Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itävalta ei ole banaanitasavalta

Äänestyskuorien liimaukset pettivät, mutta presidentinvaalit kannattaa silti ottaa tosissaan.

Ulkomaat
 
LEONHARD FOEGER / reuters
Itävallan sisäministeri Wolfgang Sobotka esitteli maanantaina Wienissä presidentinvaalien postiäänestyksen kuoria, joiden viallisuus pakotti lykkäämään äänestystä entisestään.
Itävallan sisäministeri Wolfgang Sobotka esitteli maanantaina Wienissä presidentinvaalien postiäänestyksen kuoria, joiden viallisuus pakotti lykkäämään äänestystä entisestään. Kuva: LEONHARD FOEGER / reuters

Syyllinen löydettiin: saksalainen liima. Sikäli kaikki hyvin.

Mutta ehkä ei kuitenkaan. Itävalta on joutunut surkuhupaisaan loukkuun. Maalle on valittu uutta presidenttiä puoli vuotta, ja kampanjointi vain jatkuu ja jatkuu – ilman, että itse vaaleja saadaan onnistuneesti järjestettyä.

Viimeisin käänne tuli maanantaina, kun hallitus joutui lykkäämään presidentinvaalien toisen kierroksen uusintavaalin järjestämistä lokakuun 2. päivästä joulukuun alkuun.

Periaatteessa asiat ovat yksinkertaisia. Liittopresidentti, Bundespräsident, on Itävallan valtionpää, jonka valtaoikeudet ovat melko rajalliset. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Asiat ovatkin menneet monimutkaisiksi käytännössä. Edellisen presidentin Heinz Fischerin virkakausi päättyi heinäkuussa. Hänen seuraajansa oli määrä valita keväällä kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa.

Näin tehtiinkin. Ensimmäiseltä kierrokselta 24. huhtikuuta jatkoon pääsi kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. He olivat oikeistopopulistisen Vapauspuolueen eli FPÖ:n Norbert Hofer (35 prosenttia äänistä) vihreiden Alexander Van der Bellen (21 prosenttia).

Jo tämä oli Itävallassa sensaatio. Presidentiksi on aiemmin tavattu valita perinteisten valtapuolueiden, joko sosiaalidemokraattien tai maltillisen oikeiston ehdokas.

Toinen kierros järjestettiin 22. toukokuuta. Vaalitaistelu oli ankaraa, ja lokaa lensi. Tulos meni todella tiukaksi, melkeinpä yhtä tiukaksi kuin Yhdysvaltain surullisenkuuluisissa vuoden 2000 presidentinvaaleissa.

Yhdysvalloissa olivat tuolloin vastakkain republikaanien George W. Bush ja demokraattien Al Gore. Vaalit ratkaisi Floridan osavaltio, jossa Bush sai 537 ääntä enemmän kuin Gore. Kiistellyn vaalituloksen sinetöi lopulta korkein oikeus äänin 5–4.

Oikeuteen päätyi myös Itävallan vaalitulos. Toisen kierroksen voitti eli liittopresidentiksi valittiin vihreiden Van der Bellen. Äänet jakautuivat hänen edukseen prosentein 50,35–49,65.

Van der Bellen sai 30 863 ääntä enemmän kuin Hofer. Hyväksyttyjä ääniä oli annettu 4,5 miljoonaa.

Vapauspuolue riitautti vaalituloksen. Puoluejohtaja Heinz-Christian Strache toimitti 8. kesäkuuta perustuslakituomioistuimeen 152-sivuisen valituskirjelmän, jossa vedottiin puutteisiin vaalitoimituksessa.

Perustuslakituomioistuin mitätöi toukokuun vaalituloksen 1. heinäkuuta, muutamaa päivää ennen kuin Van der Bellen olisi astunut virkaansa. Perusteluna olivat virheet kirjeäänien laskemisessa.

Itävallassa on käytössä myös postiäänestys, eli halutessaan voi äänestää lähettämällä äänestyslippunsa vaalikirjekuoressa. Toukokuussa mahdollisuutta käytti noin joka kuudes äänestäneistä.

Perustuslakituomioistuin määräsi toisen kierroksen pidettäväksi uudestaan, koska kirjeääniä oli 14 vaalipiirin vaalilautakunnissa avattu liian aikaisin. Tämän uskottiin voineen mahdollisesti vaikuttaa myöhempiin äänestyspäätöksiin.

Itävallan hallitus määräsi uusintaäänestyksen lokakuun 2. päivälle.

Vaalikampanjat pyörähtivät kesän lopulla jälleen käyntiin. Vapauspuolueen Hofer johti useimmissa mielipidekyselyissä, mutta tiukka koitos oli taas tiedossa.

Tai olisi ollut, ellei kovan onnen postiäänestys olisi taas noussut riesaksi.

Viime viikolla kävi ilmi, että osa itävaltalaisäänestäjille lähetetyistä postiäänestyskirjeistä on viallisia. Äänestyskuorten liimaukset pettivät, mistä koituisi ongelmia. Valmiiksi aukinaisina saapuvat kirjeäänet tultaisiin hylkäämään oikopäätä.

Tilanteessa oli valmiiksi farssin piirteitä, ja Itävallan viranomaiset tarjoilivat vielä lisää. Sisäministeriön palvelupuhelimessa oli neuvottu äänestäjiä korjailemaan äänestyskuoriaan omatoimisesti liimapuikoilla.

Itävallan politiikassa oli jo kesällä alettu viljellä sanaa ”banaanitasavalta”. Nyt Bananenrepublik teki paluun.

Maanantaina sisäministeri Wolfgang Sobotka sitten vahvisti, että uusintaäänestystä lykätään. Presidentinvaalien toinen kierros on nyt määrä järjestää 4. joulukuuta.

Uusien postiäänestyskuorten valmistaminen on annettu Itävallan valtiollisen kirjapainon tehtäväksi.

Viallisissa kuorissa oli käytetty ”saksalaista liimaa”, Sobotka kertoi tiedotustilaisuudessa.

Sobotkan Saksa-lausuntoa – kuten koko vaalifarssia – on tietysti ilkuttu perinpohjaisesti saksankielisessä internetissä. (Muun muassa Kurier-lehti on koostanut sosiaalisen median riekkujaisia).

Saksalainen tv-koomikko Jan Böhmermann arveli Twitterissä, että ”Itävallan presidentinvaalit pidetään vielä tänä vuonna Berliinin vastavalmistuneella lentokentällä”.

Berliinin uuden lentokentän piti valmistua vuonna 2011. Se avataan ehkä loppuvuonna 2017.

Itävallan presidentinvaaleissa on kiistatta huvittavia piirteitä. Banaanitasavallaksi Itävaltaa ei silti kannata luonnehtia.

Banaanitasavallassa ei kumottaisi presidentinvaaleja opposition valitusten perusteella eikä lykättäisi niitä sen takia, että muutaman tuhannen ihmisen ääni uhkaa mitätöityä.

Liimaskandaalin voi nähdä myös niin, että oikeusvaltio toimii pikkutarkasti.

Ja kun vaalitulos lopulta saadaan, se on poikkeuksellisen kiinnostava, vaikka 8,5 miljoonan asukkaan Itävalta ei Euroopan mittakaavassa ole juuri Suomea merkittävämpi tekijä.

Itävalta on jo pitkään ollut eurooppalaisen oikeistopopulismin kannalta tärkeä maa, ja pakolaiskriisi on siivittänyt vapauspuolue FPÖ:n ennennäkemättömään suosioon.

FPÖ:n Norbert Hoferin voitto presidentinvaaleissa antaisi tuntuvaa potkua puolueen valtapyrkimyksille.

Kansalliskonservatiivinen ja islaminvastainen FPÖ yltää puoluekannatusta mittaavissa kyselyissä liki 35 prosentin kannatuslukemiin.

Jos suosioluvut pysyvät ja muuttuvat ääniksi vuoden 2018 parlamenttivaaleissa, FPÖ:stä tulee päähallituspuolue ja sen johtajasta Heinz-Christian Strachesta Itävallan liittokansleri.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat