Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Juncker vaati EU-maita lopettamaan riitelynsä: ”Vihollisemme haluaisivat, että pirstoudumme”

”Meidän vihollisemme haluaisivat, että pirstoudumme. Kilpailijamme hyötyvät erimielisyydestämme”, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi EU-parlamentille Ranskan Strasbourgissa.

Ulkomaat
 
VINCENT KESSLER / Reuters
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker saapui EU:n parlamenttiin Strasburgissa.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker saapui EU:n parlamenttiin Strasburgissa. Kuva: VINCENT KESSLER / Reuters

Strasbourg

Euroopan unioni on syvissä vaikeuksissa ja sitä uhkaa ”ainakin jossain määrin eksistentiaalinen kriisi”, totesi Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker keskiviikkona pitämässään ja tarkasti seuratussa linjapuheessaan.

”Koskaan aiemmin en ole nähnyt niin vähäistä yhteistyöhalua jäsenmaidemme kesken. Koskaan ennen en ole kuullut niin monien johtajien puhuvan vain kotimaisista ongelmistaan. Eurooppa mainitaan vain ohimennen, jos ollenkaan”, Juncker totesi EU-parlamentille Ranskan Strasbourgissa.

Hänen mukaansa EU-maiden keskinäinen riitely on ollut mannaa EU:n ulkopuoliselle maailmalle. Juncker huomautti, että EU:n painoarvo maailmassa on kutistumassa: nyt EU-kansalaisia on kahdeksan prosenttia maailman väestöstä, mutta vuonna 2050 enää viisi prosenttia.

”Meidän vihollisemme haluaisivat, että pirstoudumme. Kilpailijamme hyötyvät erimielisyydestämme”, Juncker totesi puheessaan, joka oli pitkälti osoitettu EU-jäsenmaiden päättäjille.

Lääkkeeksi EU:n sairauksiin Juncker lupasi seuraavan vuoden aikana taistella voimakkaamman unionin puolesta: ”Euroopan, joka suojelee”, ”Euroopan, joka säilyttää eurooppalaisen elämäntavan”, ”Euroopan, joka voimaannuttaa kansalaisensa”, ”Euroopan, joka suojelee kotona ja ulkomailla” ja ”Euroopan, joka kantaa vastuunsa”.

Juncker voimisti iskulauseitaan monilla lupauksilla ja uusilla aloitteilla. Niistä yksi liittyi ikiaikaisiin haluihin lujittaa EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa.

Junckerin mukaan EU:n tulee perustaa yhteisesikunta sotilaallisille operaatioille ja yhdistää voimansa sotilashankinnoissa. ”Meidän on siirryttävä kohti yhteisiä sotilasresursseja, jotka ovat joissain tapauksissa EU:n omistamia.”

Junckerin mukaan EU:n yhteishankkeet eivät kuitenkaan haasta sotilasliitto Naton roolia Euroopassa, vaan täydentävät sitä. Komissio aikoo ennen vuoden loppua ehdottaa ”Euroopan puolustusrahastoa”, joka ”antaa turbovauhtia tutkimukselle ja innovaatioille”.

”EU on viime vuosikymmenen aikana osallistunut yli 30 siviili- ja sotilasoperaatioon. Mutta ilman pysyviä rakennelmia, me emme voi toimia tehokkaasti”, Juncker totesi.

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi HS:lle, että ajatukset tiivimpään sotilasyhteistyöhön ovat tulleet pitkälti jäsenmaista.

Erityisesti Ranska ja Saksa ovat olleet aktiivisia asiassa, mutta sellaisia haluja on myös Suomessa.

Juncker vaati myös uutta ”Euroopan strategiaa Syyriaan” – siis sotaan, joka sai alkunsa viisi vuotta sitten.

”Missä on unioni, missä ovat jäsenmaat, kun neuvotellaan ratkaisua?” Juncker kysyi.

Komission pomo haluaa lisätä EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin painoarvoa Euroopan yhteisessä ulkopolitiikassa. Hänelle tulisi saada paikka Syyrian tulevaisuudesta käytävissä neuvottelupöydissä.

”Hänestä pitää tulla Euroopan ulkoministeri, jonka kautta kaikki diplomaattiset palvelut, isojen ja pienten maiden, kootaan yhteen, jotta saavutetaan voimaa kansainvälisissä neuvotteluissa”, Juncker vaati.

EU:n ulkopolitiikka on usein toiminut tempoilevasti. Saksan liittokansleri Angela Merkelillä on ollut keskeinen rooli lukuisissa viime vuosien kriiseissä, olipa kyse Venäjän tai Turkin kanssa asioinnista.

Juncker ilmoitti myös, että komissio aikoo kaksinkertaistaa investointirahaston, jolla tuetaan eurooppalaisia yrityksiä. Rahaston arvo on tarkoitus kasvattaa noin 630 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.

Samalla ajatuksella toimiva rahasto on tarkoitus laajentaa myös Afrikkaan ja Lähi-idän maihin, komissio ilmoitti keskiviikkona. Hankkeen kätilönä toimivan Kataisen mukaan yksityistä sektoria tukemalla on mahdollista kasvattaa merkittävästi EU:n apua Afrikkaan.

Rahaston ajatuksena on, että EU-budjetista ja Euroopan kehitysrahastosta varataan hankkeisiin 3,35 miljardia euroa. Niiden odotetaan houkuttelevan julkista ja yksityistä rahaa – mikä kasvattaisi rahaston 44 miljardin euron arvoiseksi.

Kataisen mukaan häntä pilkattiin aiemmin alkemistiksi, kun hän esitteli sijoitusrahastoaan Euroopassa. Sen jälkeen rahastoon on virrannut 116 miljardin edestä varoja, joita on ripoteltu yli 200 000 yritykseen kautta Euroopan.

Komission mukaan investointirahasto on luonut yli satatuhatta uutta työpaikkaa Eurooppaan.

Juncker pyrki monilla eri ilmoituksilla ja aloitteilla viestimään, että komissio ymmärtää tavallisten eurooppalaisten tarpeita. Hänen mukaansa työmarkkinoilla Eurooppa ei voi olla ”villi länsi”, jossa liikkuva työvoima tekee vähemmällä palkalla töitä kuin isäntämaan työntekijät.

Hän lupasi tehdä töitä, jotta eurooppalaisille aikoja sitten luvattu matkapuhelimien roaming-maksujen poistuminen todella tapahtuu ensi vuonna. Hän lupasi 5G-mobiiliverkkoja kaikkialle Eurooppaan vuoteen 2025 mennessä.

Komissio teki keskiviikkona esityksen, jolla pyritään uudistamaan Euroopan telekommunikaation markkinat. Hänen mukaansa jokaisessa eurooppalaiskylässä on ilmainen langaton netti vuonna 2020.

“Yes. Jokaisella eurooppalaisella on oltava pääsy digitaalisiin palveluihin - myös kaikkein haavoittuvimmilla”, iloitsi puhetta kuunnellut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd) Twitter-viestissään.

Junckerin mukaan komissio ajattelee myös maanviljelijöiden hätää.

”Sen takia komissio on antanut miljardi euroa tukea, jotta maidontuottajat pääsisivät jaloilleen. Minä en suostu hyväksymään, että maito on halvempaa kuin vesi”, Juncker sanoi.

Puheessa hipaistiin monia muitakin aihepiirejä. Juncker esimerkiksi kehui EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimusta ”parhaaksi ja edistyksellisimmäksi, mitä EU on ikinä tehnyt”.

Kyseinen sopimus on juuttunut pitkään ratifiointiruljanssiin jäsenmaissa.

Juncker vaati EU-maita myös ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen pikaisesti. Tähän mennessä niin on tehnyt vain kolme jäsenmaata, Ranska, Itävalta ja Unkari.

”Hidas toimeenpano uhkaa unionin uskottavuutta”, Juncker totesi.

Juncker valitteli puheessaan, että britit ovat päättäneet lähteä EU:sta. Hänen mukaansa brexit ei kuitenkaan sinänsä uhkaa EU:n olemassaoloa.

Hän huomautti myös, ettei odota yhden puheen tai huippukokouksen ratkaisevan kaikkia EU:n ongelmia. EU:n 27 jäsenmaan päämiehet kokoontuvat ilman Britanniaa perjantaina Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan puimaan unionin tilaa brexit-äänestyksen jälkeen.

”Eurooppalaiset ovat väsyneet loputtomiin erimielisyyksiin, riitoihin ja kinaamiseen. Eurooppalaiset haluavat konkreettisia ratkaisuja”, Juncker sanoi.

Kinaamisen aika unionissa on tuskin ohi. Tiistaina Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn esitti Unkarin erottamista Euroopan unionista ankaran pakolaispolitiikkansa vuoksi.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó luonnehti Asselbornia ”älylliseksi kevytsarjalaiseksi” ja ”perinteiseksi nihilistiksi”.

Ranskan presidentiksi pyrkivä europarlamentaarikko Marine Le Pen haukkui keskiviikkona Junckerin puheen ja lupasi, että hän järjestäisi presidentinvaalit voittaessaan Frexit-kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä.

Vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen piti Junckerin puhetta ponnettomana.

“Ensivaikutelma puheesta on kuin hän lukisi kauppalistaa, vailla intohimoa ja intoa. Nuorisotyöttömyyden hän mainitsi, mutta laajempi eriarvoistumiskehitys jätettiin huomiotta”, Kyllönen kommentoi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat