Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sota ja pakolaiset vievät YK:n uuteen aikaan – pääsihteeri Ban Ki-moonin viimeinen yleiskokous alkaa pommi-iskun varjossa

Suomi lunasti paikan Obaman pakolaiskokouksessa lisäämällä apua kriisialueille.

Ulkomaat
 
Antonio Parrinello / Reuters
Siirtolaiset odottelivat satama-alueella saavuttuaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön aluksella Augustan satamaan Italian Sisiliassa elokuun loppupuolella. Pakolaisuus on YK:n maanantaina alkavan yleiskokouksen pääaiheita, mutta suuria periaatteellisia päätöksiä pakolaisten aseman parantamiseksi ei ole odotettavissa.
Siirtolaiset odottelivat satama-alueella saavuttuaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön aluksella Augustan satamaan Italian Sisiliassa elokuun loppupuolella. Pakolaisuus on YK:n maanantaina alkavan yleiskokouksen pääaiheita, mutta suuria periaatteellisia päätöksiä pakolaisten aseman parantamiseksi ei ole odotettavissa. Kuva: Antonio Parrinello / Reuters

YK, New York

Pommiräjähdys kiristi tunnelmaa New Yorkissa viikonvaihteessa juuri kun kaupunki oli muutenkin varautumassa äärimmäisiin turvatoimiin YK:n huippukokousviikon käynnistyessä.

Chelseyn kaupunginosassa lauantai-iltana sattuneella räjähdyksellä ei ensitietojen mukaan ollut tekemistä kokouksen kanssa. Pommi räjähti Manhattanin länsipuolella, ja YK:n päämaja on kaupungin itälaidalla.

Räjähdyksessä 29 ihmistä sai vammoja. Yhden tila on vakava muttei hengenvaarallinen.

Vaikutukset kuuluvat todennäköisesti myös YK-puheissa sen mukaan, mitä tekijöistä ja motiiveista saadaan tietoon. Terrorismi on ollut viime vuodet YK:n huippukokousviikon pääaiheita.

Muuten ylivoimaisesti näkyvimpiä aiheita ovat tänä vuonna pakolais- ja siirtolaiskriisit. Poliittisia intohimoja kasvattavat samalla YK:n uuden pääsihteerin lähestyvä valinta ja Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit.

”Pääsihteerin valintatilanne on hyvä suurvaltasuhteiden mittari”, arvioi Suomen YK-lähettiläs Kai Sauer kokousviikon alla.

Mahdollisuus, että Donald Trump valitaan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi, taas herättää YK-kokouksessa epävarmuutta suurvaltasuhteiden ja laajemminkin kansainvälisen politiikan tulevaisuudesta.

Maailman johtajien vuosittaista kokoontumista YK:n päämajassa New Yorkissa eivät nyt saattele samanlaiset juhlapuheet kuin viime vuonna, kun maailmanjärjestö täytti 70 vuotta. Tilanne ei anna aihetta juhlimiseen.

Päälle kaatuva pakolaiskriisi on suoraa jatkoa edellisvuosien pääteemoihin kuuluneille Syyrian sodalle ja terrorismille.

Pääsihteerikauttaan lopettelevan Ban Ki-moonin tavoitteena on ollut kattava kansainvälinen sitoumus yhteisvastuusta pakolaiskriisissä. Pakolaisten hätä on ollut ilmastonmuutoksen torjumisen ohessa yksi Banin johtoteemoista pääsihteerinä. Kahden virkakauden ja kymmenen vuoden viimeinen ponnistus jää kuitenkin hyvin vajaaksi.

Tänään maanantaina varsinaisen huippukokousosuuden lisäksi järjestetään Banin koolle kutsuma pakolaishuippukokous. Siinä hyväksytään hyvin yleinen julistus pakolaiskriisin vakavuudesta ilman lupauksia toimista sen helpottamiseksi.

Amnesty International on kutsunut kokousta etukäteen epäonnistumiseksi. Järjestön arvio heti perään tiistaina presidentti Barack Obaman koolle kutsumasta pakolaiskokouksesta on vain hieman parempi.

Merkittävä ero kahden tapahtuman välillä on se, että Yhdysvallat on perinyt omaan kokoukseensa pyrkiviltä mailta käytännössä pääsymaksua.

Suomi on Obaman pakolaiskokouksessa korotettuaan humanitaarisen avun määrärahoja 11 miljoonalla eurolla yhteensä 80 miljoonaan euroon. Korotusta perustellaan avuntarpeella eikä kokouksella. Monet lisäävät panoksiaan enemmän, ja kaikki eivät pääse mukaan. Tanska ei tiettävästi saanut kutsua.

Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrissä Suomi ilmeisesti täytti Yhdysvaltain laatimat kriteerit. Ruotsi onnistui vielä selvemmin ja on kokouksen puheenjohtajistossa.

Rahankeruu ei ole uutta. Viime vuonna Suomi lupasi lisää kriisinhallintajoukkoja Obaman terrorismikokouksessa.

Varsinaisen vuosittaisen huippukokousosuuden alkaessa tiistaina katseet kääntyvät aiempiakin vuosia selvemmin Obamaan.

Kyseessä on YK:n käännekohta. Pääsihteeri vaihtuu vuodenvaihteessa, ja Yhdysvaltain uusi presidentti astuu virkaansa heti perään 20. tammikuuta.

Ban ei ole ollut kovin vahva pääsihteeri mutta on antanut johtamalleen järjestölle humanitaarisen ja rauhantyötä korostavan profiilin. Obama on korostanut YK:n merkitystä paljon enemmän kuin Yhdysvaltain presidentit keskimäärin.

Kun Obama nousee puhujaksi yleiskokoussalissa tiistaina aamupäivällä New Yorkin aikaa, häneltä odotetaan jonkinlaista tilintekoa kahdeksasta vuodesta. Hänellä on näyttämö hallussaan, koska esimerkiksi Venäjän ja Kiinan presidentit Vladimir Putin ja Xi Jinping eivät osallistu YK-kokoukseen tänä vuonna.

Todellinen politikointi käydään kulisseissa, kun eri maat hakevat tukea ehdokkailleen seuraavaksi YK:n pääsihteeriksi.

Pääsihteerin valintaprosessi on ollut tähän asti täysin erilainen kuin kertaakaan aiemmin sitten vuoden 1946. Ehdokkaiden nimet on julkistettu, ja he ovat osallistuneet muun muassa Suomen edustuston järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Nyt pääsihteerin valinta näyttäisi palaavan vanhaan kaavaan.

Alun perin tavoitteena oli nimittää nainen Itä-Euroopasta. Molemmat kriteerit täyttäviä ehdokkaita on vain vähän. Ratkaisut tehdään taas lopulta YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen kesken.

Tähän asti koeäänestykset on käyty merkitsemättömillä lipukkeilla. Lokakuun alussa järjestetään ensimmäinen äänestys, jossa turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten äänet erottuvat eri värisillä äänestyslipuilla.

Poliittinen kamppailu asemista pääsihteerin valinnassa käydään kuitenkin nyt, huippukokousviikon aikana.

Viimeiset kiistat ratkeavat yleensä Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. Venäjä on lähettänyt yleiskokoukseen kokeneimman YK-taistelujen veteraaninsa, ulkoministeri Sergei Lavrovin.

Nämä puhuttavat YK-huippukokouksessa
Pääsihteeri

Poliittinen kamppailu pääsihteerin valinnasta herättää YK:n yleiskokouksen huippukokousviikolla eniten intohimoja. Eteläkorealaisen Ban Ki-moonin seuraajaa ei valita nyt vaan todennäköisesti lokakuun puolivälissä, mutta poliittisia ratkaisuja tehdään huippukokousviikon tapaamisissa.

Kukin YK:n turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta voi veto-oikeudellaan estää valinnan.

Suurvaltasuhteet

Tamä on sekä Ban Ki-moonin että Yhdysvaltain tammikuussa väistyvän presidentin Barack Obaman viimeinen yleiskokousviikko. Obamalta odotetaan jonkinlaista yhteenvetoa YK:n merkityksestä Yhdysvalloille. Lisäksi haetaan merkkejä siitä, miten Syyrian hauras tulitauko näkyy Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei osallistu tänä vuonna yleiskokoukseen. Viime vuonna Obaman ja Putinin kohtaaminen YK:ssa oli jäinen.

Syyria

Syyrian sota on edelleen maailmanpolitiikan suuri murhenäytelmä. Viime yleiskokouksen aikana kriisi syveni, ja Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet kiristyivät entisestään, kun Venäjä käynnisteli ilmapommituksiaan Syyriassa. Tänä vuonna Syyriasta keskustellaan useissa kokoonpanoissa, mutta uusia ratkaisuja ei ole näköpiirissä.

Pakolaiset

Maailman pakolaistilanne ja siirtolaisvirrat ovat yleiskokouksen asialistan pääteemat tänä vuonna. Pakolaiskriisistä järjestetään kaksi erillistä huipputapaamista yleiskokouksen yhteydessä. Merkittävistä yhteisistä poliittisista linjauksista ei ole yksimielisyyttä, mutta pakolaisten auttamiseen luvataan lisää ponnistuksia ja rahaa.

Ilmasto ja kehitys

Huippukokouksessa haetaan lisätukea ja vahvistusta kahdelle viime vuoden suurelle sopimussaavutukselle, kansainväliselle ilmastosopimukselle ja kehityssopimukselle, jossa maat lupaavat poistaa köyhyyden vuoteen 2030 mennessä.

Pääosa YK:n jäsenmaista pitää maailmanjärjestön kehitysohjelmia itselleen tärkeämpinä kuin järjestön työtä poliittisten ja sotilaallisten kriisien parissa.

Kevin Lamarque / Reuters
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman odotetaan esittävän YK:n yleiskokouksessa jonkinlaisen yhteenvedon kahdeksan presidenttivuotensa ajalta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tällä kertaa ole mukana kokouksessa. - Kuva on viime vuoden yleiskokouksesta, johon molemmat osallistuivat.
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman odotetaan esittävän YK:n yleiskokouksessa jonkinlaisen yhteenvedon kahdeksan presidenttivuotensa ajalta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei tällä kertaa ole mukana kokouksessa. - Kuva on viime vuoden yleiskokouksesta, johon molemmat osallistuivat.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat