Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Fadumo Dayib saapui 26 vuotta sitten matkustajakotiin Kaisaniemeen – nyt hän jättää elämänsä Suomessa pyrkiäkseen Somalian presidentiksi

Fadumo Dayib haluaa nousta presidentiksi ja muuttaa Somalian. Mutta Somaliassa moni haluaisi hänet hengiltä. ”Jos kuolen, kuolen taistellessani sen puolesta, mihin uskon. Se olisi kunniakas kuolema”, hän sanoo.

Ulkomaat
 
Sami Kero / HS
Fadumo Dayibille Helsingin keskusta on täynnä muistoja. Nyt hän muuttaa Somaliaan ja aikoo pyrkiä maan presidentiksi. ”Minusta tulee myös lähettiläs Suomelle. Minun kauttani Suomi nähdään hyvänä maana, joka huolehti pakolaisesta ja antoi tälle mahdollisuuden koulutukseen.”
Fadumo Dayibille Helsingin keskusta on täynnä muistoja. Nyt hän muuttaa Somaliaan ja aikoo pyrkiä maan presidentiksi. ”Minusta tulee myös lähettiläs Suomelle. Minun kauttani Suomi nähdään hyvänä maana, joka huolehti pakolaisesta ja antoi tälle mahdollisuuden koulutukseen.” Kuva: Sami Kero / HS
Fakta

Sota hajotti somalialaiset maailmalle

 Somalian sisällissota alkoi 1980-luvun lopussa kapinana diktaattori Siad Barrea vastaan. Barren hallinto kumottiin 1991.

 Sota levisi klaanien väliseksi valtakamppailuksi. Valtionhallinto romahti.

 Sota on ajanut ainakin 1,5 miljoonaa somalialaista maanpakoon eri puolille maailmaa. Satojatuhansia elää pakolaisleireillä pääasiassa naapurimaa Keniassa.

 Suomessa oli viime vuonna 17 871 somalinkielistä ihmistä Tilastokeskuksen mukaan.

 Nyt Somalian konfliktin pääosapuolet ovat ääri-islamilainen al-Shabaab-liike ja hallituksen asevoimat, joita tukevat Afrikan unionin rauhanturvaajat.

Helsingin keskusta on täynnä muistijälkiä. Sokoksen tavaratalo näyttää aina vain samalta. Muut liikkeet ovat jo monesti vaihtuneet. Tuossa Kaivopihan tilassa oli silloinkin vaatekauppa. Kaisaniemen suunnalla näkyy kasino, jonka korttelissa toimi 26 vuotta sitten matkustajakoti. Siellä Fadumo Dayib vietti ensimmäinen yönsä Suomessa.

Oli lokakuu vuonna 1990. Somalialainen Dayib oli saapunut veljensä ja siskonsa kanssa Moskovan kautta Suomeen pakolaisiksi. Illalla matkakodissa 18-vuotias Dayib ajatteli, että hän on saanut elämässään uuden alun. Hän päätti käyttää mahdollisuutensa täysillä.

Nyt Fadumo Dayib on 44-vuotias, suomalainen, työntekijä, veronmaksaja, aktivisti ja neljän lapsen äiti, joka on hankkinut kolme korkeakoulututkintoa.

Pian hän aikoo jättää kaiken taakseen. Somaliassa jatkuu yhä se sama sota, jota Dayibin perhe pakeni. Mutta nyt lokakuussa maassa järjestetään pitkästä aikaa vaalit. Dayib haluaa Somalian presidentiksi.

Sen vuoksi hän muuttaa Mogadishuun, Somalian pääkaupunkiin, jonka arkea ovat pommi-iskut ja tulitaistelut.

”Jos haluan olla ihmisten johtaja, minun on elettävä heidän todellisuudessaan”, Dayib sanoo.

Afrikan koilliskulmassa sijaitseva Somalia on maailman köyhimpiä maita. Se on myös korruptoituneimpia. Sota on riivannut 26 vuotta. Harvassa paikassa naisen asema on yhtä huono.

Dayib on turhautunut seuraamaan sivusta Somalian jatkuvaa kurimusta.

”Vihaan valittamista. Jos on ongelmia, pitää tehdä jotain tai pysyä hiljaa. Mutta vaikeneminen on hyväksymistä.”

Presidentiksi pyrkivien 18 ehdokkaan joukossa Fadumo Dayib on ainoa nainen. Hänen kampanjointinsa on siksi herättänyt suurta huomiota. Viime viikkoina Dayibista ovat raportoineet kansainvälisen median jätit: CNN, The Guardian, Al-Jazeera, Newsweek ja moni muu. Eräs Dayibin kaveri huomautti, että Dayib taitaa nyt olla maailmalla eniten esillä oleva suomalainen.

Dayibista ei kuitenkaan tule Somalian presidenttiä näissä vaaleissa. Se johtuu vaalitavasta, jossa suuri valta on perinteisten klaanien mahtimiehillä. He ovat pääroolissa valitsemassa 14 000 valitsijamiehen neuvostoa, jonka puolestaan on määrä valita parlamentin jäsenet lokakuussa. Sen jälkeen parlamentti valitsee presidentin.

Dayib sanoo, että hän kyllä saisi Somaliasta rahoittajia kampanjaansa, jos suostuisi toimimaan näiden ehdoilla. Hän kuvailee presidenttikamppailua hevoskilpailuksi. Rahamiehet valitsevat ehdokkaansa ja odottavat saavansa voitosta oman osansa.

”Minua ei voi ostaa. Käyn tätä kamppailua omilla ehdoillani. Johtajana minun on näytettävä esimerkkiä. En suostu osaksi korruptoitunutta järjestelmää”, Dayib sanoo sujuvalla suomella.

Vaaleissa uudelle kaudelle pyrkii myös presidentti Hassan Sheikh Mohamud. Johtopaikoille odotetaan samoja miehiä, jotka ovat vuosia pyörittäneet paikkoja keskenään.

Dayibin tavoite on näitä vaaleja suurempi. Hän haluaa tehdä itsestään opposition paitsi Somalian hallitukselle myös koko järjestelmälle.

”Klaanijärjestelmä estää demokratian kehittymisen. Siksi se on tuhottava”, hän sanoo.

Mogadishussa Dayib aikoo ryhtyä johtamaan korruptionvastaista liikettä, joka valvoo julkista rahankäyttöä. Somalian hallituksen isoja rahoittajia ovat muun muassa EU ja YK:n järjestöt. Dayib aikoo myös kampanjoida lopettaakseen klaanien vallan politiikassa. Tavoite on varmistaa, että seuraavissa vaaleissa vuonna 2020 johtajat valitaan yleiseen äänioikeuteen perustuvalla suoralla vaalilla.

Sellaisten vaalien piti olla jo nyt. Siinä uskossa Dayib myös kaksi vuotta sitten ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi.

Sitten kun järjestelmä todella on demokraattisempi, Dayib uskoo saavansa kansan tuen.

”Jonain päivänä minusta tulee Somalian presidentti. Minulla ei ole siitä epäilystäkään. Siihen voi mennä kymmenen tai viisitoista vuotta, mutta minä olen kärsivällinen.”

Dayib on jo tunnettu henkilö Somaliassa. Hän on ollut paljon esillä myös Somalian viestimissä ja sosiaalisessa mediassa.

Mutta kun idealistinen nainen Suomesta ryhtyy haastamaan Somalian vanhaa valtajärjestelmää, kaikki eivät katso hyvällä. Dayibilla on jo koko joukko vihamiehiä.

Edellisen kerran Dayib kävi Mogadishussa tammikuussa. Koko kaupungissa on oikeastaan vain kaksi melko turvallista paikkaa. Toinen on aivan lentokentän viereen rakennettu betoniesteiden ja asemiesten suojaama linnake, jossa ulkomaisten järjestöjen väki ja diplomaatit asuvat ja työskentelevät. Toinen on Villa Somalia, presidentin ja muiden johtajien linnoitus kaupungin keskustassa.

Tavallisille ihmisille uhka on sattumanvarainen.

”Heillä ei ole turvatoimia. Juuri he yleensä ovat terrori-iskujen uhreja. He lähtevät aamulla kotoa tietämättä palaavatko illalla”, Dayib sanoo.

Mogadishussa Dayib halusi kuulla kaupunkilaisten arkikokemuksia, joten eräänä iltapäivänä hän meni seurueineen Lido- uimarannalle, suositulle ajanviettopaikalle. Dayib tapasi ihmisiä ja otti kännykkäkuvia. Sitten hän palasi hotelliin.

Puolitoista tuntia sen jälkeen rannalla räjähti kaksi pommia. Asemiehiä hyökkäsi rantaravintoloihin. Ainakin 20 ihmistä kuoli.

”Uskon, että isku oli kohdistettu minua vastaan. He näkivät Twitterissä kuvat minusta rannalla. He varmaan uskoivat, että olisin yhä siellä.”

On mahdotonta varmistaa, oliko iskun tarkoitus tappaa nimenomaan Dayib. Se on tiedossa, että hän saa jatkuvasti tappouhkauksia. Jotkut uhkaukset tulevat sosiaalisessa mediassa, toiset suoremmin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Fadumo Dayibin kotialbumi
Fadumo Dayib kävi Lido-rannalla Mogadishussa tammikuussa. Pian käynnin jälkeen al-Shabaab-järjestö teki rannalla iskun. Dayib uskoo, että hänet yritettiin tappaa iskussa.
Fadumo Dayib kävi Lido-rannalla Mogadishussa tammikuussa. Pian käynnin jälkeen al-Shabaab-järjestö teki rannalla iskun. Dayib uskoo, että hänet yritettiin tappaa iskussa.

Rannan iskun tekijäksi ilmoittautui ääri-islamilainen terroristiryhmä al-Shabaab. Tästä huolimatta yksi Dayibin vaaliteemoista on, että hän haluaisi neuvotella al-Shabaabin kanssa.

”Meidän on opittava puhumaan myös niiden kanssa, joista emme pidä”, hän sanoo.

Al-Shabaabin palkkasotilaita vastaan taistelevat sekä Somalian omat asevoimat että Afrikan unionin rauhanturvaoperaation noin 22 000 sotilasta. Uhreja tulee molemmin puolin, mutta kumpikaan ei voita.

”Jos väkivalta lopettaisi väkivallan, Somalia olisi jo maailman rauhallisin maa. Se ei lopu niin, Dayib sanoo.

Daybilla on ehtoja. Al-Shabaabin pitäisi lopettaa terrori-iskut, suostua aseistariisuntaan ja irtaantua kansainvälisistä terroristiryhmistä, kuten al-Qaidasta. Sen jälkeen voitaisiin neuvotella.

Jollain seuduilla Somaliassa al-Shabaabin jäseniä on saatu luopumaan aseistaan, kun heille on tarjottu paikkaa alueen hallinnossa.

Dayib huomauttaa, että al-Shabaabissa on monta puolta. Osa siitä on mafiamainen verkosto, joka pyörittää liiketoimia ja kiristää suojelurahoja. Al-Shabaab myös tarjoaa sosiaaliapua, kouluja ja työtä, mikä lisää sen kannatusta.

”Niin kauan kuin hallitus ei järjestä peruspalveluita, meillä on al-Shabaab. Siksi avain on rakentaa parempaa hallintoa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Fadumo Dayibin kotialbumi
Fadumo Dayib tapasi entisiä al-Shabaab-järjestön taistelijoita uudelleenkoulutuskeskuksessa Mogadishussa Somaliassa.
Fadumo Dayib tapasi entisiä al-Shabaab-järjestön taistelijoita uudelleenkoulutuskeskuksessa Mogadishussa Somaliassa.

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon Somaliassa on asukkaita. Väestönlaskentaa ei ole pystytty tekemään eikä äänestäjiä ole voitu rekisteröidä. Se on yksi syy siihen, ettei suora kansanvaali toteudu tänä vuonna.

Väkiluvuksi arvioidaan noin 11 miljoonaa. Maansisäisiä pakolaisia on yli miljoona. Ainakin puolitoista miljoonaa somalialaista on hajaantunut joka puolelle maailmaa.

Uusia pakolaisia lähtee päivittäin. Samaan aikaan toisia palaa maailmalta. Jotkut vain käyvät, toiset yrittävät rakentaa uuden elämän. Politiikassa vaikuttaa monia maanpaosta palanneita.

Fadumo Dayibin äiti oli pakolainen. Dayib sanoo oppineensa äidiltään kaiken, mitä hän tietää moraalista, periaatteista ja vastusten voittamisesta. Äidin ensimmäiset yksitoista lasta kuolivat kaikki. Kahdestoista oli Fadumo Dayib. Hän syntyi maanpaossa Keniassa ja eli nuoruutensa siellä.

Vuonna 1989 perhe karkotettiin Keniasta. Dayibista tuli pakolainen – Somaliassa. Mutta pian Siad Barren diktatuuri Somaliassa hajosi ja puhkesi kaaos. Siitä alkoi matka Suomeen.

Äiti on haudattu Kuopioon. Kuopion yliopistossa Dayib opiskeli kaksi terveysalan korkeakoulututkinnoistaan. Kolmas tutkinto on hallintotieteistä Yhdysvaltain maineikkaasta Harvard-yliopistosta.

Suurimman osan elämästään Dayib on elänyt Keniassa ja Suomessa. Lisäksi hän on asunut lyhyempiä jaksoja Yhdysvalloissa, Liberiassa, Ghanassa ja Fidžillä. Somaliassa hän on elänyt vain muutaman vuoden.

”Siellä aloitan kaiken tyhjästä. Niin olen tehnyt elämässäni jo monta kertaa.”

Dayib näkee jonkin suuremman tarkoituksen siinä, että kahdestatoista lapsesta juuri hän selvisi. Hän ajattelee koko elämänsä olleen valmistautumista tähän hetkeen ja tähän tehtävään: paluuseen ja Somalian muuttamiseen.

”Tämä on minulle elämäni kutsumus.”

Nyt kun 26 vuotta elämää Suomessa jää taakse, Dayib luopuu myös työstään. Hän on toiminut yrityksessä, joka auttaa pakolaisia työllistymään.

Sitten edessä on keskustelu, jota Dayib sanoo elämänsä vaikeimmaksi. Hänen pitää kertoa neljälle Suomeen jäävälle lapselleen, että äiti lähtee, eikä välttämättä palaa.

Vaara odottaa heti, kun Dayib astuu Mogadishussa lentokentällä taksiin. Dayibin täytyy hankkia henkivartijat niin kuin muidenkin poliitikkojen ja merkkihenkilöiden. Hän arvioi, että aseistettujen vartijoiden palkkaamiseen tarvitaan alkuun noin 50 000 euroa. Niitä rahoja hänellä ei vielä ole.

”Tiedän riskit, mutta en ole menossa itsemurhatehtävään. En tee tappamistani helpoksi”, Dayib sanoo. ”Mutta jos kuolen, kuolen taistellessani sen puolesta, mihin uskon. Se olisi kunniakas kuolema.”

Kirjoituksen lähteinä on käytetty myös YK:n, Heritage Instituten ja Somalia Reportin raportteja sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Pekka Haaviston haastattelua.

FEISAL OMAR / Reuters
Turvallisuusjoukot saattelivat siviilejä turvaan autopommin räjähdettyä presidentinlinnan ulkopuolella elokuun lopussa Mogadishussa.
Turvallisuusjoukot saattelivat siviilejä turvaan autopommin räjähdettyä presidentinlinnan ulkopuolella elokuun lopussa Mogadishussa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat