Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EU-johtaja Junckerin merkittävä linjapuhe – miten Euroopan puolustus järjestetään?

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toivoo lisää puolustusyhteistyötä.

Ulkomaat
 
Fakta

Unionin hulinaviikko

 Europarlamentaarikot kokoontuvat tällä viikolla syyskauden ensimmäiseen täysistuntoon Ranskan Strasbourgissa.

 Komissio puolestaan käynnistelee uusien aloitteiden myllyään: niistä moniin viitataan puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin linjapuheessa keskiviikkona.

 Perjantaina EU-johtajat kokoontuvat epäviralliseen huippukokoukseen Slovakian Bratislavassa ilman Britanniaa. Maa päätti kansanäänestyksessä lähteä unionista, mutta ei ole jättänyt virallista eroilmoitusta.

Strasbourg

Euroopan unionin päättäjät EU-parlamentin jäsenistä jäsenmaiden päämiehiin hiljentyvät tänään keskiviikkona kuuntelemaan tarkkaan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin vuotuista linjapuhetta, jolla yritetään kammeta EU-yhteistyötä uuteen ja uljaampaan uskoon.

Puheesta tiedetään ennalta hyvin vähän, mutta Junckerin odotetaan käyttävän paljon aikaa Euroopan yhteisten puolustusjärjestelyjen puimiseen sekä useiden eri kriisien aiheuttamien haavojen parantamiseen Britannian EU-erosta maahanmuuttoon.

Ranskan Strasbourgin täysistuntoon kokoontuneet EU-parlamentaarikot eli mepit latasivat puheeseen paljon odotuksia, mutta myös aimo annoksen skeptisyyttä. Joidenkin mielestä puolustuspolitiikkaan keskittyminen olisi suoranaista sumutusta.

”Jälleen kerran yhteinen puolustus nostetaan savuverhoksi, ettei tarvitse puhua oikeista kysymyksistä, kuten verotuksesta tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta”, totesi europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas).

Financial Times -lehdelle vuodettujen tietojen mukaan Juncker olisi esittämässä aiempaa syvemmälle käyvää sotilasyhteistyötä, mukaan lukien yhteistä komentokeskusta sotilasoperaatioihin ja yhteisiä sotilashankintoja. Mitään ”EU-armeijaa” Juncker ei kuitenkaan olisi ehdottamassa. Sellaista ovat äskettäin väläyttäneet esimerkiksi Tšekin ja Unkarin pääministerit, kun taas monien muiden EU-päättäjien mielestä EU-armeijasta puhuminen on haihattelua.

Saksa ja Ranska puolestaan ovat puuhanneet omia yhteissuunnitelmiaan paljon nykyistä tiiviimmästä EU-puolustusyhteistyöstä, jotka saattavat olla hyvinkin yhteneväisiä Junckerin ajattelun kanssa.

Sellaista halua on jossain määrin myös Suomessa. Kesäkuussa pääministeri Juha Sipilä tapasi Ranskan valtionjohtoa, minkä jälkeen Suomi ja Ranska antoivat yhteislausunnon, jossa vaadittiin EU:n puolustusyhteistyön lujittamista sekä EU:n ja Naton suhteen tiivistämistä.

Martin Fejer / EST&OST
Kolme miehistön jäsentä seisoi Yhdysvaltain ja 11 Euroopan valtion yhteiskäytössä olevan raskaan Boeing C-17 -kuljetuskoneen lastausrampilla unkarilaisessa lentotukikohdassa elokuussa 2016. Yhteiskäytössä oleva kuljetuskone on esimerkki eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä.
Kolme miehistön jäsentä seisoi Yhdysvaltain ja 11 Euroopan valtion yhteiskäytössä olevan raskaan Boeing C-17 -kuljetuskoneen lastausrampilla unkarilaisessa lentotukikohdassa elokuussa 2016. Yhteiskäytössä oleva kuljetuskone on esimerkki eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä.

Kysymys tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä ja etenkin sen syvyydestä paljastaa monia limittäisiä ja lomittaisia jakolinjoja, joita EU pitää sisällään: maiden, EU-instituutioiden ja yksittäisten puolueidenkin sisällä.

Esimerkiksi kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mukaan EU-armeija ”olisi hyvä hanke”, sillä EU-maiden tulisi luoda kyky puolustautua ilman Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton apua. Sarvamaan ajattelussa vaikuttaa Venäjän viime vuosien aggressiivisuus ja Yhdysvaltain räyhäkkäät presidentinvaalit, joissa amerikkalaiset osoittavat sisäänpäin käpertymisen merkkejä.

Puoluetoveri Henna Virkkunen taas sanoi, että ”meidän ei pitäisi luoda uusia turvallisuusorganisaatioita Eurooppaan”.

”Nato on Euroopan turvallisuusjärjestö ja Suomen pitäisi liittyä siihen”, Virkkunen totesi.

Virolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt veteraanimeppi Tunne Kelam totesi, että uusien julistusten sijaan EU voisi keskittyä jo tehtyjen päätösten toimeenpanoon.

Hän huomautti, että EU:lle perustettiin jo viime vuosikymmenellä 1 500–2 000 sotilaan nopean toiminnan taistelujoukot, joita ei ole koskaan käytetty.

Pekka Mykkänen / HS
Tunne Kelam on virolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt veteraanimeppi.
Tunne Kelam on virolainen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt veteraanimeppi.

”Eurooppalaiset turvallisuusoperaatiot voisivat täydentää Natoa tilanteissa, joissa Nato ei voi toimia. Puheet EU:n armeijasta eivät kuitenkaan ole vakavasti otettavia”, Kelam sanoi.

Meppi Nils Torvalds (r) kertoi, että joillakin EU-päättäjillä on kuin selkäytimessä ajattelu, että kriisien keskellä pitää keksiä uusia hankkeita. ”Kun on ongelmia, paetaan eteenpäin, muka seesteiseen tulevaisuuteen, kun pitäisi ratkoa tämän hetken ongelmia.”

Politico-lehden mukaan Juncker saattaa puheessaan myös ehdottaa lievennyksiä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoihin. Ainakin piirustuspöydällä on ollut ajatus, että koulutus- ja investointimenot voitaisiin rajata velkarajoja tutkailevien laskelmien ulkopuolelle.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) totesi viime viikolla HS:lle olevansa skeptinen velkakriteerien löysäämisestä. ”Se on periaatteessa kaunis ajatus, mutta vaarallinen euroalueen finanssipoliittisen uskottavuuden kannalta.”

Skeptinen suhtautuminen puolustusyhteistyöhön ja velkakikkailuun muistuttavat, että monet EU-johtajien puheet jäävät puheiksi. Esimerkiksi viime vuoden linjapuheessaan Juncker vaati solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä EU:n turvapaikkapolitiikkaan – mutta siihen vastattiin täydellisellä kapinalla ja kaaoksella kautta Euroopan.

”Euroopan unioni ei ole hyvässä kunnossa. Meidän on kasvettava aikuisiksi ja pantava yhteiset edut kansallisten edelle”, luxemburgilainen Juncker, 61, vetosi viime vuonna.

Junckerin puheen laajempana ympäristönä toimii EU:n poikkeuksellisen syvä kriisimieliala. Britannian lähtö unionista on saanut kaikki EU-päättäjät mietteliäiksi unionin tulevaisuuden suhteen. Perjantaina Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa pidetään 27 EU-maan huippukokous ilman Britanniaa.

Siellä yritetään keskittyä analysoimaan, mikä EU:ssa on laajemmin vikana ja mitä asialle voisi tehdä. Diplomaattilähteiden mukaan epävirallisessa huippukokouksessa on määrä tarkastella unionin sisälle kasvaneita jakolinjoja, kuten Itä- ja Länsi-Euroopan välistä arvokuilua sekä eteläisten ja pohjoisten maiden erilaista suhtautumista talouspolitiikkaan.

Makua jäsenmaiden välisistä riidoista saatiin tiistaina, kun Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn vaati Unkarin erottamista EU:sta, koska maa kohtelee sotaa pakenevia ihmisiä ”huonommin kuin villieläimiä”.

Monia muitakin riitoja on tiedossa. EU-parlamentti valmistautuu tällä viikolla tuttuun kiistelyyn jäsenmaita edustavan neuvoston EU-budjetin koosta. Parlamentti käyttäisi enemmän rahaa, neuvosto vähemmän.

EU-parlamentissa valitetaan, että jäsenmaat haluavat säästää kriittisellä hetkellä hankkeista, joilla puututtaisiin unionin muka tärkeänä pitämiin kriiseihin, kuten pakolaistilanteeseen.

 

Pitäisikö suomalaisten kuunnella Jean-Claude Junckerin puhetta?

Liisa Jaakonsaari, sosiaalidemokraatit

Liisa Jaakonsaari (sd)
Liisa Jaakonsaari (sd)

”Kyllä kannattaa kuunnella. Puheen pitäisi koskettaa jokaisen tulevaisuutta: oululaisen, raahelaisen, pariisilaisen ja prahalaisen tulevaisuutta.

Nyt eletään oikeasti kohtalon hetkiä, tämä EU voi oikeasti hajota.”

 

Pirkko Ruohonen-Lerner, perussuomalaiset

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps)

”Jos ajatellaan tasavallan presidentin puhetta eduskunnassa, kun valtiopäivät avataan, niin onhan tämä vähintäänkin yhtä tärkeä puhe. Tämä pitäisi ottaa Suomessa vähintään yhtä näyttävästi esille. Mutta luulen, ettei tämä paljon ihmisiä hetkauta.”

 

Nils Torvalds, ruotsalainen kansanpuolue

Nils Torvalds (r)
Nils Torvalds (r)

”Luulen, että ruoholahtelaiset pärjäävät puhetta kuuntelemattakin. Mutta tähän keskusteluun kannattaa osallistua. Nämä ovat hirveän keskeisiä asioita. Eivät suomalaiset missään lintukodossa elä.”

CHINA DAILY
Jean-Claude Junckerin keskiviikkoisesta puheesta tiedetään etukäteen hyvin vähän.
Jean-Claude Junckerin keskiviikkoisesta puheesta tiedetään etukäteen hyvin vähän.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat