Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Venäjä siirtyi vaaleissa lähemmäs yksipuoluejärjestelmää kuin koskaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen

Venäjästä tulee entistä enemmän presidenttinsä näköinen, arvioi HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala.

Ulkomaat
 
Pekka Hakala Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja.
”Mihin tätä maata ollaan valmistelemassa” – HSTV:n erikoislähetys Venäjän vaalien yllätystuloksesta
”Mihin tätä maata ollaan valmistelemassa” – HSTV:n erikoislähetys Venäjän vaalien yllätystuloksesta
Helsingin Sanomien entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen ja nykyinen kirjeenvaihtaja Pekka Hakala pohtivat tuoreeltaan, mitä Venäjän yön aikana muuttunut vaalitulos tarkoittaa. Keskustelu kestää vajaat 20 minuuttia.
Fakta

Vaaleissa valittiin edustajat duumaan

 Venäjän vaaleissa sunnuntaina valittiin edustajat 450-jäseniseen parlamentin alahuoneeseen eli duumaan.

 Äänioikeus oli yli 110 miljoonalla ihmisellä.

 Äänestysprosentti oli vain 47 eli kaikkien aikojen alhaisin.

 Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä vei kolme neljäsosaa duuman paikoista.

Venäjä siirtyi sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa lähemmäksi yksipuoluejärjestelmää kuin koskaan sitten Neuvostoliiton romahtamisen. Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä saavutti vaaleissa murskaavan ja kaikki ennusteet ylittävän vaalivoiton.

Puolue sai 343 edustajaa 450-jäseniseen parlamentin alahuoneeseen eli duumaan. Yhtenäinen Venäjä vei siis 54 prosentin kannatuksella 76 prosenttia paikoista. Näin ennen kaikkea siksi, että puolet edustajista valittiin tällä kertaa henkilövaalipiireistä ja puolet puoluelistoilta.

Huolellinen ehdokasasettelu tuotti valtapuolueelle henkilövaalipiireistä yhteensä 203 paikkaa eli selvästi ennusteita enemmän. Myös puolueen ääniosuus ylitti mielipidetiedustelujen lupaukset selvästi.

Yhtenäinen Venäjä paransi asemiaan öisessä ääntenlaskennassa huomattavasti siitä, mitä ovensuukyselyt ja liittovaltion itäisten äänestysalueiden tulokset sunnuntai-iltana lupasivat. Kannatusta tuli siis ennen kaikkea läntisen Venäjän suurista kaupungeista kuten Moskovasta ja Pietarista.

Perinteisestä vaalivilpistä raportoitiin aiempaa vähemmän. Massiiviseen vaalivoittoon eivät myöskään riitä sellaisten takuuvarmoina tulostehtaina pidettyjen alueiden kuten Tšetšenian tuottamat numerot.

Niinpä Yhtenäinen Venäjä saa kiittää vaalivoitostaan ennen kaikkea alhaista äänestysinnokkuutta. Virallinen koko maan äänestysprosentti oli 47 eli kaikkien aikojen alhaisin. Moskovassa ja erityisesti Pietarissa se oli vielä tätä huonoa keskiarvoakin huomattavasti alhaisempi.

Ne, joille Venäjän nykypolitiikka ei maistu, jäivät vaaleissa kotiin.

Yhden edustajan henkilövaalipiirit olivat käytössä edellisen kerran vuoden 2003 vaaleissa. Nyt järjestelmä otettiin uudelleen käyttöön ja se takasi valtapuolueen menestyksen.

Sivutuotteena duumaan nousi kolme edustajaa valtapuolueen ja sen kolmen tukipuolueen ulkopuolelta. Baškirian Rifat Šaihutdinov edustaa miljardööri Mihail Prohorovin perustamaa Kansalaisfoorumia. Voronežin Aleksei Žuravljev puolestaan on kansallismielisen Rodina-puolueen miehiä.

Mielenkiintoisin näistä kolmesta on piskuisesta Adygeijan tasavallasta Sotšin pohjoispuolelta duumaan noussut pietarilaispoliitikko, vakuutusbisneksillä rikastunut Vladislav Reznik. Espanjan poliisi etsintäkuulutti hänet tänä vuonna epäiltynä rahanpesusta ja rikollisjärjestöön kuulumisesta.

Krim ja Sevastopol olivat ensi kertaa mukana liittovaltion vaaleissa sitten Krimin valtauksen. Yhtenäinen Venäjä sai Krimillä yli 68 prosentin kannatuksen. Ukraina on vedonnut, että yhtään Krimiltä valittua venäläistä edustajaa ei tulisi hyväksyä mihinkään kansainväliseen yhteistyöelimeen.

Valtapuolueen vaalimenestyksen myötä uumoilut pääministeri ja puoluejohtaja Dmitri Medvedevin pikaisista potkuista voidaan ilmeisesti unohtaa. Ylipäätään presidentti Vladimir Putin käänsi näissä vaaleissa Venäjän sellaiseen asentoon, että hänen valitsemisensa neljännelle kaudelle 2018 sujuu häiriöttä.

Samalla huomioon on otettu myös politiikan nuorennusleikkaus. Seuraavan poliittisen sukupolven on oltava valmiina viimeistään 2024, kun Putin täyttää 72 vuotta ja hänen neljäs presidenttikautensa päättyy.

Presidentinhallinnon duuman-edustajaksi eli kuraattoriksi nimitettiinkin maanantaina 38-vuotias Sergei Smirnov, joka on aiemmin toiminut Kremliä lähellä olevien nuorisojärjestöjen parissa.

Neuvostoliiton paluu tulee väistämättä mieleen myös sanomalehti Kommersantin maanantaisesta uutisesta, jonka mukaan Putin aikoo yhdistää turvallisuuspalvelu FSB:n, valtionjohdon suojelupalvelun FSO:n ja ulkomaantiedustelu SRV:n yhdeksi ja samaksi turvallisuuden ministeriöksi.

Käytännössä tämä merkitsee neuvostoaikaisen KGB:n perustamista uudelleen. Tarkoitus on ilmeisesti eliittiryhmien välisten valtataisteluiden tyynnyttäminen, mutta samalla Venäjästä tulee entistä enemmän presidenttinsä näköinen.

Aleksei Družnin / SPUTNIK
Pääministeri Dmitri Medvedev (vas) ja presidentti Vladimir Putin puhuivat Yhtenäisen Venäjän vaalitoimistossa vaalien jälkeen sunnuntaina.
Pääministeri Dmitri Medvedev (vas) ja presidentti Vladimir Putin puhuivat Yhtenäisen Venäjän vaalitoimistossa vaalien jälkeen sunnuntaina.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat