Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mafiapomon kuolema oli ikävä muistutus Viron menneisyydestä

Rikollisryhmien veriset välienselvittelyt eivät ole luonnehtineet enää nyky-Viroa, kirjoittaa HS:n avustaja Kaja Kunnas.

Ulkomaat
 
Kaja Kunnas

Viron presidenttiehdokkaat jäivät uutisissa toiseksi, kun Nikolai Tarankov, 63, tapettiin keskiviikkona kalastusmatkalla Länsi-Virossa Haapsalun lähellä.

Kuka ihmeen Tarankov?

Nikolai Tarankov oli Viron alamaailman yhteiskassan johtaja, kummisetä, alamaailman kruunaamaton kuningas, lehdistö kertoi.

Mikä ihmeen yhteiskassa? Se ei siis jäänytkään 1990-luvulle, kuten osa asiantuntijoista on väittänyt.

Yhteiskassa kerää rikollisin keinoin saatua rahaa, joka osin siirretään lailliseen liiketoimintaan. Osin sillä tuetaan vankien perheitä ja maksetaan asianajajien palkkoja.

Tarankovin tappo oli ikävä muistutus menneisyydestä. Rikollisuuden väheneminen on ollut yksi Viron suurista onnistumisista. Vuonna 1994 Virossa tapettiin tai murhattiin yhteensä 426 ihmistä, viime vuonna 40.

Nikolai Tarankov oli vaikuttaja, joka tuli minulle tutuksi tällä viikolla. Monille nimi oli vanhastaan tuttu.

Jos Tarankovin ulko-oven edessä Tallinnan Kadriorgissa oli epäilyttävän näköinen auto, hän meni takaoven kautta kotoaan kahvila Vesiväravin edessä odottaneeseen autoon, kirjoitti toimittajanaapuri Gocha Beltadze torstain Postimees-lehdessä. Hän luonnehti Tarankovia jopa joidenkin venäjänkielisten epäviralliseksi johtajaksi.

Tarankov itse nimitti Eesti Ekspressin haastattelussa 2000-luvun alussa mafiaepäilyjä naurettaviksi, eikä häntä ole tuomittu rikollisjärjestöön kuulumisesta.

Tarankovin ruumiin löytyminen autosta syrjäisen metsän keskeltä palautti mieleen 1990-luvun kaaoksen. Silloin rikollisryhmien välienselvittely oli arkea. Varallisuuden hankkiminen puolihämärin keinoin ei ollut kovin harvinaista. Osa rikollisista nousi sankareiksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden johtajia on sittemmin tavattu julkisuudessa enemmän oikeudenkäyntien vuoksi.

Viime viikolla Harjun käräjäoikeudessa Tallinnassa alkoi näyttävä oikeudenkäynti harmaapartaista, silmälasipäistä Haron Dikajevia, 50, vastaan, jota syytetään järjestäytyneen rikollisryhmittymän johtamisesta.

Kesällä rikollisryhmän johtamisesta tuomittiin vankilaan Assar Paulus, 54, joka tunnettiin vironkielisen alamaailman johtajana. Ennen tuomiota maine oli osin hyvä. Hän oli osallistunut vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Kaitseliiton eli Suojeluskunnan toimintaan.

Paulusilla oli samankaltainen maine kuin nyt murhatulla Tarankovilla: elämäntapaan eivät kuuluneet yökerhot eivätkä päihteet.

Rikollisryhmien veristen välienselvittelyjen ja tappojen piti olla menneisyyttä. Ne eivät ole luonnehtineet enää nyky-Viroa.

Perjantaina Eesti Päevaleht arvioi Tarankovin niin vahvaksi rikollismaailman vaikuttajaksi, että hänen kuolemansa jälkeen Viroon saattavat tulla ulkomailta uudet rikollisjoukot. Tappajan kiinni saaminen osoittaisi, kuka määrää säännöt Virossa.

Ainakaan sääntöjä ei enää määrää Tarankov. Beltadze arvioi Postimees-lehdessä, että tapon motiivina oli pikemmin kosto menneistä kuin yritys raivata tilaa kilpailevalle rikollisjoukolle.

Seuraavaksi edessä ovat Tarankovin hautajaiset, joita tuskin onnistutaan pitämään täysin julkisuudelta piilossa.

1990-luvulle ei enää ole paluuta. Kiinni jääneet päälliköt ovat yli 50-vuotiaita. ”Kummisedän” hautajaisten jälkeen nähdään, haudataanko myös järjestäytynyt rikollisuus. Uusien sukupolvien tulo tilalle merkitsisi Virolle takapakkia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat