Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Brexit kummitteli EU-kokouksessa Bratislavan linnassa

Juha Sipilän mielestä unionin kriisi voi koitua Suomen voitoksi EU-asioissa.

Ulkomaat
 
YVES HERMAN / Reuters
EU-maiden johtajat kokoontuivat ryhmäkuvaan Bratislavan linnalla perjantaina.
EU-maiden johtajat kokoontuivat ryhmäkuvaan Bratislavan linnalla perjantaina. Kuva: YVES HERMAN / Reuters
Tästä on kyse

Kriisit ovat kasvattaneet EU-vastaisuutta

 Britit päättivät kesäkuun kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Brexit-päätös on unionin historian pahin kriisi, sillä koskaan aiemmin mikään jäsenmaa ei ole jättänyt EU:ta.

 Yli miljoonan pakolaisen ja siirtolaisen saapuminen Eurooppaan viime vuonna koetteli rajusti unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä.

 Euroopan maiden turvallisuudentunnetta on viime vuosina järkyttänyt Venäjän aggressiivinen käytös muun muassa Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

 EU:n suurimpiin saavutuksiin luettava yhteisvaluutta euro on käynyt kuilun partaalla Kreikan ja muiden euromaiden vuosia kestäneiden velkakriisien vuoksi.

 Kriisien suma ja taloudellinen epävarmuus on kasvattanut EU-kriittisyyttä ja populististen liikkeiden suosiota.

 Monissa maissa, kuten Ranskassa ja Hollannissa, on toiveita järjestää Britannian kaltainen kansanäänestys EU-jäsenyydestä.

Bratislava

Yksi oli joukosta pois, kun EU-maiden johtajat kokoontuivat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen Slovakian pääkaupunkiin Bratislavaan. Britannian pääministeriä Theresa Mayta ei kutsuttu, koska maa tekee lähtöä Euroopan unionista.

Bratislavan linnassa järjestetyn 27 maan kokouksen tarkoituksensa oli hoitaa EU:n rikkinäistä sielua ja löytää selitys sille, miksi britit sanoivat EU:lle hyvästi kansanäänestyksessä.

“Onhan se vakavaa, kun ensi kerran maa lähtee. Tänne on ollut enemmän tunkua kuin täältä pois. Meidän täytyy vakavasti käydä läpi ne syyt, miksi yksi jäsenmaa lähtee”, totesi pääministeri Juha Sipilä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että olisi “kuolettava virhe” kuvitella, että vain britit ovat pettyneitä EU:hun ja sen instituutioihin. Hän vaati jäsenmaiden johtajilta “brutaalin rehellistä tilannearviota” unionin tilasta.

”Eurooppalaiset haluavat tietää, ovatko poliittisen eliitin edustajat kyvykkäitä palauttamaan kontrollin tapahtumista ja prosesseista, jotka häkellyttävät, saavat pois tolalta ja jopa kauhistuttavat”, Tusk totesi.

Diagnoosi oli siis huolestuttava. Nyt lääkkeeksi tarjotaan muun muassa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, koska pakolaiskriisi ja terrori-iskut ovat järkyttäneet maanosan rauhaa.

Sipilä kertoi, että EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin keskiviikkona esittämä toive lujittaa EU:n yhteistä puolustusta on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen. Junckerin mukaan unionilla tulisi olla yhteinen esikunta siviili- ja sotilasoperaatioissa ja jäsenmaat voisivat tehdä yhteisiä materiaalihankintoja.

”Ehkä yhteisestä armeijasta puhuminen on liioiteltua, mutta on monia monia asioita joissa voidaan syventää yhteistyötä”, Sipilä sanoi.

Yhteisen puolustuksen lujittaminen on ollut pitkäaikainen haave joissakin jäsenmaissa, vaan ei Britanniassa. Nyt näytetään, että brexitin jälkeisessä unionissa tapahtuu.

Erimielisyyksiä alleviivasi se, että neljän itäisen jäsenmaan Visegrád-ryhmä julkaisi perjantaina yhteismietintönsä siitä, miten unionia pitää kehittää.

Paperissa puhuttiin esimerkiksi “joustavasta solidaarisuudesta”, mitä tulee pakolaiskriisin hoitamiseen. Läntisen Euroopan maat ovat olleet ilmiriidassa Visegrád-maiden eli Puolan, Tšekin, Slovakian ja Unkarin kanssa turvapaikanhakijoiden kiintiöistä sekä suhtautumisesta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan.

LEONHARD FOEGER / Reuters
Unkarin pääministeri Victor Orbán (vas.), Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Itävallan liittokansleri Christian Kern keskustelivat Bratislavassa.
Unkarin pääministeri Victor Orbán (vas.), Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Itävallan liittokansleri Christian Kern keskustelivat Bratislavassa.

Tusk aikoi esittää huippukokouksessa “Bratislavan tiekartan”, jolla kriiseistä päästään. Mediakeskuksessa ei ollut pulaa kyynisistä äänenpainoista, sillä kesäkuun lopussa pidettiin jo yksi huippukokous brexit-äänestyksen tiimoilta.

Ensi vuoden alussa on sitten vuorossa Maltan huippukokous, jonka aiheena on Britannian eron jälkeinen EU. Brexit kun ei ollut perjantain epävirallisen kokouksen virallinen teema, ainoastaan Bratislavan keskiaikaisen linnan kattorakennelmissa leijaillut kummitus.

Brexit-kummitus on erityisen hankala otus, sillä Britannia ei ole vielä jättänyt eroilmoitustaan, eikä sen saapumisajasta tai sisällöstä tiedetä mitään. Ei tiedetä, miten kauan koko sotku kestää ja mitä siitä seuraa.

Tuskin mukaan yksi brexitin opetuksista on se, että EU-kansalaiset eivät halua antaa Brysselin instituutioille uutta valtaa.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan ”tervettä tasapainoa”, jossa ”instituutiot tukevat jäsenmaiden hyväksymiä päämääriä, eivätkä tyrkytä omiaan”.

Siinä missä jäsenmaat syyttävät mieluusti Brysselin herroja, komission puheenjohtaja Juncker vieritti keskiviikon puheessaan vastuuta jäsenmaille.

”Koskaan aiemmin en ole nähnyt niin vähäistä yhteistyöhalua jäsenmaidemme kesken”, Juncker totesi EU-parlamentille, joka on kolmas osapuoli unionin ikuisessa triangelidraamassa.

Brexitin aiheuttama epävarmuus, riitely itäisten ja läntisten sekä eteläisten ja pohjoisten EU-maiden välillä yhdistettynä EU-instituutioiden nokkapokkaan voi lopulta olla hyvä juttu Suomelle. Ainakin Juha Sipilän mielestä.

”Suomi on ollut aika tavalla keskitien kulkija siinä, että toiset haluavat vähemmän integraatiota ja toiset enemmän. Suomi on korostanut pragmaattista yhteistyötä ja sovittujen asioiden loppuun viemistä. Uskon, että tästä tulee lopputuloksena hyvin tällainen suomalainen malli”, Sipilä totesi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat