Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vitsit somessa voivat johtaa kidutukseen – Pelko syvenee Tšetšeniassa Venäjän vaalien alla

Tasavallan oma ihmisoikeusvaltuutettu vihjaa aktivistien järjestävän omia pahoinpitelyjään itse.

Ulkomaat
 
Oksana Juško
Nurdi Nuhažijev valvoo Tšetšenian ihmisoikeuksia Ramzan ja Ahmat Kadyrovia ja Groznyin uutta keskustaa esittävän taideteoksen alla. Vasemmalla lehdistöavustaja Zaindi Soslanbekov.
Nurdi Nuhažijev valvoo Tšetšenian ihmisoikeuksia Ramzan ja Ahmat Kadyrovia ja Groznyin uutta keskustaa esittävän taideteoksen alla. Vasemmalla lehdistöavustaja Zaindi Soslanbekov. Kuva: Oksana Juško
Tausta

Tšetšenian vaalitulos ratkesi maaliskuussa

Venäjän parlamenttivaalit järjestetään 18.9. ja Tšetšenia äänestää samalla presidentistään.

Ramzan Kadyrov on toiminut Tšetšenian presidenttinä kaksi kautta Venäjän presidentin nimittämänä. Nyt hän on ensi kertaa ehdolla vaaleissa ja voitto on varma: haluttu tulos varmistetaan lukuisilla keinoilla, joita Venäjällä kutsutaan yhteisnimellä ”hallinnolliset resurssit”.

Todellisuudessa Kadyrovin kolmas kausi varmistui maaliskuun lopulla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkoi hänen toista kauttaan viidellä kuukaudella ja pyysi häntä osallistumaan syyskuun vaaleihin.

Varmasta voitostaan huolimatta Kadyrov on vaientanut kovin ottein kaikki tasavaltansa soraäänet.

Groznyi

Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan ihmisoikeustilanne on kehittynyt vaiheeseen, jossa ruumiita syntyy aiempaa vähemmän mutta pelko riippuu entistä raskaampana arjen yllä.

Toista Tšetšenian sotaa seurannut ”terrorisminvastainen operaatio” päättyi virallisesti vuonna 2009. Sen jälkeen Moskovan asettama presidentti Ramzan Kadyrov on hallinnut läänitystään tiukoin ottein.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) julkaisi äskettäin Tšetšenian ihmisoikeustilanteesta raportin. Se perustuu haastatteluihin, joissa on päässyt ääneen 40 viranomaisten mielivallan uhria.

Raportti esittelee viisi tapausta, joissa hallintoa arvostelleet kansalaiset on pakotettu julkisesti perumaan puheensa ja pyytämään presidentiltä anteeksi. Hän on sitten antanut armon käydä oikeudesta Instagram-tilillään tai Grozny TV:ssä.

Kaikissa tapauksissa viranomaiset ovat käyttäneet väkivaltaa joko syytettyä tai tämän läheisiä kohtaan. Yhdessä raportoidussa tapauksessa pidätetty löytyi myöhemmin kuolleena. Raportin mukaan tilanne on kiristynyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana selvästi.

Järjestön mukaan tapauksia olisi ollut tutkittavaksi huomattavasti enemmän kuin nelisenkymmentä mutta useissa tapauksissa omaiset kielsivät ehdottomasti käsittelemästä läheiseensä kohdistunutta mielivaltaa.

”Tilanne on entistä huonompi eli aivan uskomattoman kauhea”, luonnehtii ICG-tutkimuslaitoksen ohjelmajohtaja Jekaterina Sokirjanskaja.

”Jopa sosiaalisessa mediassa heitetyt vitsit voivat johtaa ihmisten kidutukseen.”

Sokirjanskajan mukaan asialla on presidentin ”moderni klaani”, poliittinen ja sotilaallinen ryhmä, joka on työntynyt Tšetšenian yhteiskunnan lävitse kylien kouluille ja poliisiasemille asti. Ryhmä terrorisoi Tšetšeniaa ja imee sen resurssit.

Kaikesta synkkyydestä huolimatta Tšetšeniassa on myös virallinen ihmisoikeusasiamies. Taloustieteilijä Nurdi Nuhažijev, 60, hoitaa vuonna 2006 aloittamaansa tehtävää jo toista kautta 79 työntekijän voimin.

Itse asiassa hän aloitti samat työt jo viime vuosikymmenen alussa, tuolloin Venäjän presidentin Vladimir Putinin erikoisedustajana alueella.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavat päätökset ovat herättäneet närää Venäjällä. Venäjän perustuslakituomioistuin linjasikin viime vuonna, ettei päätöksiä tarvitse noudattaa, jos ne ovat ristiriidassa Venäjän perustuslain kanssa.

”Arvosteltiinpa Venäjän federaatiota ja Tšetšenian tasavaltaa tai ei, Venäjä ei ole koskaan paiskannut Euroopan neuvoston ovea kiinni”, Nuhažijev sanoo työhuoneessaan Groznyin keskustassa. Hän kertoi näkemyksistään Helsingin Sanomien ja Latvian valtiontelevision LTV:n yhteishaastattelussa.

”Monet maat jättävät ihmisoikeustuomioistuimen päätökset panematta täytäntöön, jos ne ovat ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa, vaikka vähitellen niiden suuntaan mennään. Valitettavasti kaikki neuvostossa ei ole niin tasapuolista ja oikeudenmukaista kuin julkisuudessa väitetään. Paljon puhuvat ja vähän tekevät.”

Nuhažijevin mukaan Euroopan neuvostolta on tullut vain tyhjiä lupauksia esimerkiksi dna-laboratorion perustamisesta. Laboratoriota tarvittaisiin tunnistamaan sotien uhreja, joita kaivetaan yhä joukkohaudoista.

Mikä vielä pahempaa, ihmisoikeusväki toteuttaa Nuhažijevin mukaan vahvemman oikeutta.

”Kaikille on yksiselitteisen selvää, että näiden järjestöjen päärahoittaja on Yhdysvaltain ulkoministeriö – se ei ole salaisuus. Yhdysvallat on meidän aikamme suurin paha, ja sen pillin tahdissa kaikki tanssivat”, hän väittää.

”Mutta entäs Venäjä! Mikään ei miellytä, teimmepä mitä tahansa. Jollakin tavallahan sota oli lopetettava, koska koko aikaa ei voi sotia. Meitä on vain miljoona. Vielä kymmenen vuotta kun olisi sodittu, niin yhtään tšetšeeniä ei olisi enää jäljellä.”

Moni mielivallan uhriksi joutunut kertoo HRW:n raportissa valtavasta piinasta.

”Nyt kun ajattelen sota-aikaa, niin tajuan, että emme olleet silloin niin peloissamme kuin nyt”, sanoo anonyymi haastateltava.

”Tämä jatkuva painostus, äärimmäinen nöyryytys – – En selviä siitä, häpeän itseäni. Ihan kuin kävelisi miinakentässä ja vilkuilisi koko ajan olkapäänsä ylitse.”

Lue myös HS:n laaja erikoisraportti Tšetšeniasta. Raportti on julkaistu 4. syyskuuta 2016.

 

Toimittajien työ käynyt yhä hankalammaksi

Ihmisoikeusjärjestöjen työskentelymahdollisuudet ovat heikentyneet Tšetšeniassa usean vuoden ajan. Viime aikoina myös toimittajien työskentely alueella on hankaloitunut entisestään.

Käytännössä ihmisoikeustyötä on jatkanut lähinnä ”Tšetšenian liikkuva ihmisoikeuksien puolustajien yhteisryhmä” JMG. Toiminnasta on vastannut ennen kaikkea Kidutuksen ehkäisemisen komitea -niminen järjestö, jota ei pidä sotkea Euroopan neuvoston alaiseen kidutuksen vastaiseen komiteaan.

Tšetšeniassa toimivaa komiteaa johtaa Nižni Novgorodista kotoisin oleva Igor Kaljapin.

Tammikuussa komitean vieraana ollut toimittajaryhmä joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Tšetšenian ja Ingušian rajalla. Mukana oli venäläisten toimittajien lisäksi Ruotsin radion kirjeenvaihtaja Maria Persson Löfgren ja norjalaiselle Ny Tid -lehdelle työskennellyt Øystein Windstad.

Tšetšenian ihmisoikeusasiamies Nurdi Nuhažijev sanoo, ettei hänellä ole tapauksen tutkinnasta minkäänlaista tietoa, sillä hyökkäys tehtiin Ingušian puolella osatasavaltojen välistä rajaa, joten tapausta tutkivat Ingušian viranomaiset.

Maria Persson Löfgren sanoo asian olleen näin – tosin raja-asema oli näköetäisyydellä ja hyökkääjät olivat kotoisin Tšetšeniasta.

Nuhažijev ei malta olla vihjaamatta, että syyllisiä saattavat olla ihmisoikeusaktivistit itse.

”Tämä Kaljapin, hän on oikea suurien, Hollywood-tyyppisten spektaakkelien järjestäjä”, Nuhažijev sanoo.

”Jos ihminen haluaa auttaa toisia ihmisiä ja puolustaa ihmisoikeuksia, hän voisi aloittaa omalta alueeltaan eli Nižni Novgorodista. Siellä on vankileirejä, joilla loukataan ihmisiä valtavasti.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat