Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkija kritisoi siirtolaisten karkoituksia: ”Järjestelmä kannustaa siirtolaisuuteen ja samaan aikaan tekee siitä rangaistavaa”

Globalisaatio kannustaa siirtolaisuuteen mutta rankaisee siitä, sanoo tutkija Shahram Khosravi.

Ulkomaat
 
Sami Kero / HS
”Rajat eivät ole Jumalan antamia vaan ihmisten luomia”, sanoo sosiaaliantropologi Shahram Khosravi.
”Rajat eivät ole Jumalan antamia vaan ihmisten luomia”, sanoo sosiaaliantropologi Shahram Khosravi. Kuva: Sami Kero / HS
Kuka?

Ruotsalaistunut tutkija Iranista

 Shahram Khosravi pakeni Iranista 1980-luvulla.

 Sosiaaliantropologi, apulaisprofessori Tukholman yliopistossa.

 Teoksista suomeksi julkaistu kirja ”Laiton” matkaaja, joka kertoo hänen omasta paostaan ja rajojen vallasta.

Irakilaisia käännytetään, afganistanilaisia käännytetään, somalialaisia ja monia muita käännytetään. Sitä tapahtuu päivittäin nyt Suomessa, Ruotsissa ja muissa EU-maissa, kun turvapaikanhakijoita lähetetään kiristetyn linjan mukaisesti takaisin kotiin.

”Usein sitä kotia ei ole”, sanoo siirtolaisuuden tutkija Shahram Khosravi. ”Karkotetut palaavat yleensä pahempiin oloihin kuin, mistä lähtivät”.

Konfliktialueelle jäänyt asunto on saatettu tuhota tai vallata. Palaajaa vaanivat samat vanhat vaarat. Usein omaisuus on myyty tai niskassa painavat velat, joita on otettu pakomatkaan Eurooppaan.

Tämä selittää Khosravin mukaan tutkimusta, jonka mukaan suuri osa Afganistaniin palautetusta lähtee pian siirtolaiseksi uudelleen. Ei välttämättä Eurooppaan, mutta jonnekin.

”Karkotukset eivät lopeta siirtolaisuutta”, Khosravi sanoo.

Khosravi ei ota kantaa Suomen tai muiden maiden viranomaispäätöksiin. Hän tutkii siirtolaisuutta ilmiönä, myös omakohtaisesti.

Khosravi on kotoisin Iranista, mutta pakeni maasta 1980-luvulla Iranin ja Irakin välisen sodan aikaan. Hän päättyi Ruotsiin ja työskentelee nyt sosiaaliantropologian tutkijana ja apulaisprofessorina Tukholman yliopistossa.

Hän vieraili Helsingissä puhumassa seminaarissa, joka liittyi juuri julkaistuun Karkotetut-kirjaan ja -valokuvanäyttelyyn.

Khosravin mielestä keskustelussa siirtolaisuudesta kuuluu historian unohtaminen. Kansainvaellukset ovat yhtä vanhoja kuin ihminen. Sen sijaan kansallisvaltio on nuori ajatus. Euroopassa ajattelu vahvistui vasta 1800-luvun jälkipuolella.

Nyt nationalismi ja rajojen taakse linnoittauminen nostavat taas päätään. Se tapahtuu samaan aikaan, kun maailmaa muokkaa talouden globalisaatio, joka tarkoittaa rahan, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten kiihtyvää liikkumista yli rajojen.

”Se on aikamme paradoksi. Meillä on järjestelmä, joka kannustaa siirtolaisuuteen ja samaan aikaan tekee siitä rangaistavaa”, Khosravi sanoo.

Siirtolaisuudesta vain osa on pakolaisuutta. Kansainvälistynyt maailma tuottaa ihmisiä, joiden arkielämä ei rajoitu yhteen valtioon. Ihmiset hakevat muualta parempaa elämää, uusia työ- tai opiskelumahdollisia.

Internetin tuoma lisääntynyt tieto mahdollisuuksista muualla ajaa ihmisiä köyhemmistä maista Eurooppaan. Suomesta muutti ulkomaille yli 16 000 ihmistä viime vuonna. Vain toinen näistä ilmiöistä nähdään yleensä ongelmaksi.

Suomi yrittää nyt olla mahdollisimman houkutteleva ulkomaisten firmojen liikemiehille. Ja yrittää olla mahdollisimman vähän houkutteleva sotaa pakeneville ihmisille.

Myös kyvykäs liikemies voi joutua pakenemaan sotaan. Syyriasta pakenee lääkäreitä, juristeja, yritysjohtajia, jotka ovat olleet työllistäjiä, talonomistajia, älypuhelimen käyttäjiä.

Rajalla heistä tulee jotain muuta: laittomia, epäiltyjä, pidätettäviä.

”Siirtolaisten identiteetille tämä on iso asia. Olet ollut joku, jolla on asema yhteiskunnassa. Yhtäkkiä sinusta tulee ongelma”, Khosravi sanoo.

Yrittäessään asettua uuteen maahaan tulija kuulee itsestään puhuttavan päivittäin, yleensä osana maahanmuutto-ongelmaa.

”Miten voi odottaa kotoutumista, jos yhteiskunta panee sinut näkemään itsesi ongelmana?”

Khosravi huomauttaa, ettei siitä ole kauan, kun rajattomuus oli haave. Vielä runsaat 25 vuotta sitten Euroopan itäblokin maissa, esimerkiksi Unkarissa, unelmoitiin, että tulisi päivä, jolloin rajan yli pääsisi länteen. Nyt Unkari rakentaa muuria.

Khosravin mukaan kyvyttömyys samastua pakolaisten tilanteisiin juontaa ajatuksesta, että näiden kokemukset, eivät kuulu meidän maailmaamme.

”Olemme unohtaneet historiamme, Euroopan omat sodat. Olemme unohtaneet, että sama voi käydä meille.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat