oikeutta Suomen linjalle, sillä eroja selittävät osittain hakijoiden lähtömaat.

Suomea lukuun ottamatta kaikkiin muihin Pohjoismaihin eniten turvapaikanhakijoita on tullut Syyriasta. Suomeen sen sijaan on tullut eniten hakijoita Irakista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat