Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruotsin turvallisuusselvitys pelottelee kaksi vuosisataa kestäneen rauhan särkymisellä – Suomenkin pitää seurata Nato-keskustelun uutta kierrosta

Suomessa kannattaa olla tarkkaavaisena, kun Ruotsin Nato-keskustelun uusi kierros pyörähtää käyntiin.

Ulkomaat
 
Kari Huhta Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.
Marit Hommedal / NTB Scanpix
Ruotsi kutsuttiin ensimmäisen kerran Naton sotaharjoitukseen, kun puolustusliitto harjoitteli sukellusveneiden torjuntaa Pohjanmerellä 2015.
Ruotsi kutsuttiin ensimmäisen kerran Naton sotaharjoitukseen, kun puolustusliitto harjoitteli sukellusveneiden torjuntaa Pohjanmerellä 2015. Kuva: Marit Hommedal / NTB Scanpix

Sotilaallinen konflikti Itämerellä on epätodennäköinen, mutta jos sellainen syttyy, on todennäköisin ja vaarallisin skenaario Venäjän hyökkäys Baltiaan. Ruotsi olisi silloin yksi sotatoimien ensimmäisistä kohteista. Sotilasliitto Nato haluaisi käyttää Ruotsin aluetta ja ilmatilaa, ja Venäjä vastaavasti estää niiden käytön.

Tilannekuvaus ei ole lainkaan uusi sotilaiden arvioissa Itämeren alueen turvallisuudesta, mutta perjantaina Ruotsissa julkistettu puolustuspolitiikan selvitys nostaa sen myös julkisen keskustelun kärkeen. Ruotsalaisille syntyy kuva, että kahden rauhan vuosisadan jälkeen he ovatkin kriisin eturintamassa.

Tällainen keskusteluasetelma ei varmasti ollut Ruotsin demarihallituksen tavoite, kun se taipui pääoppositiopuolueiden toiveeseen teettää selvitys Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.

Hallituksesta riippumattomaksi selvityksen tekijäksi valittiin sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä toiminut suurlähettiläs Krister Bringéus.

Nyt, kun Bringéuksen selvitys on julki, edessä on uusi ja todennäköisesti hyvin äänekäs kierros väittelyssä Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

Sekä demari- että porvarihallitukset ovat aiemmin tukahduttaneet vaatimukset ruotsalaisesta Nato-selvityksestä.

Vaatimukset on nähty osin syystäkin jäsenyyden kannattajien yrityksinä edistää asiaansa. Inspiraationa ovat voineet olla Suomessa tehdyt selvitykset, joista yksikään ei ole päätynyt kovin kielteiseen johtopäätökseen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.

Niinpä Ruotsin uutta hanketta ei kutsuttu Nato-selvitykseksi. Naton arviointi käärittiin Etyjin, YK:n ja EU:n arvioinnin sisään, niin kuin Suomessakin ulkopoliittisissa puheenvuoroissa usein tehdään.

Hankkeen olemus tuli kuitenkin selväksi selvityksen julkistamistilaisuudessa, joka muuttui alkutahtien jälkeen puna-vihreän hallituksen ja opposition porvaripuolueiden täysimittaiseksi Nato-riidaksi.

Vahvimmin perinteisellä liittoutumattomuuden linjalla oli ulkoministeri Margot Wallström, joka ei löytänyt Bringéuksen selvityksestä muuta hyvää sanottavaa, kuin että se oli ”arvokas”.

Wallström vaati, ettei Ruotsin sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tehdä puoluepoliittista kysymystä, mutta hän oli myöhässä. Porvaripuolueet ovat olleet yhdessä Nato-jäsenyyden kannalla jo viime vuodesta lähtien ja antoivat kantansa myös kuulua.

Puolustusministeri Peter Hultqvist vuorostaan painotti Wallströmin tavoin, ettei Ruotsin sotilaallisen liittoutumattomuuden linja ole muuttumassa, mutta kahden demariministerin puheissa kuului myös hallituspuolueen sisäinen jännite puolustuspolitiikasta.

Hultqvist löysi aika paljon hyvää sanottavaa uudesta selvityksestä. Hän yksilöi Ruotsin puolustuspolitiikan kansainvälisen verkottumisen yksityiskohtia. Wallström keskittyi yhteistyöhön Etyjissä ja YK:ssa.

Suomessa kannattaa olla aika tarkkakorvaisena, kun Ruotsin Nato-keskustelun uusi kierros pyörähtää käyntiin.

Asetelma ei ole niin jähmettynyt kuin miltä se voi vaikuttaa. Vajaat kaksi vuotta sitten julkistetussa edellisessä turvallisuuspoliittisessa selvityksessä suurlähettiläs Tomas Bertelman ei vielä voinut arvioida Nato-jäsenyyden vaikutuksia lainkaan. Hän saattoi vain päätellä, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö riitä, ja maiden pitäisi selvittää Nato-jäsenyyden vaikutus.

Nyt se on selvitetty. Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole sen myötä muuttunut, mutta jos se muuttuu, tarkoittaa se puolueiden keskenään valmistelemaa uutta konsensusta, ja muutos tapahtuu kertaheitolla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat