Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rajatarkastukset uuvuttavat Skånessa – Sabine Andersen muuttaa takaisin Tanskaan, koska työmatkasta Juutinrauman sillalla tuli mahdoton

Ulkomaat
 
Jacob Crawfurd
”Ihmiset puhuvat, että matkustaminen oli helpompaa ennen siltaa, kun matkustimme lautalla.”
”Ihmiset puhuvat, että matkustaminen oli helpompaa ennen siltaa, kun matkustimme lautalla.” Kuva: Jacob Crawfurd

Kööpenhamina/Malmö

Enää ei vain kestänyt matkakaaosta, Sabine Andersen huokaa.

32-vuotias tanskalainen istuu lounastauolla Kööpenhaminan Nørrebron auringossa ja kertoo, miksi hän on juuri myynyt unelmatalonsa Ruotsin puolella ja ostanut uuden kotimaastaan.

Andersenin aikomuksena oli rakentaa tulevaisuuttaan Ruotsissa, ja täydellinen koti löytyi seitsemän vuotta sitten Malmöstä. Työmatka Kööpenhaminaan sujui verraten helposti tunnissa.

Nyt matkan kesto on kuitenkin noin kaksinkertaistunut, sillä Ruotsin kiristyneet rajamuodollisuudet hidastavat liikennettä.

”Emme vain enää kestäneet. Jatkuvasti saa stressata siitä, milloin pääsee kotiin”, Andersen sanoo muuttoaikeistansa.

Ruotsi aloitti rajatarkastukset Malmössä viime marraskuussa ja erilliset henkilöpapereiden tarkastukset jo Tanskan puolella tammikuussa.

Taustalla oli tilanne, jossa turvapaikanhakijoita tuli enimmillään 10 000 viikossa.

Nyt tarkastuksia on takana yli puoli vuotta, ja turvapaikanhakijoiden tulo on tyrehtynyt. Tarkastukset silti jatkuvat. Monen paikallisen työmatkaajan kärsivällisyys alkaa Andersenin tavoin loppua.

Kööpenhaminasta Malmöhön matkatessa junaa pitää vaihtaa kertaalleen Kööpenhaminan lentokentällä, toisin kuin ennen. Lisäksi juna seisoo toisten tarkastusten vuoksi Malmössä Hyllien puolella.

Myöhästymiset ovat arkea. ”Koko Juutinrauman alue hajotetaan tällä tavalla. Tuntuu kuin olisimme menneet 20 vuotta takaisinpäin ajassa”, Andersen sanoo.

Yksittäisten matkustajien ongelmat ovat osa suurta huolta Juutinrauman rannoilla: Etelä-Ruotsin Skånen ja Kööpenhaminan alueen työmarkkinat ovat yhdistyneet laajasti sen jälkeen, kun Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000. Idea kaksoiskaupungista on ruokkinut talouskehitystä alueella.

Tuo kehitys uhkaa nyt rakoilla, kun vapaata liikkuvuutta on rajoitettu rajalla.

Alueen taloutta ja työmarkkinoita analysoiva Öresundsinstitutet laskee, että Juutinrauman yli kulkijat viettävät nyt päivittäin noin 6 600 tuntia aiempaa enemmän matkalla. Se vastaa 833:a kokonaista työpäivää Ruotsissa.

”Alussa melko monet ajattelivat, että tämä on väliaikaista. Nyt tunnelma on muuttunut, kun tiedossa on, että tarkastukset jatkuvat ainakin marraskuuhun saakka – – Uskon, että syksyllä yhä useampi muuttaa joko työpaikkaa tai kotipaikkaansa”, sanoo pääanalyytikko Britt Andresen Öresundsinstitutetista

Noin 17 000–18 000 skånelaista on viime vuosina käynyt töissä Tanskan puolella päivittäin, laskee Skånen aluehallinnon puheenjohtaja Henrik Fritzon.

Alueelle työpaikat ovat erittäin tärkeitä. Työttömyys on korkeampaa kuin keskimäärin Ruotsissa. Ilman Kööpenhaminaa tilanne olisi vaikea.

Fritzon tai kukaan ei osaa vielä tarkasti sanoa, miten paljon tarkastukset ovat vaikuttaneet kokonaisuudessaan. Junamatkat Juutinrauman yli ovat silti vähentyneet alkuvuonna selvästi, esimerkiksi Tanskan valtion junayhtiön DSB:n junissa 12 prosenttia viime vuodesta.

Kaksoiskaupunkikehitys kärsii, sanoo myös Fritzon.

”Ainakin lyhyellä aikavälillä niin on, mutta toivon, että pitkällä aikavälillä tämä ei vaikuta kovin paljoa ja tarkastukset jäävät lyhyiksi.”

Tarkastuksiin on luvattu jo jonkin aikaa tehostusta ja junavuoroihin tihennystä. Muutoksia odotetaan silti yhä.

Joissakin alueen yrityksissä on katsottu tarpeelliseksi helpottaa itse työntekijöiden stressiä. Esimerkiksi Tanskassa toimiva lääkeyritys Ferring on vuokrannut ruotsalaistyöntekijöilleen bussin, jolla he välttävät ajelun junalla.

Sabine Andersen kertoo, että yksin hänen lähipiirissään neljä ihmistä on vaihtanut tarkastusten takia joko työtä tai asuinkaupunkia.

Andersen itse ryhtyi ensin keväällä kulkemaan miehensä kanssa töihin sillan yli autolla. Sekin oli silti vaikeaa, kun tulemiset ja menemiset piti aina sopia. Kumpikaan ei voinut mennä omiin iltamenoihinsa.

”Ihmiset puhuvat nyt, että matkustaminen oli helpompaa ennen siltaa, kun matkustimme lautalla”, Andersen sanoo.

Tausta: Turvapaikanhakijoiden tulo tyrehtyi

Malmön asemalla näky on näinä päivinä hyvin erilainen, kuin vielä vuodenvaihteessa.

Viime syksyn kiivaimpina viikkoina Ruotsiin tuli 10 000 turvapaikanhakijaa, moni juuri Malmön kautta. Asema oli täynnä uutta kotia etsiviä tulijoita ja näiden auttajia.

Nyt penkit asemalla ovat tyhjiä. Tulijoita on enää noin 500 viikossa. Vuoden loppuun mennessä Ruotsin maahanmuuttovirasto odottaa 30  000– 50 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna tulijoita oli noin 163 000.

Taustalla on paitsi Ruotsin kiristynyt rajavalvonta, myös täyskäännös turvapaikkapolitiikassa. Pysyviä oleskelulupia saa enää harva, toisin kuin ennen. Lisäksi perheidenyhdistämistä on vaikeutettu monella tavalla. Ruotsi on halunnut lähettää viestin, ettei Ruotsiin kannata tulla.

Myös EU:n pakolaissopimus Turkin kanssa on hillinnyt tulijoiden määrää.

Rajamuodollisuuksia ei muuttuneesta tilanteesta huolimatta pureta vielä. Molempia eri tarkastuksia on tällä haavaa määrä jatkua ainakin marraskuun alkupuolelle saakka. Tilannetta arvioidaan syksyn aikana.

"Tarkastukset voidaan poistaa vasta, kun olemme varmoja siitä, ettei viime syksyn kaltainen tilanne toistu", sanoi Ruotsin maahanmuuttoministeri Morgan Johansson Pohjoismaiden maahanmuuttoministerien kokouksessa perjantaina.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat