Valikko
Ulkomaat

Suomen asioita hoitavat diplomaatteina nyt naiset – suurlähettiläistäkin naisia jo puolet

Jo yli 20 vuotta enemmistö Suomen uusista diplomaateista on ollut naisia. Moni alalle opiskeleva pitää ulkoministeriötä poikkeuksellisen tasa-arvoisena työpaikkana.

Suomea maailmalla edustavan suurlähettiläskunnan naisistuminen on parin viime vuoden aikana kiihtynyt. On vain ajan kysymys, milloin enemmistö suurlähettiläistä on naisia.

Jos mukaan lasketaan kaikki ulkomaiden edustustoissa nykyisin työskentelevät suurlähettiläät, sukupuolten määrä on jo tasan. Suurlähettiläs-tittelillä ulkomaan­edustustoissa on tätä nykyä 39 naista ja 39 miestä.

Näistä suurlähettiläistä kolme ei ole edustustonsa päällikköjä, sillä pysyvässä EU-edustustossa työskentelee pysyvän edustajan lisäksi kaksi muutakin suur­lähettilästä ja Wienin-suurlähetystössä Itävallan-suurlähettilään lisäksi Etyj-suurlähettiläs.

Jos mukaan otetaan kaikki Suomen diplomaattisten edustustojen päälliköt eli myös pääkonsulit ja lähetystöjen suur­lähettiläät, naisia on 40 ja miehiä 43. Lisäksi Helsingissä pitää toimipistettään kolme kiertävää suurlähettilästä, jotka ovat nykyisin miehiä.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa suur­lähettiläistä kolmannes oli naisia.

Ulkoministeriössä ei edes yritetä arvailla, milloin naisia on enemmistö suurlähettiläistä. Se ei kuitenkaan ole kaukana.

”Tämä on luonnollinen kehitys, jota ei ole mitenkään keinotekoisesti yritetty tavoitella”, sanoo ulkoministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri Pirkko Hämäläinen.

Pääreitti diplomaatinuralle on ministeriön järjestämä kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (Kavaku). Kurssille otettiin 1980-luvun lopulla ensimmäistä kertaa enemmän naisia kuin miehiä.

Vastikään päättyneellä kurssilla oli kaksitoista naista ja kahdeksan miestä. Naisistuminen on kurssilaisten mielestä luonnollinen seuraus kehityk­sestä, joka näkyy koulutuksessakin.

Akateemiset alat ovat naisistuneet, ja tytöt pärjäävät poikia paremmin jo peruskoulussa, etenkin diplomaatille tärkeissä kielten opinnoissa. Tämä näkyy armottomasti kurssin pääsy­kokeissa.

”Pätevimmät valitaan”, toteaa kurssilainen Niina Nykänen.

”Kun sitten alkaa tehdä uraa, virkaiällä on paljon sukupuolta enemmän merkitystä”, sanoo Sanna Milano.

Kavakulaiset uskovat, että ulkoministeriö on poikkeuksellisen tasa-arvoinen työnantaja.

”Nuorilla naisilla voi monesti olla vaikeaa yritys- tai järjestömaailmassa”, arvelee Katja Karppinen.

Diplomaatin uralla edetään tyypillisesti tehtävä tehtävältä kohti suurlähettilään pestiä, vuoroin Suomessa ja ulkomailla. Siihen voi kulua helposti kaksikymmentä vuotta.

”1980- ja 1990-luvuilla taloon tulleet ovat nyt päällikköiässä”, Hämäläinen sanoo.

”Sekin vaikuttaa, että nimittäjät ovat olleet suopeita.”

Suurlähettiläät nimittää tasavallan presidentti ulkoministerin esityksestä.

Paljon on muuttunut vuodesta 1986, jolloin Suomi oli lähettänyt maailmalle kolme naispuolista suurlähettilästä. Suomen Kuvalehti kysyi tuolloin kannessaan, onko nainen diplomaattina ongelma vai maan etu. Kannen kuvassa oli silloinen Kööpenhaminan-suurlähettiläs Eva-Christina Mäkeläinen.

Juuri niihin aikoihin Kavakuun ja sieltä ministeriöön alkoi tulla enemmän naisia kuin miehiä.

”Se oli saranakohta”, Mäkeläinen sanoo nyt.

Hän itse aloitti ulkoministe­riössä alkuvuodesta 1970, juuri ennen syksyllä alkanutta ensimmäistä Kavakua. Mäkeläisestä ­tuli suurlähettiläs ensi kerran vuonna 1980, jolloin hän aloitti Ateenassa. Suurlähettilääksi oli noussut aiemmin vain kolme naista, joista ensimmäinen, Tyyne Leivo-Larsson, oli ollut poliittinen nimitys.

Urakierron nopeuteen vaikutti se, että ennen valintaansa ministeriöön Mäkeläinen oli tehnyt uraa muualla ja vuonna 1972 hyväksytty väitöskirjakin oli käytännössä valmis.

”Joskus oli silti tunne, että jotkut vieroksuivat naisten tuloa perinteisesti miehiselle uralle. Ajateltiin myös, että naisen on ylivoimaisen vaikeaa yhdistää ura – jolla siirrytään maasta toiseen ja välillä Suomeen – ja perhe”, hän sanoo.

”Naisia oli tosin silloin kaik­kialla vähän. Ulkoministeriö ei ollut lainkaan ainoa ’linnake’.”

Kansainvälistyminen sekä ajattelutapojen ja käytäntöjen muutos eivät ole koskeneet vain Suomea, joten suomalaisten naisdiplomaattien toiminnasta on tullut mahdollista miltei kaik­kialla, hän lisää.

Mäkeläinen kertoo kokeneensa muutoksen erittäin myönteisenä.

”Ihailin jo työvuosinani nuoria naisdiplomaattejamme. He onnistuivat niin hyvin siinäkin, mitä epäiltiin, eli työn ja perheen yhdistämisessä.”

Nykyisin ministeriössä pidetään luonnollisena, että diplomaatti voi halutessaan olla myös äiti. Naisia on suurlähettiläinä keskeisillä paikoilla, kuten Berlii­nissä, Lontoossa ja Washingtonissa sekä pysyvänä edustajana EU:ssa.

Onko yhä paikkoja, joihin naista ei lähetettäisi?

”Meidän lähtökohdastamme ei. Voi miettiä, millaiset toimintamahdollisuudet naissuurlähettiläällä on esimerkiksi Saudi-Arabiassa”, Hämäläinen sanoo.

Joillakin mailla on ollut naisia suurlähettiläinä Saudi-Arabiassa ja Iranissa, hän lisää.

”Suomellakin on parhaillaan Kabulissa ja Kairossa.”

Tuoreimmalta kurssilta valmistunut Vilma Peltonen on lähdössä Saudi-Arabian Riadiin edustuston päällikön sijaiseksi. Naiseus vaikuttaa varmasti hänen arkeensa konservatiivisessa muslimimaassa mutta tuskin niinkään töihin.

”Myös edeltäjäni oli nainen. Hänen mukaansa siitä ei aiheutunut mitään ongelmia tehtävien hoitamiseen”, Peltonen sanoo.

Diplomaattien tasainen sukupuolijakauma on Suomelle myös valtti.

”Se on osa Suomen julkisuuskuvaa, ja Suomi ajaa tasa-arvo­asioita aktiivisesti ulkopolitiikassaan”, Niina Nykänen sanoo.

Suomea edustetaan ulkomailla laajalti

 Ulkoministeriöllä on ulkomailla 89 edustustoa.

 Edustustoista 71 on suurlähetystöjä ja 5 pääkonsulaatteja.

 Suomen pysyvät edustustot ovat EU:ssa, Euroopan neuvostossa, OECD:ssä, YK:ssä ja WTO:ssa. Sotilasliitto Natossa on erityisedustusto.

 Lisäksi Suomella on yksi konsulitoimipiste, neljä yhteystoimistoa ja kaksi pääkonsulaattiin kuuluvaa toimipistettä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ulkoministeriö
  • Tasa-arvo
  • Diplomatia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    5. 5

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    8. 8

      Trump ei tunnu vieläkään tietävän, mitä vallallaan tekisi – HS:n kirjeenvaihtaja kertoo esseessään, miksi Yhdysvaltain presidentti on usein eri mieltä itsensä kanssa

    9. 9

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Teinivapaa disko, venäläiset bileet ja ruotsalaisia hevibändejä – Tässä 10 kiinnostavaa menovinkkiä vappuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    8. 8

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    9. 9

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    10. 10

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää