Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maahanmuuttaja Britannian ilmapiirin muutoksesta: En katso nuoria brittimiehiä silmiin

Puolalaisten murha ja pahoinpitelyt kiristivät tunnelmia Harlow’n taantuvassa teollisuuskaupungissa.

Ulkomaat
 
Conor O’Leary
Puolalainen Agnieszka Nowosielski ja hänen poikansa Casper Nowosielski ovat kokeneet muukalaisvihamielisyyttä. Heidän kotinsa lähelle ilmestyi jo vuosi sitten ”polakit kotiin” -graffiti.
Puolalainen Agnieszka Nowosielski ja hänen poikansa Casper Nowosielski ovat kokeneet muukalaisvihamielisyyttä. Heidän kotinsa lähelle ilmestyi jo vuosi sitten ”polakit kotiin” -graffiti. Kuva: Conor O’Leary
Fakta

Britanniassa paljon puolalaisia

 Britannian EU-kansanäänestys päätyi kesäkuussa EU-eron kannalle.

 Brexit-tulos aiheutti piikin viharikosten raportoinnissa.

 Konservatiivihallitus on luvannut, että brexit ero tietää sitä, että EU-kansalaisten maahanmuuttoa tullaan rajoittamaan.

 Britanniassa asuu 3,2 miljoonaa muissa EU-maissa syntyneitä, puolalaisia noin 900 000.

 EU-kansalaisten nettomaahanmuutto (tulijoiden ja lähtijöiden erotus) Britanniaan on noin 180 000 henkeä.

Harlow, Essex

Puolalainen Agnieszka Nowosielski on asunut Britanniassa kohta 20 vuotta.

”Olen aina tuntenut olevani Britanniassa kuin kotonani. Mutta nyt en enää tiedä. Olen hämmentynyt.”

Nowosielski asuu perheineen Harlow’ssa, Essexin kreivikunnassa, Lontoosta pohjoiseen. Rouva on myyjä, mies ajaa bussia Lontoossa. Lapset ovat kasvaneet täysin kaksikielisiksi.

Harlow on pieni ja taantuva teollisuuskaupunki, jonne harva tulisi lähteneeksi ilman asiaa. Elokuun lopussa Harlow ponnahti kuitenkin valtakunnanuutisiin. Syy oli ikävä.

Elokuun lopussa Harlow’n Stow-kaupunginosassa tapettiin puolalainen mies. Poliisi pidätti 15- ja 16-vuotiaat pojat murhasta epäiltynä. Surmatyötä tutkitaan viharikoksena.

”Tunsin murhatun miehen. En hyvin, mutta kuitenkin”, Nowosielski kertoo.

Pelko ei ole kuulemma oikea sana kuvailemaan Nowosielskin tunnelmia. Hän on pikemminkin huolestunut ja varuillaan:

”6-vuotias tyttäreni halusi maalata poskiinsa pienet Puolan liput, kun lähdimme kerholle katsomaan jalkapallomatsia. Tuli sellainen olo, että oli parasta kulkea keskustan läpi mahdollisimman nopeasti.”

Jo vuosi sitten perheen kotitalon lähelle ilmestyi graffiti. Se vaati ”polakkeja kotiin”.

Harlow’n surmatyö ei ole ainoa puolalaisiin kohdistunut rikos. Syyskuussa Harlow’ssa pahoinpideltiin kaksi muuta puolalaista miestä.

Viime viikolla puolalaismies pahoinpideltiin Leedsissä. Asialla oli iso nuorisojoukko. Teosta epäiltynä on pidätetty kolme teini-ikäistä poikaa.

Viharikoksissa nähtiin piikki Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen. Kansan päätyminen EU-eron eli brexitin kannalle rohkaisi rasistisia huutelijoita toivottamaan niin EU-kansalaiset kuin muutkin maahanmuuttajat hornankuuseen Britanniasta.

Nyt väkivallasta on tullut uusi huolestuttava ilmiö. Jotkut pitävät sitä merkkinä brexit-Britanniasta.

”Me eurooppalaiset emme voi koskaan hyväksyä sitä, että puolalaisia työläisiä ahdistellaan, pahoinpidellään ja jopa murhataan Essexin kaduilla”, sanoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker keskiviikkona Euroopan tilaa koskevassa puheessaan.

Neuvonpitoa asiasta ovat käyneet myös Britannian pääministeri Theresa May Puolan-kollegansa Beata Szydłon kanssa. Tällä viikolla Harlow’ssa on partioinut myös puolalaisia poliiseja.

”Kun aikoinani tein ilmoituksen graffitista, poliisi ei tehnyt mitään”, Nowosielski kertoo.

Puolalaiset ovat nykyään Britannian suurin ulkomaalaisvähemmistö. Noin 900 000 hengen puolalaisyhdyskunta on jo isompi kuin intialaisten.

Muukalaisvihamielisyys ei ole kuitenkaan vain puolalaisten ongelma. Huligaanit eivät tunnista, mitä kieltä muualta tullut puhuu.

Irakin kurdi Karokh Mahmood on asunut Britanniassa 15 vuotta. Hän pyörittää Harlow’ssa kauppaa, joka myy itäeurooppalaisia elintarvikkeita. Eri maiden suolakurkkujen ominaisuudet ovat hyvin hallussa.

Onko Britanniassa vaikea olla ulkomaalainen?

”Se riippuu siitä, miten itse toimii ihmisten kanssa”, Mahmood sanoo.

Tämä ei tarkoita vain sitä, että pitää olla itse kohtelias. Pitää osata myös luovia, jotta ei provosoi muita.

”Jos ohitan joukon nuoria miehiä, en katso heitä silmiin. Painan pään alas.”

Mahmoodin mukaan britit ovat joko hyvin ystävällisiä tai hyvin vihamielisiä. Ongelmallisimpia ovat nuoret juopuneet miehet.

Harlow’n kaltaisessa paikassa ongelmat kärjistyvät. Työttömyys on yleisempää kuin Britanniassa keskimäärin. Kunnan vuokrataloja on yli viidennes asuntokannasta. Keskusta näivettyy, kun kaupat sulkevat ovensa.

EU-kansanäänestyksessä brexitin kannalle päätyi peräti 68 prosenttia Harlow’n äänestäjistä. Pettymys nykytilaan purkautui EU-jäsenyyden vastustuksena.

”Ei maahanmuutto sinänsä ole ongelma. Ongelma on se, että kaikille ei riitä enää asuntoja ja työtä”, sanoo Harlow’ssa ostoksilla käyvä eläkeläinen Michael Ebbles.

Ebblesiä ja Pamela -vaimoa ärsyttää, että tulijat tuntuvat saavan kaikenlaisia etuuksia.

”Itse olemme tehneet kovasti töitä, emmekä pyytäneet sosiaalitukia penniäkään.”

Samaa sanoo Harlow’n torilla huopia ja paitoja myyvä Margaret Peplow.

”Oma äitini tuli Maltalta. Hän ei osannut kunnolla englantia, mutta teki siivoojana pitkää päivää. En siedä laiskuutta.”

Puolalaisia vastaan hänellä ei ole kuulemma mitään. ”Puolalaiset ovat ihania ja työteliäitä ihmisiä.”

Conor O’Leary
Harlow’ssa ostoksilla käyvä eläkeläispariskunta Pamela ja Michael Ebbles ei pidä maahanmuuttoa sinänsä ongelmallisena. ”Ongelma on se, että kaikille ei riitä enää asuntoja ja työtä”, sanoo EU-eron puolesta äänestänyt Michael Ebbles.
Harlow’ssa ostoksilla käyvä eläkeläispariskunta Pamela ja Michael Ebbles ei pidä maahanmuuttoa sinänsä ongelmallisena. ”Ongelma on se, että kaikille ei riitä enää asuntoja ja työtä”, sanoo EU-eron puolesta äänestänyt Michael Ebbles.
Conor O’Leary
Lontoon pohjoispuolella sijaitsevan Harlow’n keskusta rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Teollisuuden taantuminen on näivettänyt kaupunkia.
Lontoon pohjoispuolella sijaitsevan Harlow’n keskusta rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen. Teollisuuden taantuminen on näivettänyt kaupunkia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat