Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itämeren rannat täyttyvät ohjuksista – Venäjä toi rajan taakse uusinta uutta

S-400-ohjusten jälkeen odotetaan ratkaisua, mihin Moskova päättää sijoittaa uudet rannikkopuolustusohjuksensa.

Ulkomaat
 
Ria Novosti
Venäjän armeija esitteli S-400-ohjusjärjestelmää voitonpäivän paraatin harjoituksissa Moskovan Punaisella torilla viime vuoden toukokuussa.
Venäjän armeija esitteli S-400-ohjusjärjestelmää voitonpäivän paraatin harjoituksissa Moskovan Punaisella torilla viime vuoden toukokuussa. Kuva: Ria Novosti

Venäjän läntinen sotilaspiiri ilmoitti keskiviikkona sijoittavansa uusia S-400-ilmatorjuntaohjuksia Pietaria ympäröivälle Leningradin alueelle.

Uudenaikaisten ohjusten kantomatkaksi kerrotaan jopa 400 kilometriä, ja oletetuilla sijoituksilla ne saavuttaisivat Helsingin ilmatilan viidessä minuutissa.

Uusien ohjusten sijoittamista alueelle on pidetty varmana ainakin viime keväästä lähtien. Sotilaspiirin esikunta siis täsmensi aiempaa uutista kertomalla, että S-400-kalusto tuodaan paikalle heti, kun viimeiset testit Astrahanissa Etelä-Venäjällä on tehty.

Jotkut venäläiset tiedotusvälineet uutisoivat, että ohjukset sijoitetaan ”Suomen rajalle”.

Suomen korostaminen torjuntaohjusten kohteena ei ole aivan tuulesta temmattua. Puolustusvoimat on hankkinut Horneteihinsa amerikkalaisia Jassm-risteilyohjuksia, joiden kantama on yli 350 kilometriä.

Suomi pystyisi siis aiheuttamaan tuhoja syvällä Venäjän alueella. Toisaalta Suomella ei ole ohjuspuolustusta, joten ainoa keino torjua ohjuksia olisi tuhota niitä ennen laukaisua.

Ohjuspuolustusjärjestelmät ovat juuri se aselaji, josta Venäjä aloitti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen raunioituneen puolustuskykynsä rakentamisen viime vuosikymmenellä. Niinpä ohjuksia on Pietarin alueella ennestäänkin yllin kyllin, ja S-400-ohjusten sijoittamisessa kyseessä on lähinnä järjestelmän uusimisesta.

Venäjä kehittää ilmatorjuntansa tueksi jo seuraavaa ohjusmallia nimeltään S-500.

Varsinainen ”Suomen-tuhoaja” olisi ilmatorjuntaohjusten sijaan Iskander-M-ohjus, joka voidaan varustaa ydinkärjellä. Niitä on ainakin Lugassa eli Laukaassa Pietarin eteläpuolella.

Tiedot Iskanderien sijoittamisesta Kaliningradiin ovat olleet ristiriitaisia. Joidenkin lähteiden mukaan niitä on jo siellä, toisten mukaan sijoitus on suunnitteluasteella.

Mielenkiintoisin venäläisuutuus on kuitenkin Bastion-rannikkopuolustusjärjestelmä. Se sai kuuluisuutta viime vuoden maaliskuussa, kun presidentti Vladimir Putin mainitsi järjestelmän Krimiä käsitelleessä tv-dokumentissa.

Bastionia pidetään teknisesti Venäjän parhaana saavutuksena. Järjestelmä on toiminnassa Mustallamerellä, Barentsinmerellä ja Tyynellämerellä. Bastionin laukaisualustat ovat liikkuvilla laveteilla, mutta Venäjä on kertonut suunnitelmista sijoittaa Bastioneja siiloihin Krimin niemimaalla.

Bastion-ohjuksia on tuotettu vasta muutaman vuoden ajan, ja järjestelmää laajennetaan koko ajan. Näyttää varmalta, että Bastionit tulevat myös Itämeren rannoille, ainakin Kaliningradiin. Ohjuksen kantomatka on parhaimmillaan 300 kilometriä, joten Suomen aluevesille Kaliningradin Bastionit eivät lentele.

Mikään ei kuitenkaan estä Venäjää sijoittamasta järjestelmiä Suomenlahden rannoille. Suomen merivoimilla ei Bastioneita vastaan olisi muuta asetta kuin äänekäs protestointi.

Suomen puolustusministeriö perui maaliskuussa 2014 valmiiksi sovitut kaupat Maavoimille hankittavista amerikkalaisista Atacms-ohjuksista, joiden kantama on lähes yhtä pitkä kuin Hornetien uusien ohjustenkin.

Peruutus oli yllättävä, sillä hankintaa oli valmisteltu pitkään. Laukaisulaitteiksi aiotut raskaat raketinheittimet nimittäin ostettiin Hollannista jo kymmenen vuotta sitten, ja niitä ehdittiin ajanmukaistaakin 40 miljoonalla eurolla.

Puolustusministeriö perusteli kauppojen perumista Atacms-ohjusten kalliilla hinnalla ja vanhanaikaisuudella. Epäluuloiset tarkkailijat taas ehdottivat verkon juorupalstoilla toista selitystä: Moskovasta oli taas ärähdetty Suomi ruotuun.

Kaupat on joka tapauksessa peruttu, eikä Maavoimilla ole satojen kilometrien päähän kantavia ohjuksia hollantilaisten heittimien ruuaksi. Atacms-ohjusten sijaan Suomi on hankkimassa raskaisiin raketinheittimiin M31A1 Unitary Missile- ja M30A1 Alternative Warhead Missile -ohjuksia. Niiden kantomatka on noin 70 kilometriä.

Ehkä Bastionit pitäisi jotenkin huomioida? Ehkä Merivoimille pitäisi hankkia jotain kättä pidempää?

Oikaisu kello 21.50: Tekstissä kerrottiin ensin virheellisesti, että uutistoimistot Tass ja Interfax olisivat kertoneet ohjusten sijoittamisesta Suomen rajalle. Kyse oli kuitenkin muista venäläismedioista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat