Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ban Ki-moon: Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan vuoden loppuun mennessä – ”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä”

Sopimus astuu voimaan kuukausi sen jälkeen, kun sen on ratifioinut ainakin 55 jäsenmaata, jotka tuottavat 55 prosenttia globaaleista päästöistä.

Ulkomaat
 
MIKE SEGAR / Reuters
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon puhui YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa tiistaina. Ban on ollut aktiivinen Pariisin ilmastosopimuksen edistäjä, sillä hän pitää sitä yhtenä kautensa keskeisenä onnistumisena.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon puhui YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa tiistaina. Ban on ollut aktiivinen Pariisin ilmastosopimuksen edistäjä, sillä hän pitää sitä yhtenä kautensa keskeisenä onnistumisena. Kuva: MIKE SEGAR / Reuters

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon uskoo, että Pariisissa viime vuonna solmittu ilmastosopimus tulee voimaan vielä tämän vuoden aikana. Keskiviikkona otettiin merkittävä askel eteenpäin sopimuksen toteutumisessa, kun 31 maata toimitti ratifiointiasiakirjansa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.

”Mikä aikanaan näytti mahdottomalta, on nyt väistämätöntä. Olen varma, että Pariisin sopimus on astunut voimaan siihen mennessä, kun minä luovun virastani”, Ban Ki-moon sanoi Reutersin mukaan. Ban Ki-moonin kausi YK:n pääsihteerinä päättyy tämän vuoden lopussa.

Ilmastosopimus tulee voimaan kuukausi sen jälkeen, kun sen on ratifioinut ainakin 55 jäsenmaata, jotka tuottavat 55 prosenttia globaaleista päästöistä. Sopimuksen ratifioineiden maiden määrä nousi keskiviikkona 60:een, mutta ne tuottavat maailman päästöistä vain vajaat 48 prosenttia.

YK:n mukaan 14 muuta maata on jo ilmoittanut ratifioivansa sopimuksen ennen vuoden loppua, mikä riittää myös 55 prosentin päästörajan ylittämiseen.

Pariisissa joulukuussa 2015 solmitussa ilmastosopimuksessa sen osapuolet sopivat rajaavansa maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta. Lisäksi ne sitoutuvat tekemään parhaansa, että lämpötilannousu rajoittuisi 1,5 asteeseen. Sopimuksen velvoitteet koskevat vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

Yli 175 maata allekirjoitti sopimuksen jo huhtikuussa, minkä jälkeen allekirjoituksia on tullut vielä lisää. Allekirjoituksen jälkeen maat aloittivat ratifiointiprosessinsa. Ratifioinnin käytännöt eroavat valtiosta riippuen, osassa asiasta päättää parlamentti ja osassa presidentti tai hallitus.

Ratifiointiprosessi on sujunut paljon odotettua nopeammin. Keskeiset Yhdysvallat ja Kiina ilmoittivat liittymisestään aiemmin tässä kuussa presidenttien Barack Obaman ja Xi Jinpingin tapaamisessa. Tässä kuussa myös EU kertoi liittymisestään lokakuun alussa.

Vauhdille on kolme keskeistä syytä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma.

”Sopimuksella on laaja kannatus yli teollisuusmaiden ja kehitysmaiden rajojen”, hän sanoo.

”Toiseksi kyse on monella tavalla Obaman perinnöstä. Pariisin ilmastosopimus, ilmastotyö muutenkin ja yhteistyö Kiinan kanssa ympäristöasioissa ovat olleet hänen toisella kaudellaan keskeisiä”, hän sanoo.

”Kolmanneksi on haluttu varautua riskiin, että Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. Sopimus on haluttu saada voimaan ennen seuraavan Yhdysvaltain presidentin kauden alkua.”

Vihman mukaan sopimuksesta muodollisesti irtautuminen on hankalaa ja aikaa vievää sen jälkeen, kun se on voimassa.

Ratifiointinopeus on ollut yllätys, Vihma myöntää.

”Ehdottomasti. Tuoreessa muistissa on Kioton ilmastosopimus, joka solmittiin 1997 ja astui voimaan 2005”, hän sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat