Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Syyrian tulitauko astui voimaan – Venäjä sai kaipaamaansa tunnustusta suurvaltana, arvioi tutkija

Venäjän näkökulmasta sopimus vahvistaa sen asemaa globaalina pelurina.

Ulkomaat
 
Baz Ratner / Reuters
Mies istuu vanhan panssarivaunun päällä ja katsoo Syyrian puolella olevia taisteluita 11. syyskuuta 2016 Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla.
Mies istuu vanhan panssarivaunun päällä ja katsoo Syyrian puolella olevia taisteluita 11. syyskuuta 2016 Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Kuva: Baz Ratner / Reuters

Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvottelema tulitaukosopimus Syyriassa astui voimaan maanantaina kello 19 Syyrian ja Suomen aikaa.

Syyrian armeija ilmoitti tv:ssä, että tulitauko koskee koko Syyriaa ja kestää seitsemän päivää. Armeija kuitenkin varoitti vastaavansa voimalla, jos aseelliset ryhmittymät rikkovat tulitaukoa.

Ennen tulitauon alkua Venäjä kehotti Turkin ja länsivaltojen tukemaa kapinallisryhmittymää Vapaan Syyrian Armeijaa olemaan iskemättä Syyrian kurdien asemiin. Venäjä myös ilmoitti, että se saattaa tulitauosta huolimatta iskeä ”terroristeja” vastaan.

Venäjä on tukenut sodassa ennen kaikkea Syyrian hallitusta. Länsivallat, Turkki ja useat alueen sunniarabivaltiot ovat tukeneet Syyrian aseellista oppositiota. Yhdysvallat on viime aikoina tukenut ja aseistanut myös Syyrian kurdeja, jotka taistelevat jihadistijärjestö Isisiä ja Syyrian hallintoa vastaan.

Yhdysvallat ja Venäjä sopivat perjantain ja lauantain välisenä yönä suunnitelmasta, jonka tavoitteena on Syyrian sodan ratkaiseminen. Sopimuksen aikaansaaminen oli suuri ponnistus, eikä vähiten siksi että maiden välit ovat olleet pitkään kriisissä ja ne ovat tukeneet Syyrian sodassa eri osapuolia.

Ensimmäinen vaihe on maanantaina alkanut tulitaukosopimus Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisryhmien välillä. Jos tulitauko kestää, Yhdysvaltojen ja Venäjän on tarkoitus aloittaa yhteiset iskut Syyriassa toimivia ääri-islamisteja kuten Isisiä vastaan.

Venäjän näkökulmasta sopimus vahvistaa sen asemaa globaalina pelurina.

”Se on ikään kuin Yhdysvaltojen tunnustama suurvalta, joka muotoilee maailmanjärjestystä Yhdysvaltain kumppanina”, sanoo tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

”Sehän on sitä, mitä Venäjä on pitkään hakenut – tunnustettua asemaa suurvaltana ja suurena toimijana.”

Kyseessä on toinen kerta tänä vuonna, kun Syyrian rauhanprosessi pyritään käynnistämään tulitauolla. Helmikuussa yritetty tulitauko kuitenkin katkesi pian.

Sota on kestänyt yli viisi vuotta ja siinä on kuollut satojatuhansia ihmisiä. Miljoona syyrialaiset ovat paenneet kodeistaan.

Syyrian sopimus on ensimmäinen positiivinen askel Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteissa sen jälkeen kun Ukrainan sota jäädytti välit, Kangaspuro sanoo.

”Se avaa nyt ehkä pienen ikkunan keskustella myös muista kriiseistä. Se on tavallaan murtanut monta vuotta jatkuneen asetelman, jossa Venäjän kanssa ei ole voinut tehdä sopimuksia ja pääpolitiikkana olivat sanktiot.”

Suurta käännettä lämpimämpään suuntaan Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteissa ei kuitenkaan ole odotettavissa.

”Realismin nimissä täytyy sanoa, että Syyria saattaa olla jossain määrin helpompi tapaus kuin aika moni muu kipukohta Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä”, Kangaspuro sanoo.

Suhteita kiristävät Ukrainan sodan ja Venäjän miehittämän Krimin niemimaan lisäksi puolustusliitto Naton laajeneminen Venäjän lähinaapurustoon sekä Yhdysvaltojen Eurooppaan rakentama ohjuskilpi.

”Ne on molemmille vielä isompia kysymyksiä. Syyrian sopimus ei missään tapauksessa automaattisesti johda siihen, että nyt päästäisiin eteenpäin muissakin kysymyksissä.”

Viileät suhteet eivät ole vieneet Yhdysvaltojen ja Venäjän kykyä yhteistyöhön aivan kokonaan.

Molemmilla on ollut rooli esimerkiksi ydinaseiden leviämisen estämisessä, Iranin ydinohjelman purkamisessa, terrorismin torjunnassa ja myös globaalissa ilmastopolitiikassa.

Suhteita tulee muokkaamaan lähitulevaisuudessa Kangaspuron mukaan erityisesti se, kuka nousee Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi.

”Se on oleellisin asia. En odota, että esimerkiksi Ukrainan suhteen nyt mikään tulee liikahtamaan. Mutta Yhdysvaltojen tulevan presidentin linjavedot suhtautumisessa Ukrainan kriisiin ja Kiovan hallitukseen – sillä on iso merkitys siihen, miten Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet tulevat kääntymään”, Kangaspuro sanoo.

Samaan hengenvetoon Kangaspuro kuitenkin muistuttaa, että presidentin liikkumatila Yhdysvalloissa on rajattu. Vaikka ulkopolitiikka on presidenttivetoista, Yhdysvaltojen strategiset intressit on määritelty pitkällä tähtäimellä ja suuremmalla taustajoukolla.

Kangaspuron mukaan demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton on saanut Venäjän varuilleen kovalla arvostelullaan ja arvojen merkityksen korostamisella. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti johda siihen, että maiden välit huononisivat Clintonin ohjauksessa.

”Se, mitä Venäjä selkeästi vierastaa ja varoo on se, että Clinton on demokraattien perinteiden mukaisesti puhunut ideologisesta ulkopolitiikasta, eli arvojen merkityksestä ja käyttänyt aika kovaa kieltä Venäjästä”, Kangaspuro sanoo.

Republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin venäläiset poliittiset kommentaattorit puolestaan näkevät Kangaspuron mukaan kovana bisnesmiehenä, jota demokratian ja ihmisoikeuksien luomat pidäkkeet eivät sido. Odotuksena on, että hänen kanssaan voisi järjestellä maailman asioita helpommin kuin ideologisempaa lähestymistapaa harrastavan demokraatin kanssa.

Kangaspuro ei kuitenkaan usko, että Trumpin valinta muuttaisi mitään ainakaan kertaheitolla.

”Hän ei ole mikään ulkopolitiikan neronleimaus. Se tarkoittaa sitä, että ulkopolitiikan varsinaiset tekijät löytyvät muualta.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat