Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjällä on nyt kuukausia kiistelty, oliko Mannerheim sankari vai fasisti – ”Ei ole oikein muistaa tällaista henkilöä muistomerkillä Pietarissa”

Suomen tuleva marsalkka opiskeli ja teki töitä Pietarissa yli sata vuotta sitten. Nyt hänen muisto­laattansa herättää niin isoja intohimoja, että niitä puidaan oikeudessa asti.

Anneli Ahonen

Pietari. Suomen marsalkasta ja Venäjän armeijan upseerista Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tullut Venäjän johdolle näppejä poltteleva poliittinen kysymys.

Kulttuuriministeri Vladimir Medinski joutuu jo väistelemään toimittajien jatkuviin kysymyksiin vastaamista.

Lauantaina Pietarin lähellä Hatšinassa hän lupasi kertoa aiheesta ”myöhemmin” – ja sekin oli Venäjällä uutinen.

Soppa sai alkunsa, kun ainakin kymmenen vuotta kestäneiden yritysten jälkeen Mannerheim sai kesäkuussa muistolaatan Pietariin.

Jo viime vuonna laatta asennettiin kertaalleen ja otettiin sitten pois. Mannerheim on Venäjällä kiistelty hahmo, jonka keisarillisen ajan armeijauraa arvostetaan Venäjällä. Toiset eivät voi sietää häntä Saksan rinnalla sotimisen ja Leningradin piirityksen takia.

Kremlissä tiedettiin siis varsin hyvin, millainen reaktio muistolaatan paljastamisesta syntyy. Avajaisissa olivat silti paikalla kulttuuriministeri Medinskin lisäksi presidentinhallinnon silloinen päällikkö Sergei Ivanov. Valtiojohto siis tuki hanketta. Kukaan ei kuitenkaan ota suoraa vastuuta laatan ripustamisesta.

Mannerheim-laatta jakaa pietarilaisia - tältä näyttää Mannerheimin Pietari nykyään
Mannerheim-laatta jakaa pietarilaisia - tältä näyttää Mannerheimin Pietari nykyään
Mannerheimin muistolaatasta riidellään oikeudessa asti Pietarissa. Mannerheimille Pietari oli rakas kaupunki, jossa hän vietti vuodet 1887-1904.

Venäjällä media on puhunut Mannerheimista jo kuukausia. Miksi Kremlissä päätettiin, että Mannerheim-kiistelyn aika on juuri nyt?

Sergei Gratšov
Mannerheimin 12-huoneinen asunto sijaitsi osoitteessa Moikan rantakatu 29. Nykyisin rakennuksessa on Japanin pääkonsulaatti.
Mannerheimin 12-huoneinen asunto sijaitsi osoitteessa Moikan rantakatu 29. Nykyisin rakennuksessa on Japanin pääkonsulaatti.
Sergei Gratšov
Pietarilainen ohjelmoija Olga ei vastusta Mannerheimin muistolaattaa. ”Historia on historiaa”, hän sanoi Zaharjevskaja-kadulla tiistaina.
Pietarilainen ohjelmoija Olga ei vastusta Mannerheimin muistolaattaa. ”Historia on historiaa”, hän sanoi Zaharjevskaja-kadulla tiistaina.
Sergei Gratšov
Muistolaatan kanssa samassa korttelissa sijaitsee entinen maneesi rakennus, joka myös kuului keisarilliselle kaartille. Nyt se on tyhjillään, mutta viime aikoihin asti tiloissa toimi Mannerheimille omistettu hotelli ja pieni museo.
Muistolaatan kanssa samassa korttelissa sijaitsee entinen maneesi rakennus, joka myös kuului keisarilliselle kaartille. Nyt se on tyhjillään, mutta viime aikoihin asti tiloissa toimi Mannerheimille omistettu hotelli ja pieni museo.
Sergei Gratšov
Zaharjevskaja-kadulle ripustettu Mannerheimin muistolaatta on töhritty ja puhdistettu jo kolmesti. Nykyisin talo kuuluu sotarakennuskorkeakoululle. Mannerheimin aikaan paikalla oli keisarillisen kaartin tiloja.
Zaharjevskaja-kadulle ripustettu Mannerheimin muistolaatta on töhritty ja puhdistettu jo kolmesti. Nykyisin talo kuuluu sotarakennuskorkeakoululle. Mannerheimin aikaan paikalla oli keisarillisen kaartin tiloja.

Laatta roikkuu korkealla Zaharjevskaja-kadun sotilasakatemian rakennuksen seinällä Pietarissa. Kolmesti punaisella maalilla tuhrittu kohokuva on jälleen pesty puhtaaksi.

”Kansallispetturi”, puuskahtaa nuorehko mies Venäjän nykypolitiikan muotisanan suustaan. Hän seisoo pää kenossa ja katsoo muistolaattaa, josta Mannerheim tuijottaa takaisin.

”Ymmärtäisin, jos tällainen laatta ripustettaisiin Suomeen. Miksi näin pitää tehdä Venäjällä?” hän kyselee.

Niin, miksi. On selvää, että Pietarilla oli erityinen sija Mannerheimin elämässä. Vuosina 1887–1904 hän opiskeli Pietarissa Nikolain ratsuväkiopistossa, meni naimisiin Anastasia Arapovan kanssa ja sai kaksi tytärtä, käytännössä erosi vaimostaan ja palveli Venäjän keisarillisessa kaartissa, Chevalierkaartissa. Pelkästään Mannerheimin asuntoja on Pietarin keskustassa useita. Talvipalatsin lähellä sijaitsevassa Moikan rantakadun talossa vasta avioituneen ja vaimonsa kautta vaurastuneen Mannerheimin käytössä oli talon koko toinen kerros, 12 huonetta.

”Täällä he olivat vielä onnellisia”, Mannerheim-kierroksia vetävä opas Vitali Fedoruk kertoo.

Japanin lippu liehuu rakennuksen seinän lipputangosta, sillä nykyisin tiloissa sijaitsee Japanin pääkonsulaatti.

”Olisipa Mannerheim tiennyt tämän. Hänhän lähti vuonna 1904 Venäjän–Japanin-sotaan”, sanoo Fedoruk.

Yksityiskohtia satelee. Miljoonakadun tilavassa asunnossa Mannerheimin puhelinnumero oli 1258. Kutuzovin rantakadun asunnossa oli kuusi huonetta ja kahdeksan kamiinaa, mutta silti kolkon kylmää. Chevalierkaartiin päästyään Mannerheim osti vaaditut seitsemän eri univormua pääkatu Nevski prospektin liikkeestä.

Vielä vähän aikaa sitten Pietarissa oli myös Marshal-niminen hotelli ja siellä pieni Mannerheim-museo. Nyt koko paikka on kiinni.

Mannerheimin univormuhankinnat olivat kaukana ajatuksista, kun Smolnan kaupunginosan oikeusistuimessa ratkottiin keskiviikkona Mannerheim-kysymystä.

”Suomelle Mannerheim on sankari. Mutta mehän olemme nyt Venäjällä. Ja meillä on vaikea historia Mannerheimin, sodan ja Leningradin piirityksen suhteen. Mannerheim osallistui Leningradin piiritykseen, ja hänet palkittiin useilla fasistisilla kunniamerkeillä. Ei ole oikein muistaa tällaista henkilöä Pietarissa muistomerkillä”, juristi Ilja Remeslo sanoo ennen istunnon alkua.

Otetaan tähän väliin suomalaisen historiantutkijan ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän kommentti: Kyllä, Suomi oli olennainen osa Leningradin piirityksen saartorengasta.

”Suomi ei kuitenkaan ryhtynyt aktiivisiin hyökkäystoimiin, kun oli asemiinsa päässyt”, hän toteaa.

Emeritusprofessori Ohto Manninen huomauttaa, että Mannerheim sai saksalaisen rautaristin jo vuonna 1918. Hän muistuttaa, että Mannerheim torjui osallistumisen Leningradin valtaukseen, mutta sai jatkokunniamerkit siitä huolimatta.

Palataan oikeussaliin, joka on täynnä toimittajia. Seinällä roikkuu vähän vinossa kullanvärinen kaksipäinen kotka.

Yksityishenkilö Pavel Kuznetsov on pyytänyt tuomioistuinta selvittämään, onko Pietarin kaupunginhallitus syyllistynyt rikkeisiin laatan pystytyksessä. Hän myös vaatii laatan poistamista. Kuznetsovia edustaa Remeslo, Pietarin kaupunkia ja kulttuurikomiteaa ihmiset, jotka eivät halua kertoa nimiään toimittajille.

Pian käy selväksi, että tässä istunnossa mikään ei ole niin yksinkertaista. Tuomari Tatjana Matusjak johdattelee Remesloa: Miksi vaaditte kaupunginhallitusta vastaamaan rikkeistä, vaikka ei ole asiakirjoja, joiden mukaan kaupunginhallitus olisi määrännyt asentamaan muistolaatan?

28-vuotias Mannerheim keisari Nikolai II:n kruunajaisissa Moskovassa vuonna 1896.
28-vuotias Mannerheim keisari Nikolai II:n kruunajaisissa Moskovassa vuonna 1896.

Ei paperia, ei syytettävää. Lopputuloksena oikeuden istuntoa lykätään syyskuun loppuun. Tällöin Remeslon tulee pohtia uudelleen, ketä hän vaatii vastuuseen muistolaatan asentamisesta.

Remeslo on pettynyt, mutta aikoo jatkaa taistelua. Kremliä hän ei kuitenkaan vaadi tilille laatan asentamisesta.

Esimerkiksi sanomalehti Vedomosti julkaisi tiedon, että Ivanov suunnitteli siirtymistä Venäjän suurlähettilääksi Helsinkiin, ja Mannerheim-laatta olisi ensimmäinen askel hyvien naapuruussuhteiden luomiseksi. Tosin suomalaisia ei ollut kutsuttu avajaisiin lainkaan.

Suomi ei ole toistaiseksi ollut kiistassa pääroolissa, koska venäläiset ovat riidelleet keskenään. Venäläisissä tiedotusvälineissä Mannerheimista ja sotahistoriasta on nyt uutisoitu Venäjällä kuukausikaupalla. Valtiojohtoinen media lähettää ristiriitaisia viestejä.

Opposition mustamaalaamiseen erikoistunut televisiokanava NTV teki pitkän raportin Mannerheimista. Siinä korostettiin hänen palveluksiaan Venäjälle ja lopuksi kerrottiin hänen roolistaan yya-sopimuksen alullepanijana.

Toisaalta väitettiin, että Suomen miehittämän Itä-Karjalan keskitysleireillä olisi kuollut nälkään ”kymmeniätuhansia venäläisiä”. Todellisuudessa kuolleisuus oli kyllä korkea, mutta kuolleiden siviilien määrä oli noin 4 000 ihmistä. Sen sijaan neuvostosotavankeja kuoli suomalaisten sotavankeudessa noin 22 000.

”Kiinnostus Mannerheimin henkilöä kohtaan kertoo siitä, että vuoden 2017 juhlat alkavat olla ovella”, toteaa Suomen Pietarin-instituutin johtaja Elina Kahla.

Ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta ja Mannerheimin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Samaan aikaan Venäjällä muistetaan vuoden 1917 helmikuun ja lokakuun vallankumousta.

Kahla odottaa innolla kulttuurikoitosta, vaikka eteen voi tulla paljonkin ratkottavaa. Instituutti järjestää toukokuussa ison Mannerheim-seminaarin Pietarissa.

”Me olemme iloisia, että tässä tarjoutuu mahdollisuus keskustella rakentavasti suomalaisten ja venäläisten kokemuksista.”

Mannerheimin muistolaatan pystyttämisen taustalla voi olla Venäjän ylimmän johdon Mannerheim-kunnioitus. Presidentti Vladimir Putin ei ole ottanut kantaa muistolaattaan, mutta vuonna 2001 hän laski kukkia Mannerheimin haudalle Helsingissä.

Christian Westerback / HS
Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen Mannerheimin haudalle vierailullaan Suomessa vuonna 2001.
Venäjän presidentti Vladimir Putin laski seppeleen Mannerheimin haudalle vierailullaan Suomessa vuonna 2001.

Samalla Moskovassa on pitkään nähty paljon vaivaa, jotta on saatu ruokituksi venäläisten nostalgisia tunteita Neuvostoliiton mahdista ja erityisesti fasistisen Saksan lyömisestä suuressa isänmaallisessa sodassa, kuten toista maailmansotaa Venäjällä kutsutaan.

Niinpä syyttäjänvirasto selvittää kommunistisen puolueen pyynnöstä, onko laatan asentamisessa syyllistytty ”natsismin rehabilitoimiseen”.

Huomiota herättää kuitenkin se, että kukaan ei syytä suoraan Kremliä, Ivanovia tai Medinskiä.

Sekä kulttuuriministeri Medinski että presidentinhallinnon silloinen päällikkö Ivanov painottivat avajaisissa Mannerheimin palveluksia keisarilliselle Venäjälle.

”Kukaan ei yritä puhdistaa Mannerheimin tekoja vuoden 1918 jälkeen, mutta ennen vuotta 1918 hän palveli Venäjää – ja, jos ollaan täysin avoimia, hän asui ja palveli Venäjällä kauemmin kuin palveli ja asui Suomessa”, Ivanov sanoi sanomalehti Kommersantin mukaan.

Venäläisten Mannerheim-kuvaa muutti myönteisemmäksi edesmennyt tutkija Leonid Vlasov, joka kirjoitti 17 kirjaa Mannerheimista. Osa niistä on suomennettu.

Hänen vaimonsa Marina Vlasova on samoin Mannerheim-tuntija.

”Laatan pystyttäminen on kuin henkäys raikasta ilmaa. Sen tiesi, että harmaat kommunistien massat ryhtyvät tätä vastustamaan. En katso televisiota, etten saisi sydänkohtausta”, Vlasova sanoi puhelimitse.

Vlasov toimitti Putinille tietoja ja näkemyksensä Mannerheimista ennen tämän Helsingin-vierailua vuonna 2001. Mannerheim-elämäkerran (2005) esipuheessa Vlasov kertoo Putinin laskeneen kukat ja kumartaneen päänsä marsalkan haudalla:

”Tässä on jonkinlainen pyhä merkitys. Pietari, joka kasvatti nykyisen Venäjän presidentin, oli aikanaan Mannerheimin toinen koti ja viimeisiin päiviin saakka tämän lempikaupunki. Olipa paroni Mannerheimilla kuinka korkea virka Suomessa hyvänsä, sielussaan hän pysyi venäläisenä upseerina, joka taivalsi halki koko Venäjän ja antoi sen puolesta päänsä ja rintansa luotien armoille”, Vlasov kirjoitti.

Aikajana: Mannerheimin vuodet kadettikoulun niskuroivasta oppilaasta marsalkaksi

1867

Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyy 4. kesäkuuta Askaisten Louhisaaren kartanossa. Hän on kreivi Carl Robert Mannerheimin ja Hélène von Julinin kolmas lapsi.

1882

Aloittaa kadettikoulun Haminassa. Perhe on hajonnut, isä paennut konkurssin jälkeen velkojia Pariisiin ja äiti kuollut. Vuonna 1886 Mannerheim erotetaan kadettikoulusta, koska hän on lähtenyt pitkäperjantaina omin luvin juopottelemaan.

C. G. E. Mannerheim kuvattuna vuonna 1891.
C. G. E. Mannerheim kuvattuna vuonna 1891.

1887

Kirjoittaa ylioppilaaksi Helsingistä ja kirjoittautuu Pietarissa Nikolain ratsuväkiopistoon.

1891

Toteuttaa haaveensa ja pääsee keisarinna Maria Fjodorovnan Chevalierkaartin palvelukseen.

1892

Avioituu Anastasia Arapovan kanssa. Myöhemmin perheeseen syntyy kaksi tytärtä, Anastasie ja Sophy.

1896

Osallistuu kunniavartiossa keisari Nikolai II:n kruunajaisiin Moskovassa.

1897

Nimitetään hovitallihallinnon alaisuuteen Pietariin. Ostaa hevosia Venäjän ja Länsi-Euroopan hevossiittoloista.

1903

Suhde vaimoon on pitkään ollut vaikea ja katkeaa lopullisesti. Avioero virallistetaan vasta vuonna 1919.

1904

Ylennetään everstiluutnantiksi ja osallistuu Venäjän–Japanin sotaan Mantšuriassa.

1906

Lähtee kahden vuoden ja 14 000 kilometrin tiedustelu- ja tutkimusmatkalle Aasiaan.

1912

Puolassa palveleva Mannerheim nimitetään keisarin seurueen kenraalimajuriksi.

1914

Ensimmäinen maailmansota puhkeaa, ja Mannerheim komentaa ratsuväkiprikaatia ja myöhemmin ratsuväkidivisioonaa Puolassa ja Galitsiassa.

1917

Vallankumous repii Venäjää, ja Mannerheim palaa Suomeen joulukuussa.

1918

Nimitetään Suomen hallituksen joukkojen ylipäälliköksi. Verinen ja suomalaiset kahteen leiriin repivä sisällissota päättyy valkoisten voittoon.

Lehtikuva
C. G. E. Mannerheim vuonna 1919.
C. G. E. Mannerheim vuonna 1919.

1919

Häviää Suomen tasavallan presidentinvaalit K. J. Ståhlbergille.

1920

Perustaa Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton.

1933

Ylennetään sotamarsalkaksi.

1939

Puolustusvoimien ylipäälliköksi talvisodan sytyttyä. Ylipäällikkönä myös vuonna 1941 alkaneen jatkosodan ajan. Suomen marsalkan arvo myönnetään vuonna 1942.

1944

Valitaan Suomen tasavallan presidentiksi.

1945

Sairastuu ja parantelee itseään Portugalissa.

1946

Luovuttaa presidentin tehtävät J. K. Paasikivelle.

1947

Asuu pääasiassa Sveitsissä ja kirjoittaa muistelmiaan, jotka ilmestyvät postuumisti.

1951

Mannerheim kuolee yöllä vatsaleikkauksen jälkeen 83-vuotiaana Sveitsin Lausannessa. Haudataan Hietaniemen hautausmaalle.

Suomen ulkoministeriö
Montreaux’ssa Genevenjärven rannalla Sveitsissä sijaitsee Mannerheimin mukaan nimetty puisto.
Montreaux’ssa Genevenjärven rannalla Sveitsissä sijaitsee Mannerheimin mukaan nimetty puisto.
Mannerheimille pystytetty useita muistomerkkejä

Jussi Niemeläinen HS

Pietarissa tänä vuonna paljastettu muistolaatta ei ole ainoa marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia kunnioittava muistomerkki ulkomailla.

Sveitsin Montreux’ssa on ollut jo vuodesta 1955 Mannerheimin kunniaksi pystytetty obeliski. Se sijaitsee Mannerheimin mukaan nimetyssä puistossa. Lisäksi lähistöllä sijaitsevassa Valmont’n klinikan puistossa paljastettiin muistolaatta vuonna 2011. Mannerheimin vietti viimeiset vuotensa pääosin Valmont’ssa.

Tiedot ovat Mannerheim-museolta, jonka lista on tiettävästi kattavin.

Suomessa tunnetuimpia muistomerkkejä ovat ratsastajapatsaat Helsingissä ja Lahdessa. Muita näköispatsaita on myös Seinäjoella, Tampereella, Mikkelissä, Turussa ja Lahdessa. Lahdessa on siis kaksi Mannerheim-patsasta.

Tunnettu on myös hautamuistomerkki Helsingin Hietaniemen hautausmaalla.

Mannerheim-museon mukaan lisäksi Pääesikunnassa, Vaasassa, nykyisessä Töölön sairaalassa ja lapsuudenkodissa Askaisten Louhisaaressa on korkokuvat.

”Lisäksi on lukuisia pienempiä muistomerkkejä eri puolella Suomea markkeeraamassa yksittäisiä tapahtumia tai toimintaa jossakin rakennuksessa”, Mannerheim-museon päämuseomestari Toni Piipponen kertoo.

Useissa suomalaiskaupungeissa on myös Mannerheimin mukaan nimetty katu.

”Kun puhutaan kunnianosoituksista, kadut ja muistomerkit ovat suurimmat ryhmät. Lisäksi on erilaisia Mannerheimin mukaan nimettyjä merkkejä ja esimerkiksi yhteisöjen Mannerheimin mukaan nimettyjä palkintoja”, Piipponen sanoo.

Suomessa kiinnostus Mannerheimia kohtaan on pysynyt vakaana mutta muuttunut vähemmän tunnepitoiseksi ajan kuluessa, Piipponen sanoo.

Suuri yleisö kuitenkin tuntee häntä pikkuhiljaa vähemmän ja vähemmän, mikä näkyy myös museossa Helsingin Kaivopuistossa.

”Alkaa olla nuorempaa väkeä, joka ei oikein tiedä, kuka Mannerheim oli”, hän kertoo.

Aikajanan lähde: Mannerheim – Keisarillisen Venäjän armeijan upseeri, itsenäisen Suomen marsalkka (2005)

Sergei Gratšov
Mannerheimin muistolaatta Pietarissa.
Mannerheimin muistolaatta Pietarissa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat