Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Voiko lahden takaa tulla Nato-yllätys? Ruotsi ei sido pohdintojaan muiden ratkaisuihin

Erilainen historia värittää Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelua. Yllätyksiä on suomalaisten toistuvista peloista huolimatta vaikea kuvitella.

Ulkomaat
 
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Ruotsalaiset Jan Lundberg ja Pontus Parchmann osallistuivat Naton Baltops-sotaharjoitukseen Hangossa viime kesäkuussa.
Ruotsalaiset Jan Lundberg ja Pontus Parchmann osallistuivat Naton Baltops-sotaharjoitukseen Hangossa viime kesäkuussa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Tukholma

Käsi liki takoo pöytää ja painotukset ovat kovia.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist puhuu tunnusomaiseen tapaansa niin, että viestistä on vaikea erehtyä. Nyt viesti on, ettei Ruotsi yllätä Suomea Nato-asioissa. Se ei olisi lainkaan rimligt – kohtuullista.

”Turvallisuuspoliittiset ratkaisumme on koordinoitava Suomen kanssa”, Hultqvist sanoo.

Turvallisuuspoliittisen yllätyksen mahdollisuus nousi esiin jälleen, kun maiden puolustusvaikuttajat kansanedustajista tutkijoihin kokoontuivat keskiviikkona yhteiseen seminaariin Tukholmassa, Ruotsin valtiopäivillä.

Agendalla olivat muun muassa hiljattain julkaistut selvitykset liittyen turvallisuuspolitiikkaan. Niissä on eroa muun muassa sen osalta, missä määrin maiden mahdollisten Nato-päätösten arvioidaan linkittyvän toisiinsa.

Ruotsin vastikään julkaisemassa riippumattomassa selvityksessä mahdollista päätöstä Nato-jäsenyydestä ei sidota tiukasti Suomen linjaan. Sen sijaan asiaa katsotaan laajemmin alueellisesta kulmasta.

Suomen huhtikuussa julkaistussa, niin ikään riippumattomassa selvityksessä yhteys Ruotsin linjaan sen sijaan on tiukka. 

Mistä se kertoo? Ja onko erolla käytännön merkitystä?

Pitääkö Suomen pelätä Hultqvistin vakuutteluista huolimatta traumaansa, että Ruotsi yllättäisi, kuten EU-jäsenyyden kanssa 1990-luvulla?

Ruotsissa koko Nato-debatin lähtökohdat ovat erilaiset jo historian vuoksi, mikä selittää myös eroja siinä, miten yhteistoiminta asiassa nähdään Ruotsissa.

Ruotsi ei vakaan asemansa ja rauhanhistoriansa vuoksi ole tottunut liittämään turvallisuuspoliittisia pohdintojaan muiden kantoihin.

”Ruotsi näkee itsensä sotilaallisena suurvaltana ja hiukan suurempana toimijana”, kiteytti Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Suomen selvitystä laatinut Teija Tiilikainen seminaarin käytävällä keskiviikkona.

Suomen asema on toinen pitkän Venäjän-rajansa ja sotahistoriansa valossa. Liittoutumaton, mutta selvästi läntinen Ruotsi on tuki, vaikkei sitä ehkä haluttaisi ihan suoraan sanoa.

”Uskon, että Ruotsin linja on Suomessa se tekijä, joka vaikuttaa kansalaisten Nato-mielipiteisiin eniten. Mutta silti ei saisi näyttää siltä, että Ruotsi päättää tai että Ruotsi olisi ratkaisevassa asiassa”, totesi puolestaan Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok) mukaan maiden suhtautumisessa yhteiseen etenemiseen on kyse selvästä aste-erosta.

”Kyllä se kertoo vähän ilmapiiristä. Suomi on yhteistyössä kuskin paikalla, mutta Ruotsikin on hyvin kelkassa mukana”, seminaarin osallistunut Kanerva totesi puolustusraporttien linjoista.

Sama pätee hänen mielestään muun muassa siihen, kuinka sitovasti Ruotsi on valmis etenemään kahdenvälisessä yhteistyössä.

Kanerva korostaa silti, että olennaista ei ole se, mitä lukee erilaisissa selvityksissä, vaan se, että maiden välillä on luottamus käytännössä. Ja se tuntuu nyt olevan.

”En muista viimeisen kolmen neljän vuoden ajalta yhtäkään ruotsalaispoliitikkoa, joka ei olisi sanonut, että tämä on itsestään selvä asia”, Kanerva sanoo viitaten Suomen informointiin Nato-asiasta.

Ajat ja asia ovat nyt ylipäätään toisenlaiset kuin EU-päätöksen aikaan.

Ruotsin ja Suomen korkean tason poliitikot ovat kerran toisensa jälkeen viime vuosina toistelleet puolustusyhteistyön ja yksituumaisuuden tärkeyttä. Signaalit Ruotsista ovat sellaisia, että Suomi on nyt etusijalla puolustusasioissa.

”Suomi on tärkein kumppanimme puolustusasioissa, ja niin on myös vastaisuudessa”, Hultqvist painotti myös keskiviikkona ja totesi, ettei muuta sanovia pitäisi kuunnella.

Tapaamiset ovat tiiviitä, yhteiset ja harjoitukset jatkuvia. Puolustusministeriöiden välillä aloitellaan virkamiesvaihtoa osana maiden yhteistyötä puolustusasioissa. Yllätyksiä on jo tässä valossa vaikea kuvitella.

Tiilikainen painottaa, että vaikkei yllätyksiä tulisi Nato-asioissa on hyvä muistaa, ettei se tarkoita yhteistoimintaa asiassa.

”Meillä on ruusuinen kuvitelma, että tuosta noin vain päätetään, että nyt mennään Natoon yhtä jalkaa. Niinhän se ei voi olla, päätökset tehdään omista lähtökohdista ja voidaan tulla myös eri johtopäätöksiin.”

Liki kiveen kirjoitettua on ainakin, ettei Ruotsista tule minkäänlaisia Nato-yllätyksiä tällä hallituskaudella. Se lukee hallitusohjelmassa – toisin kuin Suomessa – ja sitä Hultqvist painotti jälleen taas keskiviikkona valtiopäivillä.

Epäilyt koskevat lähinnä sitä, mitä voisi tapahtua nopeastikin, jos valta vaihtuisi ensi hallituskaudella.

Ruotsin nyt oppositiossa istuvat porvaripuolueet ovat hiljattain löytäneet yhteisymmärryksen Nato-myönteisyydestään, ja porvarileirin johtava puolue maltillinen kokoomus on ryhtynyt ajamaan asiaa aktiivisesti toisin kuin entisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin aikana.

Pieni liikahdus on tämän lisäksi, että porvaririveistä on alkanut kuulua ääniä, joiden mukaan porvarit voisivat edetä yksin asiassa. Sopua Natosta ei siis tarvitsisi välttämättä löytyä laajasti puoluerajojen ylitse, kuten Ruotsissa on ollut tapana tehdä turvallisuuspoliittisissa asioissa. 

”Yhdelläkään puolueella ei ole veto-oikeutta Ruotsin debatissa. Sitä vastoin olisi kohtuullista, että asialla täytyy olisi laaja tuki”, sanoi Ruotsin suurimman oppositiopuolueen edustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Hans Wallmark keskiviikkona.

Hän näkee, ettei Ruotsi voi sitoa päätöstään myöskään Suomeen. Ruotsi voisi liittyä Natoon ilmankin.

”Onko se mahdollista, kyllä. Onko se toivottavaa, ei”, Wallmark sanoi.

Ei hänkään silti tarkoittanut, etteikö Suomi voisi olla informoitu asiasta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat