Valikko
Ulkomaat

Ranskan kieli hävisi EU:ssa pikavauhtia englannille – testaa, kuinka hyvin tunnet ranskan yleisimpiä ilmauksia ja sanoja

Suomalaispoliitikoista vain harva osaa ranskaa. Unionin itälaajentuminen oli viimeinen niitti ranskan vanhalle valta-asemalle.

Bryssel

Puheenjohtajaa nolotti.

”Tällaista ei ole ikinä ennen sattunut minun aikanani, ja toivon, ettei näin käy toiste”, hän sanoi.

Oli marraskuinen aamu Euroopan unionin neuvoston Justus Lipsius -rakennuksessa, ja salilliselle toimittajia pidettiin pakolaiskriisiin liittyvää tausta­tilaisuutta. Puheenjohtaja ilmoitti, että paikalle ei saatu järjestettyä ranskan kielen tulkkausta ja nyt olisi pärjättävä englanniksi.

Sinänsä viaton kömmähdys ei muuttanut Euroopan historiaa miksikään. Se muistutti kuitenkin yhden kielellisen imperiumin murenemisesta: siitä, ettei ranska ole enää aikoihin ollut Euroopan unionin ykköskieli.

Moni suomalainen poliitikko ja virkamies on miettinyt ensimmäisillä Brysselin-matkoillaan, mahtaako EU-töistä selvitä ollenkaan, jos ei osaa ranskaa. Vastaus on, että kyllä niistä englannillakin selviää – niinhän tuhannet EU-instituutioiden työntekijät selviävät.

Tiedustelu muutamalta pitkään Brysselissä toimineelta EU-virkamieheltä osoittaa, että valtaosa suomalaisista ei hallitse ranskaa, jos osaa ollenkaan.

”Ehkä viidesosa” on tavallinen arvio niistä, joiden ranskaa voi pitää erinomaisena – siis sellaisena, jolla voidaan käydä syvällisiä keskusteluja rekkadirektiiveistä ja Kreikan velkakriisistä.

Kun kysyy, mikä osuus suomalaisista europarlamentaarikoista tai nykyisen hallituksen jäsenistä osaa erinomaista ranskaa, tavallisin vastaus sisältää kaksi nimeä: Alexander ja Stubb.

Alexander Stubb on ihan yliveto tässä. Hän pystyy tulemaan kansainvälisen lehdistön eteen ja toistamaan neljällä vieraalla kielellä saman asian virheettömästi. Se on erittäin vaikuttavaa ja tehokasta viestin läpimenon takaamiseksi”, sanoo Reijo Kemppinen, joka on EU:n ­neuvoston viestinnästä vastaava pääjohtaja.

Valtiovarainministeri Stubb pystyy ranskan lisäksi kommunikoimaan englanniksi, saksaksi, ruotsiksi ja suomeksi. Se on ­harvinaista. Monella muulla eurooppalaisella poliitikolla on vaikeuksia ilmaista itseään luontevasti edes englannilla.

Kun Puolan entinen pääministeri Donald Tusk valittiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi syksyllä 2014, moni kyseli, pystyykö hän hoitamaan tehtävänsä vakuuttavasti. Hänen englantinsa on varsin heikkoa.

Paljonpuhuvaa on, että Tuskin nimityksen aikoina juuri kukaan ei tiedustellut hänen ranskan kielen taidostaan. Ranskan presidentti François Hollande totesi, ettei hän aio tehdä ranskan kielen osaamattomuudesta kynnyskysymystä.

”Meillä on kääntäjiä ja tulkkeja täällä. Minä olen työpaikkojen säilyttämisen puolesta”, sosialisti Hollande vitsaili.

Kaikki Ranskan presidentit eivät ole suhtautuneet kieliasiaan yhtä laupeasti. Kymmenen vuotta sitten presidentti Jacques Chirac marssi mielenosoituksellisesti ulos EU-kokouksesta, koska hänen maanmiehensä oli juljennut pitää puheensa englanniksi.

Donald Tuskin nimityksen yhteydessä huomautettiin kuin ohimennen, että hän osaa hyvin saksaa. Sen on kerrottu auttaneen luomaan hyvät suhteet EU-maiden tärkeimpään johtajaan, Saksan Angela Merkeliin.

Ja miksipä saksalla ei olisi merkitystä? Sitä puhuu äidinkielenään 16 prosenttia EU-kansalaisista ja parhaana vieraana kielenään 11 prosenttia. Ranska on äidinkieli 12:lla ja englanti 13 prosentilla unionin asukkaista.

Ranska on ollut vuosisatojen ajan ”diplomatian kieli”. Siksi on ihmeellistä, kuinka nopeasti se menetti ykkösasemansa Euroopan unionissa, jota juuri ranskalaiset päättäjät ovat olleet niin tomerasti rakentamassa.

Suomalainen veteraanidiplomaatti Jan Store arvioi muistelmateoksessaan Euroopan ytimessä (2014), kuinka ranskan asema EU:n ykköskielenä mureni vain noin vuosikymmenessä – pian sen jälkeen kun Suomi, Ruotsi ja Itävalta otettiin unionin jäseniksi vuonna 1995.

Store kertoo, että vielä vuonna 1994 EU-suurlähettiläiden kokouksissa noin kaksi kolmasosaa asiakirjoista oli ranskaksi. Mutta jo vuonna 2000 kaksi kolmasosaa asiakirjoista laadittiin englanniksi.

”Tauoilla ja sosiaalisissa tilanteissa kaikki puhuivat ranskaa [ennen Suomen jäsenyyttä]. – – Englantia ei oikein laskettu eikä pieniä kieliä otettu ollenkaan huomioon”, Store kirjoitti.

Lopullisesti ranskan valta-aseman mursi unionin laajentuminen kymmeneen Itä-Euroopan maahan vuonna 2004. Niissä ei ollut perinteitä ranskan oppimisessa. Venäjän ja saksan ohella niissä osattiin parhaiten englantia, Reijo Kemppinen sanoo.

Kun hän muutti ensi kerran Brysseliin vuonna 1990 Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, ilman ranskan kielen taitoa töistä olisi ollut vaikea ja usein mahdoton selvitä.

”1990-luvun alussa komission tiedotustilaisuuksissa kieli oli ­yksinomaan ranska. Tulkkausta muille kielille ei sallittu.”

Onko ranska vaikeaa?

Ainakin opintojen alkuvaiheessa, sanoo ranskalainen Nicolas Delage, joka on opettanut monille EU:hun lähteville suomalaisille kielen alkeita Ranskan Instituutissa Helsingissä.

Kun Delage opettaa suoma­laisille yksinkertaisen kysymyslauseen ”Mikä tämä on?” hän kertoo ensin (koska ei halua järkyttää oppilaitaan), miten lause vääntyy suomalaisittain ymmärrettävään muotoon: ”Kesköse?”

Vasta myöhemmin hän paljastaa, että lause pitäisi kirjoittaa näin: ”Qu’est-ce que c’est?”

”Kun katselet tuota lausetta ensimmäistä kertaa, et tiedä, mitä hemmettiä siinä tapahtuu. Se on yhtä sekasotkua, vaikka se ­aivan looginen onkin.”

Delage sanoo monien hänen oppilaistaan kertoneen, että heidän odotetaan oppivan ranskaa ennen Brysseliin lähtöä lähinnä muodon vuoksi. Ranskaa tarvitaan enemmän arjesta kuin EU-töistä selviämiseen.

Mutta vaikka englanti on ­porhaltanut ranskan ohi sekä ­EU:ssa että muussa globaalissa kanssakäymisessä, Delage muistuttaa, että ranskalla on edelleen hyvin vahva asema diplomaattisissa instituutioissa.

Ranska on yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä, ja sitä käytetään pää- tai työskentelykielenä lukuisissa vaikutusvaltaisissa organisaatioissa, kuten Natossa, OECD:ssä ja Unescossa.

Pääjohtaja Kemppinen huomaa EU:n käytävillä päivittäin, kuinka englanti on päihittänyt ranskan. Hänen mielestään se ei silti tarkoita, että Ranskan vaikutusvalta olisi jyrätty unionissa tai että muuta kuin englantia ei kannattaisi oppia.

Hänen mukaansa on huo­mionarvoista, että Ranskan virkamiehet pantiin hyvissä ajoin oppimaan englantia. Sen sijaan britit päättelivät, että englanti voitti eikä ranskaa tai muita kieliä tarvinnut enää oppia.

Nyt tilanne on karkeasti se, ­että ranskalaiset osaavat entis­aikoihin verrattuna yhden kielen enemmän, britit yhden vähemmän. Useiden kielten taitajilla on Kemppisen mukaan etulyöntiasema monien kulttuuristen kontekstien unionissa.

”Meitä on EU:ssa 28 maata. Se, joka ymmärtää englantia, ranskaa, saksaa, espanjaa ja niin edelleen, ymmärtää paremmin, minkä takia jotkin maat ottavat tiettyjä kantoja ja millaisesta ­poliittisesta kulttuurista heidän mielipiteensä tulevat. Ei kieli ole mustavalkoista, eivätkä ihmisten tarpeet ole mustavalkoisia.”

Kiinnostaako Eurooppa? Helsingin Sanomat syventää tänä vuonna Eurooppa-uutisointiaan. Kaikki HS:n Eurooppaa käsittelevät uutiset, analyysit ja reportaasit löydät kootusti aihesivulta hs.fi/eurooppa.

Kaikki Eurooppa-vuoden artikkelit ovat luettavissa aihesivulla hs.fi/eurooppa.

Kielimylly maksaa EU:lle noin miljardi euroa vuodessa

 EU:ssa on 28 jäsenmaata ja 24 virallista kieltä. Esimerkiksi europarlamentaarikot voivat pitää puheensa omalla kielellään, josta ne tulkataan muille kielille.

 Kaikki tärkeimmät asiakirjat, kuten asetukset ja direktiivit, julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Ajan ja rahan säästämiseksi valmisteluasiakirjat julkaistaan EU-komission työkielillä, joita ovat englanti, ranska ja saksa.

 Tulkkaaminen ja kääntäminen maksavat EU:lle arviolta miljardi euroa vuosittain eli pari euroa jokaista EU-kansalaista kohti.

 Vuonna 2014 EU-komissio käännätti yhteensä 2,3 miljoonaa sivua asiakirjoja. Urakkaan osallistui yli 2 200 ihmistä.

Lähteet: EU-komissio, Euroopan parlamentti

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Euroopan unioni
  • Ranska
  • Englanti
  • Eurooppa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    3. 3

      Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – turmakodissa ei ilmeisesti ollut varoitinta

    4. 4

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    5. 5

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    6. 6

      Länsimetron liikenne voi alkaa aikaisintaan huhtikuussa – mutta vain Tapiolaan asti

    7. 7

      Tutkija osti meripihkan palan torilta Myanmarista – sisältä löytyi dinosauruksen höyhenpeitteinen hännänpää

    8. 8

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    9. 9

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    10. 10

      Tämä kaikki pitää tietää uudesta Rogue One -elokuvasta – aikajana näyttää, mihin kohtaan Tähtien sota -leffahistoriaa se sijoittuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    5. 5

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    6. 6

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    7. 7

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    8. 8

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    9. 9

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    10. 10

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää